VALIKKO

Ylen hallituksen puheenjohtaja: Jouko Jokisella on hallituksen luottamus

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavalla päätoimittajalla Jouko Jokisella on Ylen hallituksen luottamus, kertoo hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen Demokraatille.

Ylen vastaavat päätoimittajat tapasivat Ylen hallintoneuvoston työvaliokunnan tänään ylimääräisessä kokouksessa. Kokouksessa aiheena oli viime päivien keskustelu sepitteen roolista journalismissa.

Aamulehdessä työskennellyt Kuusela on kertonut käyttäneensä fiktiota joissakin jutuissaan. Aamulehdessä ennen vastaavana päätoimittajana työskennelleen Jokisen kommentit ovat aiheuttaneet hämmennystä, sillä hän on puolustanut Kuuselaa.

Myös Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen on puolustanut julkisuudessa Kuuselan journalismia.

Demokraatti sai tänään sähköpostitse vastauksia kysymyksiin Matti Apuselta. Näin Apunen vastasi:

Olet puolustanut Aamulehden toimittaja Kuuselan toimintaa julkisuudessa. Samoin teki myös Jouko Jokinen, joka on sittemmin pahoitellut lausuntojaan. Seisotko itse yhä kaikkien omien lausuntojesi takana?

– Kysyttäessä kuvasin Matti Kuuselaa journalistina aikana, josta on jo lähes 20 vuotta. Painotin Helsingin Sanomille kahteen kertaan, että uutisjournalismissa toleranssi fiktiolle oli silloin ja on edelleen nolla. Mitä tähän hetkeen tulee, niin jos journalistisissa tuotteissa on miltään osin lausuntoja tai tietoja, joita ei voi todentaa, ne pitää selkeästi erottaa, oli lajityyppi uutinen, feature tai mikä muu tahansa. Jos tästä on jäänyt epäselvyys, pahoittelen sitä, Apunen vastaa.

Mikä on sinun ja hallituksen puheenjohtajan rooli käynnissä olevassa julkisessa keskustelussa, onko luottamusta Yleen jollain toimilla palautettava? Miten hallituksen pj:nä toimit?

– Selvennämme asioita, jotka eivät ole selviä. Alleviivaamme eettisiä periaatteita, jotka ovat nykyisellään hyviä.

Jouko Jokinen on pahoitellut omia lausuntojaan, onko Jokisella hallituksen pj:nä luottamuksesi?

– Hallitus keskusteli aiheesta aiemmin tänään ja Jokisella on hallituksen luottamus.

Oletko menossa kuultavaksi Ylen hallintoneuvostoon tai sen työvaliokuntaan? Pitäisitkö tällaista kuulemista itse tärkeänä?

– Sellaista pyyntöä ei ole esitetty.

Mitä ajattelet siitä, että Ylen vastaava päätoimittaja on kyseenalaistanut julkisuudessa HS:n ja IL:n luotettavuutta?

– Lausunnollaan Iltalehdestä ja Helsingin Sanomista Jokinen kuvaa käsitykseni mukaan senhetkistä henkilökohtaista tunnetilaansa. Yleisradion suhteet muihin medioihin ovat ”business as usual”, siis muuttumattomat.

Toimittaja Heikki Vento luonnehti Verkkouutisissa kauttasi AL:n päätoimittajana. Hän kirjoittaa näin: ”Matti Apunen johti Aamulehteä 1998-2010 aikana, jolloin lehteä uudistettiin voimakkaasti. Kunnianhimo oli valtava ja vauhti kova.”…”Erityisen tärkeää oli, että muu media lainasi Aamulehteä. Tämä johti uutisvoittoihin ja ylilyönteihin. Joskus tekstiin lisättiin perättömyys, tai sopiva aihe toteutettiin suunnitellusti, vaikka tapahtumat olisivat saaneet ennakko-odotuksista poikkeavan käänteen.” Miten kommentoit näitä Vennon väitteitä muun muassa perättömyyksien lisäämisestä? Aiotko ryhtyä niiden takia toimiin?

