VALIKKO

Ammuskelusta epäilty kansanedustaja Timo Vornanen jää sairauslomalle

Timo Vornanen on ensimmäisen kauden kansanedustaja, ja siviiliammatiltaan poliisi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Timo Vornanen on ilmoittanut eduskuntaryhmälleen jäävänsä kahden viikon sairauslomalle. Hänen epäillään ampuneen kadulla baarireissun jälkeen perjantaina aamuyöllä Helsingin keskustassa.

Vornasen lomallejäämispäätöksestä kertoi perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpää sunnuntai-iltana viestipalvelu X:ssä.

Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä pitää todennäköisenä, että Vornasen ampumistapaus nousee jollain tavalla esille eduskuntaryhmän kokouksessa ensi torstaina.

Mäkelä ei ota kantaa siihen, käsitelläänkö kokouksessa esimerkiksi Vornasen erottamista eduskuntaryhmästä poliisitutkinnan ajaksi.

-  En ota kantaa muodolliseen käsittelyyn. Pidän hyvin epätodennäköisenä kuitenkin, ettei asia nousisi jollain lailla esille (eduskuntaryhmän kokouksessa torstaina), Mäkelä viestitti STT:lle sunnuntaina.

Mäkelän mukaan eduskuntaryhmä ei ole näillä näkymin kokoontumassa ennen torstaita. Eduskuntaryhmälle ei hänen mukaansa ole lähetetty kutsua ylimääräisestä kokouksesta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ei vastannut sunnuntaina STT:n haastattelupyyntöihin. Purra osallistui lauantaina ja sunnuntaina perussuomalaisten EU-vaalikampanjan vaaliristeilylle Turusta Tukholmaan.

Myöskään Vornanen ei vastannut sunnuntaina STT:n haastattelupyyntöihin.

AIKAKAUSLEHTI Seiska kertoi perjantaina, että 54-vuotias Vornanen oli ollut osallisena Helsingin Antinkadulla karaokebaari Ihkun edessä tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa.

Helsingin poliisilaitos kertoi lauantaina tutkivansa tapausta, jossa 54-vuotiaan miehen epäillään osoitelleen aseella ihmisiä kohti ja ampuneen yhden laukauksen maahan ravintolan edustalla perjantaina aamuyöllä. Pienikaliiperisen aseen luoti ei osunut keneenkään.

Kiinniotettu mies vapautettiin lauantaina, ja poliisitutkinta asiassa jatkuu.

Poliisi ei ole kertonut epäillyn miehen henkilöllisyyttä ja perustelee ratkaisua esitutkintalain määräyksillä. Sen sijaan puoluesihteeri Harri Vuorenpää on kertonut, että epäilty on Joensuusta kotoisin oleva poliisitaustainen kansanedustaja Vornanen.

Tapauksesta tihkui sunnuntaina julkisuuteen vain niukasti lisätietoja. Ilta-Sanomien mukaan Vornanen olisi ollut “todella juopunut”, kun hän otti aseen esiin. Lehti kertoo, että ampumisessa käytetty ase oli Vornasen oma, luvallinen ase.

Vielä ei tiedetä, oliko Vornasella ase mukanaan torstaina eduskunnan täysistunnossa, joka venyi pitkälle iltaan. Täysistunnon nimenhuutoraportin mukaan Vornanen oli paikalla ainakin osan ajasta.

Tapauksessa on avoimena kysymys muun muassa siitä, oliko Vornasella eduskunnassa ase mukana torstaina.

EDUSKUNNASSA on ollut helmikuun lopusta alkaen voimassa määräys, jonka mukaan taloon tuotuja harrastusaseita pitää säilyttää turvallisuusosaston osoittamassa paikassa. Käytännössä tämä tarkoittaa aseen viemistä turvallisuusosastolle.

Eduskunnan hallintojohtajan Pertti Rauhion mukaan eduskunnassa ei kuitenkaan valvota, toimivatko edustajat ja työntekijät ohjeiden mukaisesti.

