Reserviläisvarusteiden verovähennysoikeus ei toteudu – valtiovarainministeriöltä täystyrmäys

Vähennysoikeutta kaavailtiin muun muassa suojavarusteisiin, aseiden lisätarvikkeisiin ja taistelukelpoisiin asuihin.

Valtiovarainministeriö tyrmää hallituksen lupailemat verovähennysoikeudet reserviläisten varustehankinnoille.

Hallitusohjelmaan kirjattiin viime vuonna hanke reserviläisten ostamien, maanpuolustusta tukevien varusteiden kuten maastoasujen, kypärien, luotiliivien ja muiden suojavälineiden verovähennysoikeuksien selvittämisestä.

Tarkoitus oli parantaa puolustuskykyä kannustamalla reserviläisiä hankkimaan itselleen paremmin sopivia varusteita. Valtio ei pysty tarjoamaan moderneimpia suojavälineitä ja taisteluvarusteita kaikille Suomen 870 000:lle reserviläiselle, vaan ainoastaan tärkeimmille sodanajan joukoille.

Reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöt tukivat ehdotusta omilla lausunnoillaan, samoin puolustusministeriö piti asiaa maanpuolustuksen kannalta positiivisena uudistuksena.

Demokraatin tietojen mukaan nyt valtiovarainministeriö on selvittänyt asiaa, ja pitää verovähennysten toteuttamista käytännössä mahdottomana.

TÄLLÄ VIIKOLLA valmistuneessa selvityksessään ministeriön vero-osasto toteaa, että täsmätarvikkeiden vähennysoikeus olisi verotusjärjestelmälle ongelmallinen. Se maksaisi valtiolle tässä taloustilanteessa liikaa eikä se ministeriön mielestä olisi tehokkain tapa kohdentaa julkista tukea maanpuolustukseen.

Ministeriö luettelee liudan perusteita jyrkän kielteiselle kannalleen.

Verovähennysoikeus pitäisi osata kohdentaa sellaisille reserviläisille jotka ovat oikeasti puolustusvoimien käytettävissä, eikä vain kaikille innokkaille ja halukkaille.

Tämä vaatisi sitä, että puolustusvoimien pitäisi luoda uusi tiedonvaihtojärjestelmä jolla verohallinto pystyy erittelemään vähennykseen oikeutetut ihmiset – ja pitää itsekin kirjaa siitä kenelle reserviläiselle on hankittu valtion tuella varusteita.

Puolustusvoimien pitäisi ministeriön mukaan myös määritellä, mitkä kaupallisilta markkinoilta saatavat lukuisat eritasoiset varusteet olisivat yhteensopivia sen oman kaluston kanssa.

Jos uusi vähennys otettaisiin käyttöön, pelkästään jo verohallinnon tietojärjestelmien muutoskuluihin voisi mennä puolisen miljoonaa euroa.

SOTILASVARUSTEIDEN ostamista ei voi valtiovarainministeriön mukaan pitää tulonhankkimismenoina, vaan lähinnä elanto- ja harrastuskuluina joita valtio ei muutenkaan korvaa.

Näitä välineitä kun voisi käyttää muuhunkin kuin maanpuolustustarkoituksiin.

Ministeriö muistuttaa esimerkkinä, että nykyiset aktiivireserviläiset ovat jo todennäköisesti muutenkin jo hankkineet tai hankkisivat vaikkapa maastokengät ja maastoasut.

Ministeriö sanoo, ettei se selvityksessä esille tulleiden ongelmallisuuksien takia puolla verovähennysoikeuden jatkovalmistelua.

Ministeriö ehdottaa kuitenkin selvityksen ulkopuolisena kompromissina, että Puolustusvoimille tai vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta järjestävälle MPK:lle luotaisiin mahdollisuus välittää reserviläisille sotilaskelpoisia varusteita – esimerkiksi edullisilla joukkohankinnoilla.

Orpo: Hallitus pyrkii antamaan ensi viikolla käännytyslaista esityksen – näin oppositiopuolueet reagoivat

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) tapasi iltapäivällä eduskuntapuolueiden johtoa niin sanottuun rajalakiin eli “käännytyslakiin” liittyen.

Orpo kertoi, että maanantaina on saatu oikeuskanslerin lausunto lakiluonnoksesta. Orpon mukaan oikeuskansleri pitää lakia välttämättömänä ja sinänsä kunnossa olevana, mutta hänellä oli joukko parannusehdotuksia. Näitä toteutetaan nyt.