– Olen pyytänyt Verkkouutisilta näyttöä siitä, mihin Vento väitteensä pohjaa. Uutiskilpailussa ylilyönteihin syyllistyy aika ajoin jokainen viestin. Vento antaa kuitenkin ymmärtää, että Aamulehdessä olisi kirjoitettu perättömyyksiä tieten tahtoen. Tällainen väite vaatii näytön, jota en ole saanut.

– Aamulehdessä tehtiin suurella vaivalla 2000-luvun puolivälissä Tyylikirja, joka täydensi Journalistin ohjeita ja oli silloin aivan poikkeuksellisen yksityiskohtainen eettinen ohjeistus. Eettiset ohjeet asetettiin esille nettiin, jotta ne olisivat joka hetki kaikkien nähtävillä. Lisäsimme sen yhteyteen kehotuksen “käräyttäkää meidät”, ts. toivoimme että pienenkin epäkohdan ilmaantuessa lukijat olisivat voineet vedota ohjeistukseen ja osoittaa missä kohdin juttumme olivat eettisen koodimme vastaisia, Apunen lisää.

Demokraatin tavoittama Heikki Vento pysyy sanoissaan ja toteaa, että hänellä on esimerkkejä kirjoituksessa esittämänsä tueksi. Muutoin hän ei halua asiaa kommentoida. Heikki Vennon mainitsemat esimerkit ovat Verkkouutisen toimituksen tiedossa, Verkkouutisten päätoimittaja Kasperi Summanen toteaa.

Kritiikistä huolimatta Vento haluaa myös painottaa, että Apusen aikainen Aamulehti oli myönteisellä tavalla edelläkävijä suomalaisessa journalismissa.

Hän korostaa myös, että kyse oli yksittäistapauksista eikä systemaattisesta toiminnasta.

Uutiseen lisätty Heikki Vennon kommentit kello 17.26 ja jutun viimeinen sitaatti Matti Apuselta kello 17.28.

Lisätty kello 19.26 Kasperi Summasen kommentti ja 28.3. klo 12:10 Vennon maininta yksittäistapauksista.

AVAINSANAT

Kansanedustajien käytöstavat pitää siistiä – myös vapaa-ajalla on osattava kantaa parlamentaarikon vastuunsa

Eduskunta on tähän asti sietänyt kansanedustajilta vapaa-ajalla lähes mitä tahansa käytöstä – ja sulkenut liian usein silmänsä normaalilta työyhteisövastuulta.

Muistatteko, milloin viimeksi perussuomalainen kansanedustaja oli tehdä humalaisella asetörttöilyllä selvää poliittisesta urastaan, ja miten silloin kävi?

Heinäkuussa 2003 persujen silloisen uuden nousun airut, ääniharava Tony Halme ampui kotonaan laittomalla aseella. Poliisi löysi asunnosta huumaavia lääkkeitä ja dopingaineita. Tuomioksi tuli ehdollista ja sakkoja. Luoti ei onneksi osunut ihmisiin, joten Halme pystyi myöhemmin rehvastelemaan, ettei ole “koskaan vahingoittanut aseilla muita”.

Puolueen puheenjohtaja Timo Soini, joka oli kevään 2003 vaaleissa päässyt Halmeen siivellä eduskuntaan, ei halunnut hylätä lempilastaan. Halme sai jatkaa kautensa loppuun asti, sairaana miehenä, vastentahtoisestikin.

Harva kansanedustaja vaati julkisesti Halmeen eroa, vaan toivoi hänen tekevän omat johtopäätöksensä kelpoisuudestaan tehtävään. Sitä hän ei tehnyt.

MITEN TUON jupakan käsittely eroaa nyt viimeviikkoisesta kansanedustaja Timo Vornasen (ps) epäillystä katuampumisesta?