-  Emme me mitään asetarkastuksia talossa tee. Oletus on, että sääntöä noudatetaan, Rauhio sanoi STT:lle.

Rauhion mukaan turvallisuusosastolla ei ollut Vornasen tuomaa asetta säilytyksessä ainakaan torstaina.

-  Edustaja Vornasen asetta ei ole ollut siellä säilytyksessä. Se on aivan varmaa, Rauhio sanoi.

Teksti: STT / Eetu Halonen, Tuomas Savonen, Minja Viitanen

AVAINSANAT

Karut luvut TEM:iltä: työllisyysaste putoaa tänä vuonna selvästi – rakennusalan työllisyys on alimmillaan 25 vuoteen

Suomen työikäisen väestön työllisyysaste laskee tänä vuonna 0,6 prosenttiyksikköä 73,0 prosenttiin, arvioi työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) työmarkkinaennusteessaan.

Työllisyysasteen loiva lasku jatkuu TEMin mukaan ensi vuonna, mutta vuonna 2026 työllisyysaste kääntyy kasvuun päätyen 73,3 prosenttiin.

TEMin mukaan Suomen heikko talouskehitys näkyy työvoiman kysynnän laantumisena. Avoimia työpaikkoja on ministeriön mukaan vain puolet siitä, kuinka paljon niitä oli koronakriisin jälkeen.

Vaikka työllisyysasteen ennustetaankin laskevan tänä vuonna, työllisten määrän ei ennusteta kääntyvän laskuun. Syynä tähän on vilkas maahanmuutto.

Vuonna 2025 työllisten määrä kasvaa talouskehityksen ja maahanmuuton ansiosta 16 000 työllisellä, ja vuonna 2026 vielä 29 000 työllisellä lisää.

SUOMEN työttömyysaste nousee TEMin arvion mukaan tänä vuonna 0,5 prosenttiyksiköllä 7,7 prosenttiin. Ensi vuonna työttömyysasteen arvioidaan laskevan 7,5 prosenttiin ja vuonna 2026 edelleen 7,1 prosenttiin.

Vuonna 2024 työttömiä työnhakijoita ennustetaan olevan keskimäärin 277  000, mikä on 17  000 enemmän kuin vuonna 2023. Vuonna 2025 työttömien työnhakijoiden määrän ennustetaan laskevan 269  000 henkilöön, ja vuonna 2026 edelleen 267  000 henkilöön.

TALOUDEN taantuma on näkynyt TEMin mukaan eniten rakentamisessa, jossa työllisyys on vähentynyt vuoden 2023 alusta lähtien ja on nyt alimmillaan 25 vuoteen. Työmarkkinaennusteessa rakennusalan työllisyys putoaa vielä tänä vuonna viime vuoteen nähden lähes 15  000 työllisellä.

Vuoden 2025 loppua kohden rakennusalan työllisyystilanne alkaa parantua, ja myönteinen suuntaus jatkuu vuonna 2026.

Teollisuudessa on käytetty matalasuhdanteeseen sopeutumisessa paljon lomautuksia ja siten saatu säilytettyä työpaikkoja. Työmarkkinaennusteessa teollisuuden työllisyys onkin tänä vuonna vain muutamia tuhansia alhaisempi kuin vuonna 2023. Tulevina vuosina voidaan teollisuuden työllisyydessä jo nähdä pientä kasvua.

TEMin työmarkkinaennuste perustuu valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteeseen, jonka mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu pysähtyy kuluvana vuonna, kasvaa jälleen 1,6 prosenttia ensi vuonna ja 1,5 prosenttia vuonna 2026.

AVAINSANAT

Kokoomus kovistelee Räsästä alkoholilaista – Räsänen: “Olen täysin vapaa”

Päivi Räsänen (kd.) sosiaali- ja terveysvaliokunnan ovella tänään.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta päättää keskiviikon aamuistunnossaan keskeytetäänkö alkoholilain käsittely, jolloin laki palautuisi eduskunnasta takaisin sosiaali- ja terveysministeriöön. Äänestyksessä on vaa’ankieliasemassa hallituspuolueita edustava Päivi Räsänen (kd.).