Orpon mukaan hallituksen tavoitteena on antaa ensi viikolla eduskunnalle esitys laista. Alkuperäisiin suunnitelmiin nähden esitys annetaan myöhässä.

Orpo kertoi medialle eduskunnassa, että tämän päivän parlamentaarisessa kokouksessa käytiin läpi lain keskeinen sisältö.

Orpo toivoo, että eduskunta ehtisi käsitellä rajalain ennen kesän istuntotaukoa. Hän muistuttaa kuitenkin, että asia on eduskunnasta kiinni.

SDP:N puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi toimittajille, että näyttää siltä, että hallituksessa lain valmistelu on mennyt eteenpäin.

– Saimme suullisen katsauksen siitä, miten hallitus on tätä lakiesitystä työstänyt lausuntopalautteen pohjalta eteenpäin. Mutta emme saaneet mustaa valkoisella. Emme saaneet lakiesitystä. Oman käsitykseni mukaan hallituksen lakiesitys ei ole vieläkään lopullisesti valmis, Lindtman kuvasi päivän tapaamista.

Hänen mukaansa SDP ei pysty vielä muodostamaan lopullista kokonaiskäsitystä, minkä kannan se mahdolliseen esitykseen ottaa.

Hän painotti, että hallituksen esitys on nähtävä. Lindtman toteaa, että tarvitaan myös perustuslakivaliokunnan kannanotto sekä asiantuntijoiden, oikeusoppineiden, rajavartijoiden ja kansalaisjärjestöjen, erityisesti turvapaikanhakijoiden ja pakolaiskysymysten kanssa työskentelevien järjestöjen näkemys.

– Kaikissa tapauksissa on tärkeätä, että huolehdimme rajaturvallisuudesta kaikissa oloissa niin kuin on yhtä tärkeä se, että lainsäädäntö, jota tehdään, tapahtuu perustuslain ja oikeusvaltioperiaatteen raamien puitteissa.

Onko tämä vähän niin kuin keltainen valo?

– Ei tässä tämän päivän palaverin pohjalta vielä syttynyt mikään valo, Lindtman vastasi.

VIHREIDEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne kiitti pääministeriä halusta avata asiaa parlamentaarisesti. Harjanteesta näyttää myös siltä, että oppositiopuolueiden kritiikkiä on kuultu.

Vihreät ei voi muodostaa vielä lopullista kantaa keskeneräiseen asiaan. Harjanteen mukaan on tärkeä pohtia, miten rajalaki liittyy oikeusvaltioperiaatteeseen, perusoikeuksiin, kansainvälisiin sopimuksiin sekä kysymyksiin lain tosiasiallisesta vaikuttavuudesta ja selkeydestä.

Lisäksi Harjanne kaipaa tarkkuutta siihen, mikä olisi eduskunnan rooli esimerkiksi lakia sovellettaessa.

Harjanne tiivisti vielä, että vihreiden peruskritiikki lakia kohtaan on pysynyt ennallaan, mutta positiivista on se, että valmistelussa on aidosti pohdittu ongelmakohtia. Vasta lopullinen hallituksen esitys kuitenkin paljastaa, miten kritiikki on huomioitu.

KESKUSTAN puheenjohtaja Annika Saarikko totesi lain hitaaseen edistymiseen viitaten, että pääministerin kutsua oli jo ehditty odotellakin. Toisaalta on Saarikosta hyvä, että valmisteluaikaa on käytetty, jotta lausuntokierroksen erittäin kriittinen palaute on kyetty ottamaan hallituksen esityksen valmistelussa huomioon.

Saarikko antoi Orpolle tunnustuksen siitä, että hän on halunnut informoida oppositiopuolueita ja käydä aitoa keskustelua.

– Toki se on myös välttämätöntä, kun tiedetään, mitä lain hyväksyminen edellyttää, Saarikko sanoi.

Lain hyväksymiseen tarvitaan eduskunnassa 5/6:n enemmistö.

Saarikko kysyi myös toimittajien edessä, voisiko lain jättää tekemättä.

– Ei voi jättää tekemättä, hän vastasi itse.

Saarikko painotti ennen kaikkea, että lain on oltava riittävän selkeä, jotta rajavartijoiden oikeusturva toteutuu.

Toisaalta laki on tehtävä, jotta ei päädytä tilanteeseen, jossa rajavartija joutuisi vaikuttamisyrityksen eteen ilman, että poliitikot kantaisivat viimesijaisen vastuun säätämällä lain.