Ainakin halpoja korjausneuvoja tehtaillaan nyt joka suunnasta enemmän kuin kesällä 2003, kiitos sosiaalisen median.

Moni poliitikko vaatii asioita, jotka eivät liity mitenkään Vornasen tekoihin, kuten Arkadianmäen eräkerhon asekaappien poistamista eduskunnasta ja aselakien kiristämistä.

Jos edes nykyiset tiukat lait eivät estä kokenutta poliisia tekemästä räikeää aserikosta, menemästä baariin pistooli taskussaan ja ammuskelemasta päissään kadulla, sopii kysyä millainen laki olisi hänet pysäyttänyt?

HELPPOJEN irtopisteiden keruun sijaan opposition ja hallituksen täytyy nyt aidosti ja vakavasti mitata poliittisen kulttuurimme kestävyys.

Millainen käytös kansanedustajalle sallitaan, puheista ja teoista alkaen?

Saako vapaa-ajalla sikailla, vaarantaa liikenne- ja muuta turvallisuutta, solvata ja räyhätä, jos vain malttaa olla täysistunnossa sisäsiististi? Näinhän tähän asti on puheenjohtajiston tulkinnan takia ollut, ja tämä syö politiikan moraalia. Näin tekopyhästi ei Arkadianmäellä voida enää jatkaa.

Perussuomalaiset joutuu päättämään, saako Vornanen jatkaa eduskuntaryhmän jäsenenä, vaikka rikosepäilyn tutkinnassa kuluu vielä vuosia. Ratkaisu antaa aikanaan tärkeän signaalin katuväkivaltaa ja aseistautuneita jengejä paheksuneelta puolueelta.

Parlamentin pitää osata myös kertoa ikävyyksistä avoimemmin ja nopeammin edes omalle väelleen.

Nyt sekä eduskunnan puhemies, pääsihteeri, perussuomalaisten johto että pääministeri vaikenivat tietämästään vakavasta rikosepäilystä eduskunnalle luvattoman pitkään. Näin ei missään nykyaikaisessa työpaikassa tehtäisi, vaan tapahtuneesta ilmoitettaisiin, yksityisyydensuojaa kunnioittaen.

Tässäkin tarvitaan kulttuurinmuutosta kohti 2020-lukua. Poliitikkojen pitää osata olla tarvittaessa oma-aloitteisia, eikä piilotella väistämättä julki tulevaa asiaa.

KURINPALAUTUKSEN lisäksi eduskunnan pitää osata olla vastuullinen työyhteisö.

On tuomittava väärinkäytökset selittelemättä ja kaunistelematta, mutta myös muistettava tukea kanssaihmistä, jos hän aidosti haluaa sovittaa tekonsa tai kohdata ongelmansa.

En tiedä, halusiko Tony Halme parantaa tapansa. Tuskinpa häneltä sitä kukaan kysyi tai odotti – oli helpompaa kääntää selkänsä ja leimata hänet toivottomaksi tapaukseksi, eristää muista “kunnon ihmisistä”.

Nyt kansanedustajien pitää toimia monessakin mielessä paremmin.

AVAINSANAT

Kumpula-Natri 10 vuodestaan meppinä: Arvot punnitaan joka päivä

– Eivät suomalaisten meppien arvot toiseksi muutu Finnairin koneen irrotessa Helsinki-Vantaan kentältä, Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri (sd.) muistuttaa.

Sen takia suomalaiset osaavat kyllä hänen mukaansa tunnistaa valittavien meppien merkityksen.

Kumpula-Natri toi viime lauantaina Pohjanmaan Sosialidemokraattien EU-seminaariin ja kevätpiirikokoukseen Kokkolassa tuoreet terveiset tämän kauden viimeiseltä työviikolta ja valaisi muutenkin omaa kymmentä vuottaan Euroopan parlamentissa.