Keskeyttämistä esitti eilen SDP:n Ilmari Nurminen, joka perusteli asiaa hallituksen lakiesityksen puutteellisilla taloudellisilla ja kansanterveydellisillä perusteluilla.

Opposition mukaan lakiesitystä vastustavat paitsi kaikki asiantuntijat myös panimoteollisuus, joka toivoisi kauppoihin 8 prosenttisten vahvojen olueiden lisäksi myös samaa vahvuusluokkaa olevia limuviinoja. Nykyisessä muodossaan lakiesitys sallisi vain käyttämällä valmistetun vahvan alkoholin myymisen vähittäiskaupassa.

Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiurun (sd.) mukaan keskeyttämisestä äänestetään heti aamulla.

– Valiokunta ottaa aamulla kantaa siihen, että aiotaanko tämä käsittely keskeyttää kuten oppositio on ehdottanut vai jatketaanko asian käsittelyä kuten on myöskin ehdotettu. Tähän asiaan saadaan aika nopeasti tänä aamuna ratkaisu, Kiuru sanoi keskiviikkona StV:n ovella.

Valiokunnan kokoomuslainen varapuheenjohtaja Mia Laiho sanoi tänään ennen valiokunnan kokousta Demokraatille, että hallituksella on yhteinen näkemys, että kristillisdemokraatit äänestää esitystä vastaan.

– Mutta toki siitä ei ole, että voi äänestää keskeyttämisen puolesta, Laiho toteaa.

Kokoomuksen ryhmäjohdosta sanottiin eilen jo varapuheenjohtaja Sinuhe Wallinheimon suulla, että sellaista ei ole sovittu, että tehdään hallituksen esitys ja lopetetaan sen käsittely kesken valiokunnassa.

Miten kokoomus hallituspuolueena, hallituskumppanina suhtautuisi siihen, jos Räsänen äänestäisi keskeyttämistä?

– Se on ryhmäjohtaja- ja puoluejohtajatasoinen kysymys silloin. Se ei ole meidän valiokunnan sisäinen asia enää siinä vaiheessa silloin, Laiho sanoo.

Onko asia jo käynyt ryhmäjohtaja- tai puoluejohtajatasolla pohdinnassa, onko sitä puitu?

– Toki silloin, kun meillä on erilaisia näkemyksiä hallituspuolueiden sisällä, kyllähän siitä keskustellaan laajemminkin kuin vain valiokunnan sisällä, Laiho vastaa.

Siihen hän ei kuitenkaan osaa ottaa kantaa, onko ryhmä- tai puoluejohto kokoontunut nyt sote-valiokunnassa olevan akuutin tilanteen takia.

Jos Räsänen äänestäisi keskeyttämisen puolesta, Laiho ei haluaisi puhua hallituksen kriisiytymisestä.

– Mutta varmasti vakavan keskustelun paikka, hän painottaa.

Päivi Räsänen pohti löytyisikö lakiesitykselle enää lainkaan perusteluja, jos sen käsittely keskeytetään ja se palautetaan ministeriöön. Asiantuntijat ovat Räsäsen mukaan nähneet esityksessä pelkästään kansanterveydellisiä haittoja.

Kokoomuksessa katsotaan, että tämä on hallituspuolueiden sopu ei koske tätä keskeyttämistä. Laiho totesi äsken, että se olisi vakava paikka, jos lähtisit äänestämään sen puolesta.

– Kyllä minä ajattelen, että olen minä täysin vapaa tässä. Oma tulkintani on, että vapaus koskee aivan koko tämä lain käsittelyä. Ja tämä on meillä ollut myös ryhmän kanta, Räsänen sanoi keskiviikkona medialle.