SAARIKKO muistutti myös, että nyt lakiesityksen luonnoksessa ehdotetaan, että käännytyslaki voitaisiin aktivoida käyttöön presidentin ja hallituksen yhteisratkaisulla.

– Minusta olisi hyvä arvioida lain tullessa eduskuntaan, mikäli ja kun hallitus tämän tänne saa valmiiksi, pitäisikö eduskunnalla olla vielä siinäkin rooli, kun laki mahdollisesti aktivoitaisiin käyttöön, Saarikko totesi.

Tätä Saarikko ei esittänyt kuitenkaan reunaehdoksi, vaan näki, että eduskunnan on syytä harkita tätä lakia käsitellessään.

– Kaikkineen pidän hyvänä, että nyt ollaan tilanteessa, jossa lausuntokierroksen palaute on huomioitu, hän lisäsi.

Saarikon mukaan keskusta muodostaa lopullisen kantansa lakiin perustuslakivaliokunnan arvion pohjalta, vaikka keskustan lähtökohtainen suhtautuminen on, että laki tarvitaan.

– En usko, ja sanon sen hyvin avoimesti, että laista mitenkään saadaan poistumaan kaikkia jännitteitä. Vaikka sitä kuinka viilattaisiin, vaikka sitä kuinka hiottaisiin ja palaute otettaisiin huomioon. Sinne sisälle jää tiettyjä jännitteitä, joita poliittisen päätöksentekijän on hyväksyttävä, mikäli lakia kannattaa.

Saarikon mukaan kaikki mahdollinen jännite laista on kuitenkin poistettava.

He saivat EU-vaalirahaa Pro Markkinataloudelta – katso lista

Uudistuvaa ja vastuullista markkinataloutta edistävä Pro Markkinatalous ry on antanut EU-vaaleissa tukea kaikkiaan 15:sta kokoomuksen meppiehdokkaalle. Toiseksi suurin määrä tuettuja löytyy vihreistä, joiden ehdokkaista kahdeksan sai yhdistykseltä vaalirahaa.

Seuraavina tulevat RKP (7), keskusta (6), SDP (5) ja perussuomalaiset (4). Tukea sai myös kaksi liike nytin meppiehdokasta.

PRO Markkinatalouden EU-vaalietukien kokonaissumma on yhteensä 304 500 euroa. Kaikkiaan tuettavia ehdokkaita on 49.

Yhdistystä rahoittavat muun muassa suomalaiset työnantajajärjestöt sekä Elinkeinoelämän keskusliitto.

Ohessa meppiehdokkaat, jotka saivat yhdistykseltä rahaa:

Ted Apter KOK
Eva Biaudet RKP
Oscar Byman RKP
Dan Cederlöf RKP
Thomas Elfgren VIHR
Maria Guzenina SDP
Oona Hagman RKP
Atte Harjanne VIHR
Eero Heinäluoma SDP
Sari Helin SDP
Anna-Maja Henriksson RKP
Katriina Hiippavuori KD
Petri Honkonen KESK
Inka Hopsu VIHR
Timo Huhtamäki VIHR
Iina Ilmarinen LIIK
Vilhelm Junnila PS
Emilia Kangaskolkka SDP
Mika Kasonen KOK
Elsi Katainen KESK
Ville Kaunisto KOK
Susanna Kisner KOK
Joonas Kiviranta PS
Tuuli Kousa VIHR
Katri Kulmuni KESK
Mika Lintilä KESK
Teija Makkonen PS
Maria Miala KOK
Krista Mikkonen VIHR
Ville Niinistö VIHR
Nina Nummela LIIK
Maria Ohisalo VIHR
Sirpa Pietikäinen KOK
Susanne Päivärinta KOK
Sakari Pääkkö KOK
Dimitri Qvintus SDP
Henriina Rantala KOK
Markku Rentto KOK
Petri Rinne KESK
Aki Ruotsala KD
Aura Salla KOK
Janne Sankelo KOK
Frida Sigfrids RKP
Joonas Soukkio KESK
Tommi Terä KD
Pekka Toveri KOK
Jocka Träskbäck KOK
Henna Virkkunen KOK
Anita Westerholm RKP

Hallituksen talouspolitiikalle huutia: “Kasvussa ovat vain työttömyys, konkurssit ja valtion velka”

Keskustan varapuheenjohtajan Markus Lohen mukaan Suomen talous ja erityisesti valtiontalous ovat suurissa ongelmissa, kun tulot ja menot eivät ole tasapainossa.