AVAINSANAT

“Ei tämän niin pitäisi mennä, että jos on hidas käyntiinlähtö, heti isketään hanskat tiskiin” – ex-työministeri Haatainen suree Työkanavan kohtaloa

Kansanedustaja, edellisen hallituksen työministeri Tuula Haatainen (sd.) kertoo järkyttyneensä syvästi, kun hallitus ilmoitti huhtikuun puolivälissä lakkauttavansa Työkanava Oy:n toiminnan.

Hallituksen päätös lopettaa Työkanavan rahoitus liittyy kehysriihessä linjattuihin säästötoimiin. Vuonna 2022 perustettu Työkanava Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, jonka tarkoitus on työllistää työttömiä, kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä ihmisiä.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan yrityksen ”työllistämistoiminta ei ole käynnistynyt yhtiölle asetettujen tavoitteiden mukaisesti”.

Haatainen huomauttaa Demokraatin haastattelussa, että Työkanavan toiminta käynnistyi käytännössä vasta viime vuonna, noin puolitoista vuotta sitten.

– Kysyn, mikä yritys pystyy polkaisemaan toimintansa täyteen tehoon itsensä tuollaisessa ajassa. Se ei ole mahdollista.

HÄNEN ON vaikea ymmärtää hallituksen päätöstä siksikin, että kyse on valtio-omisteisesta yhtiöstä, jonka tehtävänä on työllistää ihmisiä, joiden työkyky on alentunut vamman tai sairauden takia ja jotka eivät ole pystyneet löytämään töitä erilaisista työllistämistoimista huolimatta. Työkykyä ja erityisesti tahtoa tehdä työtä omien kykyjen mukaan kuitenkin olisi.

– Hallituksen toiminnassa näkyy erittäin tiukka kvartaalitalousajattelu, jossa luupin tarkastelukulma on ”heti ja tehokkaasti”. Eikä mietitä yhtään, mikä toiminnan muu yhteiskunnallinen merkitys on. Tämä yritys oli juuri pääsemässä vauhtiin ja sitten kaikki loppuu kuin seinään. Yhtiö ei saa edes yrittää jatkaa. Tämä on aivan käsittämätöntä.

Suomessa on kokeiltu erilaisia välityömarkkinoita kaikkein vaikeimmin työllistyvien auttamiseksi ja erilaisia toimijoita tekee työtä sen eteen nytkin esimerkiksi kolmannella sektorilla. Osaaminen haluttiin koota yksiin käsiin – ja siitä syntyi Työkanava.

– Tavoitteena on ollut, että Työkanava luo verkoston, jonka kautta osatyökykyiset työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Ei tämä hetkessä tapahdu. Kyllä tässä on nyt maltti puuttunut hallitukselta.

Haataisen mukaan yritysverkostossa on jo nyt mukana isoja, keskeisiä yhtiöitä, jotka olisivat valmiita ottamaan osatyökykyisiä töihin.

– Yhä useampi yritys näkee sen osaksi omaa yhteiskuntavastuutaan, ja tätä kuluttajatkin odottavat niiltä.

TAVOITTEENA on ollut, että työsuhteessa olisi Työkanavan toiminnan vakiinnuttua noin tuhat henkilöä. Välitarkastelun mukaan osatyökykyisiä on siirtynyt Työkanava Oy:n kautta eteenpäin yrityksiin parikymmentä.

Haataisen mukaan julkisuudessa on annettu väärää tietoa, kuinka paljon Työkanavaan on laitettu rahaa.

– Hallituksen riveistä kansanedustajat toistelevat sellaisia lukuja, että on poltettu kymmenen miljoonaa. Ei ole poltettu. Yhtiölle on annettu pääoma, rahoitusta, että on saatu palkatuksi toimistoon ihmiset toiminnan aloittamiseksi. Heille tuli aivan puskista tieto, että nyt toiminta loppuu kokonaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan yritystä on rahoitettu kansallisen rahoituksen lisäksi EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä kymmenellä miljoonalla eurolla. Toimintaan on tähän mennessä käytetty 1,5 miljoonaa euroa julkisuudessa olleiden tietojen mukaan.

Tuula Haatainen on ollut Työkanava Oy:n “äiti”. (Kuva: Jukka-Pekka Flander / SDP)

ENITEN Haataista säälittää se, että hallitukselta puuttuu sosiaalipoliittinen näkemys, joka Työkanavan taustalla oli.

– Että pääsisimme auttamaan heitä, jotka kokevat olevansa ulkopuolisia. Heillä on työkykyä ja halua osallistua yhteiskuntaan tekemällä työtä. Tämä vahvistaisi heidän itsetuntoaan, elämänhallintaa, kohentaisi heidän toimeentuloaan, vähentäisi muiden palveluiden tarvetta ja toisi verotuloja.

Hän pitää erittäin tärkeänä, että Työkanavan palveluihin kytketään myös kuntouttavat toiminnot, ja työtä ja työpaikkaa muokataan osatyökykyiselle sopivaksi ja hänet saadaan osaksi työyhteisöä.

Ruotsissa tätä sosiaalipoliittista ajattelua ei hänen mukaansa ole hukattu. Idea yrityksen perustamisesta tuli juuri Ruotsista, johon nykyhallitus on usein viitannut hyvänä esimerkkinä työmarkkinoiden toimivuudesta. Haatainen huomauttaa, että Työkanavaa vastaava yritys Samhall on toiminut naapurissa vuosikymmeniä ja yritykset työllistävät nykyään valtavia määriä osatyökykyisiä.

HAATAINEN kävi työministerinä katsomassa, kuinka homma toimii – ja toimihan se. Hän tutustui Samhallin toimintaan Tukholman teollisuusalueella, esimerkiksi yritykseen, joka käsittelee vihanneksia ja hedelmiä ravintoloiden käyttöön. Muun muassa 55-vuotias kehitysvammainen mies kertoi Haataiselle, kuinka onnellinen hän on, kun on työtä.

– Silloin heräsi kysymys, miksi emme anna ihmiselle mahdollisuutta. Hänelläkin on oikeus omaan paikkaansa yhteiskunnassa, työntekoon ja omiin tienesteihin.

Te-toimistoilla on iso rooli, kun niiden tehtävänä on ollut seuloa ne osatyökykyiset, jotka voisivat hyötyä Työkanava Oy:n palveluista.

Hallituksen olisi pitänyt Haataisen mielestä välitarkastelun jälkeen kokoontua pohtimaan esimerkiksi sitä, miksi te-toimistoista ei ole pystytty osoittamaan riittävästi Työkanavan asiakkaiksi ihmisiä.

– Mikä on näkymä, realistiset mahdollisuudet ja missä on tulppa, ettei homma toimi, vaikka meillä on tuhansittain osatyökykyisiä- ja haluisia. Nämä olisi pitänyt käydä läpi.

KIRISTIKÖ perustuslakivaliokunta liian tiukiksi kriteerit, kuka pääsee Työkanavan asiakkaaksi – vai tulkitaanko kriteerejä liian ankarasti, Haatainen itse pohtii.

– Te-toimistoilta edellytetään valveutuneisuutta ja tarpeeksi tietoa, että ne osaavat katsoa, kuka hyötyisi Työkanavasta. Koska se on vasta perustettu, sitä ei ehkä tunneta tarpeeksi. Hallituksen olisi pitänyt ennen päätöksiä hahmottaa, mistä se johtuu, ettei laajempia tuloksia ole syntynyt.

Ja jos tulppaa on te-toimistoissa, työ- ja elinkeinoministeriön olisi pitänyt hänen mielestään antaa selkeä ohjeistus toimistoille, ketkä sen palveluissa olevat voisivat hyötyä Työkanavasta ja toimimaan sen mukaan.

– Ei tämän niin pitäisi mennä, että jos on hidas käyntiinlähtö, heti isketään hanskat tiskiin. Työ- ja elinkeinoministeriön olisi pitänyt käyttää omistajaohjaustaan ja katsoa, missä voidaan parantaa prosessia, miten saadaan putki kulkemaan.