Lohen mukaan Suomi kärsii pitkittyneestä kasvuvajeesta.

-  Viimeisen vuoden aikana kasvussa ovat olleet vain työttömyys, konkurssit ja valtion velka. Työttömiä työnhakijoita on nyt lähes 300  000. Työllisiä on yli 50  000 vähemmän kuin vuosi sitten, yksityisellä sektorilla peräti 76  000 työllistä vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaa, hän sanoi eduskunnan välikysymyskeskustelussa.

Lohi muistutti myös, että viime vuoden eduskuntavaalien jälkeen yli 3  300 suomalaista yritystä on päätynyt konkurssiin.

Eduskunta keskustelee keskustan ja liike nytin huhtikuun lopussa jättämästä välikysymyksestä. Välikysymyksen aiheena on hallituksen talouspolitiikka, joka keskustan ja liike nytin mukaan näivettää Suomea.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana toimiva Lohi on välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja.

Hän esitteli puheenvuorossaan keskustan esittämää 7-8 miljardin euron ohjelmaa vaihtoehtona hallituksen kehysriihen kolmen miljardin euron päätöksille.

“Koska nämä 100 000 uutta työpaikkaa muuttuvat todeksi?” – SDP kovisteli hallitusta virheistä talouspolitiikassa

Petteri Orpon (kok.) hallitus ei ole onnistunut kriisin keskellä luomaan näkymää paremmasta, kun katsoo suomalaisen yhteiskunnan tilaa, SDP:n kansanedustaja Riitta Mäkinen arvioi.

Hän piti puolueen ryhmäpuheenvuoron, kun hallitus vastaa tänään keskustan ja liike nytin välikysymykseen hallituksen Suomea näivettävästä talouspolitiikasta.

Kansalaispulssi-mielipidemittauksen mukaan luottamus hallitukseen on koko mittaushistorian alhaisimmalla tasolla, kansalaisten usko yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen on heikentynyt voimakkaasti ja luottamus tulevaisuuteen on pudonnut, Mäkinen muistutti.

– Hallitus ei tarjoa näkymää, jolla talouden syöksylasku pysähtyy, talouden rattaat saadaan pyörimään, työllisyys kohenee ja yhteiskunnallinen vakaus palautuu tasolle, jolla se sivistysvaltiossa on totuttu näkemään.

Hallitus jätti jo viime syksynä tulosopeutuksen työkalupakin ulkopuolelle ja alkoi toteuttaa harkitsemattomia veronkevennyksiä, Mäkinen kritisoi. Talousoppineet varoittivat tuolloin, että Suomi on ajautumassa kurjistamisen kierteeseen.

– Jotta toimintaympäristö ei olisi liian helppo, ajoi hallitus viisaudessaan työmarkkinat kaaokseen.

MÄKINEN osoitti sanansa suoraan Orpolle:

– Te seurasitte vuoden kädet taskussa rakennusalan kriisin kehittymistä, konkurssien ja työttömyyden nousua. Alkuvuoden lisätalousarviossa esitetyt täsmätoimet olivat askel oikeaan suuntaan, mutta ne tulivat liian myöhään ja olivat tilanteeseen nähden liian kevyitä.

Kehysriihessä oikeudenmukaisuus unohtui Mäkisen mukaan jälleen, kun hallitus sai kasaan joukon uusia yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia suomalaisia kurittavia menoleikkauksia.

– Hallitus on epäonnistunut talouden tasapainottamisen suhteen kaikkein tärkeimmässä – kasvun ja työllisyyden tukemisessa.

MÄKINEN muistutti valtiovarainministeri Riikka Purraa (ps.), että Suomi ei nouse sosiaaliturvan leikkauksilla.

– Kasvu edellyttää vakaata ja ennustettavaa toimintaympäristöä, vahvaa panostusta osaamiseen ja koulutukseen, työperäiseen maahanmuuttoon sekä kunnianhimoisia toimia satojen miljardien vihreiden investointien kotiuttamiseksi Suomeen. Ei ole hyväksyttävää, että kasvun sijaan Suomi käpertyy nyt sisäänpäin.

Hän muistutti Orpoa myös aiemmista puheista 100 000 uudesta työllisestä.