Te-toimistojen palvelut siirtyvät vuoden alussa kuntien vastuulle. Haatainen arvelee, että yhteistyö Työkanavan kanssa olisi alkanut toimia aivan eri tavalla, mutta nyt tätä mahdollisuutta ei enää ole.

KUNTOUTUSSÄÄTIÖ on arvioinut, että Suomessa on noin 200 000 ihmistä työelämän ulkopuolella sairauden tai vamman takia. Heistä työhaluisia osatyökykyisiä on noin 65 000. Esimerkiksi 30 000 kehitysvammaisesta vain 600 on palkkatyössä.

Petteri Orpon (kok.) hallitus ilmoitti tavoitteekseen 100 000 uutta työllistä tällä vaalikaudella. Lähtöasetelmaan, jonka Sanna Marinin (sd.) hallitus jätti, miinusta on tähän mennessä 50 000 työpaikan verran. Haatainen pitää erittäin tärkeänä tavoitteen saavuttamiseksi, että osatyötyökykyiset saadaan työllistymään entistä paremmin.

– Työelämää pitäisi samalla kehittää niin, että sieltä ei pullahdeta ulos pitkien sairauslomien seurauksena. Osatyökykyisissä on myös heitä, jotka ovat kokoaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä. Osa heistä haluaisi jatkaa työelämässä, ja joukossa on myös nuoria ihmisiä.

“Olen kuullut jostain työryhmästä, jolle ei anneta mitään resursseja – eli yhtä tyhjän kanssa.”

Potentiaalia siis olisi, ja sen takia hallituksen toimet eivät Haataista vakuuta.

– Olen kuullut jostain työryhmästä, jolle ei anneta mitään resursseja – eli yhtä tyhjän kanssa.

Hän pitää surullisena kaiken politisoitumista nykyisin. Edellisen hallitus aikaansaama Työkanava oli jatkumoa vuosikymmenien pohdinnalle, mistä löytää keinoja kaikkien saamiseksi työn syrjästä kiinni.

– Ja tältä katkaistaan siivet heti eikä tarjota mitään muuta tilalle. Hallituksen olisi kannattanut ennen Työkanavan lopettamispäätöstä käydä läpi mahdolliset ongelmakohdat – tarkistaa, korjata ja pistää sujumaan prosessi paremmin.

HAATAISTA harmittaa myös se, että kuntien kanssa oli jo ehditty alettu rakentaa yhteistyötä, kun te-palvelut siirtyvät niiden vastuulle ensi vuoden alusta.

Kuntia odottavat isot Kela-sakkomaksut, jos ne eivät työllistä asukkaitaan tietyssä ajassa. Kyse voi olla sadoista miljoonista euroista. Ongelma kulminoituu erityisesti isoissa kaupungeissa.

– Kunnilla on siis taloudellinen intressi, mutta myös sosiaalinen velvoite kuntalaisiaan kohtaan. Yhteistyössä Työkanavan kanssa olisi saatu tosi hyvää jälkeä aikaiseksi näiden vaikeimmin työllistyvien parissa. Mutta hallitus on nyt päättänyt toisin, Haatainen huokaisee.

AVAINSANAT

Satonen löi KL:ssä vihdoin pöytään päivämäärän lakkolakien voimaantulosta – SAK:n Elorannalta reaktio: Nuivan viestin antaa

Työministeri Arto Satonen (kok.).

Nyt saadaan lopettaa arvuuttelu siitä, koska uusi lakkoja rajoittava työrauhalainsäädäntö tulee voimaan.

Työministeri Arto Satonen (kok.) on kertonut Kauppalehdelle, että muutosten on tarkoitus tulla voimaan 18.5. eli jo tämän viikon lauantaina.

– Lakimuutosten on tarkoitus olla valtioneuvostossa torstaina ja perjantaina presidentin esittelyssä. Lakimuutosten voimaantulo olisi lauantaina, Satonen ennakoi lehdelle.

Alkuperäisen hallituksen esityksen mukaan lakkolakien olisi pitänyt tulla voimaan 1. heinäkuuta. Kun asiaa käsiteltiin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, sen oppositioedustajat arvelivat pitkään, että hallitus on nopeuttamassa lakkolakien voimaantuloa. Jopa vapusta puhuttiin julkisuudessa.

Lopulta valiokunta ei ottanut päivämäärään kantaa, mutta se katsoi, ettei estettä lakien voimaantulon aikaistamiselle ole. Nyt viimein selvisi varmuudella, että hallitus on aikaistamassa voimaantuloa.

Oppositiosta SDP, vihreät ja vasemmistoliitto vastustivat valiokunnassa aikataulun nopeuttamista.

DEMOKRAATIN tavoittama työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) katsoo Kauppalehden uutisen perusteella, että nyt on tullut näytettyä toteen se, että hallituspuolueiden kiireisessä toiminnassa oli kyse lakkolakien nopeuttamisesta.

Lyly katsoo, että hallitus hosuu ja työntekijäpuolelle viestitään, että niiden toimenpiteitä rajoitetaan nopeutetulla lainsäädännöllä.

Lyly arvelee, että lopulta lakkolakien nopeutetulla aikaantulolla tuskin on isoa merkitystä.

– En tiedä, olisiko tässä nyt keväällä tullut toimenpiteitä, sitä pitää kysyä liittojohtajilta.

Työmarkkinakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kommentoi tekstiviestitse Demokraatille lakkolakien aikaistamista ja sitä, millaisen viestin se työntekijäpuolelle välittää.

– Ei yllätä että hallitus kiirehtii lakkolakien voimaantuloa, mutta nuivan viestin hallitus palkansaajille antaa. Työtaistelunoikeutta rajoitetaan niin pian kuin mahdollista, jotta muita kovia leikkauksia ja heikennyksiä voidaan ajaa eteenpäin, Eloranta toteaa.

Kun työrauhalainsäädäntö hyväksytään, poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöön ja enimmäiskestoon sekä myötätuntotyötaistelujen edellytyksiin tulee rajoituksia.

Yksittäiselle työntekijälle on luvassa seuraamusmaksu, mikäli hän jatkaa laittomaksi tuomittua työnseisausta saatuaan kirjallisesti tiedon tuomiosta.

AVAINSANAT

Mitä tehdä Venäjän jäädytetyille varoille? – Purra kommentoi asiaa

Kuva Harkovasta ohjusiskun jälkeen.

Venäjän jäädytettyjä varoja hyödynnettäneen pian Ukraina-tuessa.

– Venäjän jäädytettyjen varojen kanssa tarvitaan kuitenkin myös jatkotoimia, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoo.

Purra kommentoi asiaa EU-maiden valtiovarainministerien kokouksen jälkeen.

EU-maat saavuttivat suurlähettiläiden kokouksessa viime viikolla periaatteellisen sovun siitä, kuinka Venäjän jäädytettyjen varojen tuottoja olisi käytettävä Ukrainan hyväksi. Sen mukaan tuottoja pitäisi jakaa osaksi Ukrainan sotilaallista tukea ja Ukrainan elpymistä koskevaa tukea.

Virallisesti päätöstä ei ole hyväksytty, eikä Purralla ollut tietoa aikataulusta.

Hän vastasi myös kysymykseen siitä, pitäisikö Venäjän jäädytetyistä varoista hyödyntää muutakin kuin vain niiden tuottoja. Purran mukaan jatkotoimissa on hankala löytää ratkaisuja niin, että järjestelmä olisi joka suunnasta kestävä.

-  Mutta samaan aikaan kyllä me olemme sitä mieltä, että meidän täytyy löytää ratkaisuja myös tätä kautta.

Purran mukaan puheenvuoroja asiasta käyttivät kokouksessa maat, jotka muutenkin pitävät Ukraina-tukea esillä.

AVAINSANAT