– Osaatteko te kertoa suomalaisille, koska nämä 100 000 uutta työpaikkaa muuttuvat todeksi? Tapahtuuko tämä ennen vai sen jälkeen, kun olette ottaneet vastuun virheistänne?

SDP ON ESITTÄNYT meno- ja tulosopeutuksia kuuden miljardin edestä. Mäkisen mukaan puolue julkaisee toukokuun aikana oman kolmen miljardin kasvupaketin vaihtoehdoksi hallituksen ponnettomalle kasvu- ja työllisyyspolitiikalle.

– Suomalaisten osaamistasoa on nostettava. Työllisyysasteen on noustava yli 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa, ja on varmistettava, että osatyökykyiset pääsevät työmarkkinoille. Tarvitsemme lisää reilua työperäistä maahanmuuttoa. TKI-toimintaa on kehitettävä, jotta se synnyttää uutta osaamista ja innovaatioita ja toteutettava energia- ja investointipolitiikkaa, jolla ohjaamme vihreät investoinnit Suomeen.

Ennen kaikkea meidän on pidettävä Suomi vakaana, niin, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että kaikki pidetään mukana, Mäkinen painotti.

“Hallituksen näkemys taloudesta on pohjautunut liian ruusuiseen kuvaan.”

SDP:n mielestä hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut eikä hallitus nauti eduskunnan luottamusta.

– Hallituksen näkemys taloudesta on pohjautunut liian ruusuiseen kuvaan ja se on laiminlyönyt toimet kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Hallitus on toiminnallaan ajanut työmarkkinat kaaokseen heikentäen niin ihmisten kuin yritysten luottamusta tulevaisuuteen, Mäkinen luetteli.

Hallitus laiminlöi alun perin tulosopeutuksen julkisen talouden vahvistamisessa ja tekee nyt uusia mittavia leikkauksia, jotka edelleen painottuvat pienituloisiin, hän lisäsi.

Stubb vierailee Virossa, edessä tiivis ohjelma Tallinnassa ja Tartossa

Presidentti Alexander Stubb tekee kuun lopussa valtiovierailun Viroon, presidentin kanslia kertoo.

Presidentti vierailee Virossa puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa 27.-29. toukokuuta.

Stubb käy valtiovierailun aikana Tallinnassa ja Tartossa. Vierailun ensimmäisenä päivänä maanantaina Viron presidentti Alar Karis ja hänen puolisonsa Sirje Karis ottavat presidenttiparin vastaan valtiovierailuun kuuluvin seremonioin Tallinnan Vapaudenaukiolla.

Presidentit käyvät viralliset keskustelut presidentti Karisin virka-asunnolla Kadriorgissa, minkä jälkeen presidentit pitävät yhteisen lehdistötilaisuuden.

Stubb pitää Viron parlamentissa riigikogussa puheen Suomen ja Viron suhteista ja tapaa parlamentin puhemiehen Lauri Hussarin.

Ohjelmassa on tapaamiset myös Viron pääministerin Kaja Kallaksen ja Tallinnan kaupunginjohtajan Jevgeni Ossinovskin kanssa.

Maanantain päätteeksi presidenttipari osallistuu Viron presidenttiparin isännöimälle juhlaillalliselle.

TIISTAINA 28. toukokuuta Stubb tutustuu Rakett69 Science Studios -tiedekeskukseen ja tapaa siellä koululaisia. Hän vierailee myös laivastotukikohta Miinasatamassa ja Tallinnan TV-tornissa.

Tiistai-iltapäivänä Suomen ja Viron presidenttiparit matkustavat Tarttoon, jossa Stubbit järjestävät kiitosvastaanoton Viron kansallismuseossa.

Keskiviikkoaamuna 29. toukokuuta ohjelma jatkuu vierailulla Tarton yliopistossa, jossa presidentti Stubb pitää puheenvuoron ja keskustelee opiskelijoiden kanssa.

Stubbin valtiovierailuseurueeseen kuuluvat ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.), Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola ja eduskunnan Viro-ystävyysryhmän puheenjohtaja Mikko Savola (kesk.).

Suzanne Innes-Stubbilla on erillisohjelmaa presidenttiparin yhteisen ohjelman lisäksi. Hän vierailee yhdessä Sirje Karisin kanssa muun muassa Viron taidemuseossa KUMUssa ja tutustuu Tallinnan vanhaan kaupunkiin.

Edellinen presidentti Sauli Niinistö vieraili Virossa viimeksi 2022. Presidentti Karis vieraili Suomessa helmikuussa 2024.