Paikalla oli myös kaksi SDP:n eurovaaliehdokasta kesäkuun 9. päivän eurovaaleissa, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n yhteiskuntasuhteiden johtaja Päivi Niemi-Laine ja Oulun kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, varakansanedustajana Miina-Anniina Heiskanen.

Kumpula-Natri muistutti, miksi eurovaaleissa on tärkeä äänestää.

– Jos tykkää nykyisestä hallituksen menosta, samaa voi olla tarjolla Euroopan parlamentissa, jos keskiryhmien sijaan enemmistö muodostuu oikeiston varaan. Siellä ei paina ilmastonmuutoksen vastustaminen, työntekijän oikeudet tai ihmiskeskeinen kasvupolitiikka, johon lasken naisten oikeuksien ja lasten suojelun puolustamisen.

Kuvassa (vasemmalta) Päivi Niemi-Laine, Miapetra Kumpula-Natri ja Miina-Anniina Heiskanen. (Kuva Johanna Autio)

HÄN EVÄSTI kaikkia tulevia meppejä puhumaan myös turvallisuudesta ja vankkumattomasta Ukrainan tuesta. Sen hän näkee Suomen ja muiden rajamaiden tehtäväksi. Tässäkin on riskejä.

– Joillekin Venäjän hyökkäys Ukrainassa näyttäytyy kaukaisemmalta ja he tarjoavat kansalaisilleen populistisesti mahdollisuutta luistaa Venäjän pakotteista vaikkapa energian kotimaisella hinnan varjolla tai sotaväsymyksellä.

“Näissä vaaleissa Venäjän vaikutusyritykset ovat todellisia.”

Nuo maat eivät Kumpula-Natrin mukaan puolustaisi Suomenkaan turvallisempaa asemaa tai rajaturvallisuutta. Näissä vaaleissa Venäjän vaikutusyritykset ovat todellisia, hän painotti.

Kumpula-Natrin viimeinen salipuheenvuoro meppinä käsitteli EU:n toimielinten uutta yhteistä Eettisen toimielimen perustamista. Sen tehtävä on tutkia väärinkäytöksiä ja korruptiota. Juuri nyt on tutkinnassa useita meppejä äärioikealta kytköksistä rahan ottamisesta Venäjältä.

– Hämmästykseni oli suuri, kun kokoomuksen, kristillisten ja perussuomalaisten ryhmät vastustivat tuota sopimuspohjaa. Nykyisestä parlamentista löytyi kuitenkin enemmistö ja toimielimen perustaminen hyväksyttiin.

KUMPULA-NATRI kertoi, mitkä olivat hänen viimeisen salipuheensa keskeiset sanat:

– Puolustamme demokratiaa. Ja puolustamme Ukrainaa. Tämä on tulevankin parlamentin tehtävä.

Piirin toiminnanjohtaja Johanna Autio kiitti Kumpula-Natria vaikuttavasta työstä ja ahkerasta kotikulmien asioiden eteenpäin viemisestä. Yleisö osoitti väistyvälle mepille aplodit seisaaltaan.

Liikuttunut Kumpula-Natri muistutti, että työ jatkuu, mutta nyt eduskunnassa.

– Ja jos ette kerro Uudellamaalla, niin voitte laskea minut eduskunnassa puoliksi Pohjanmaalle, hän hauskuutti yleisöä Kokkolan työväentalolla.

Kauden vaihtuessa heinäkuun 16. päivä Kumpula-Natri palaa kansanedustajaksi. Hänet valittiin eduskuntaan viime keväänä Uudenmaan vaalipiiristä.

AVAINSANAT

Itä-Suomen poliisi: Ei ole mahdollista, ettei virka-asetta palautettaisi

Virka-ase, virkamerkki ja avaimet palautetaan aina, kun poliisin virkavapaa kestää yli kolme kuukautta, Itä-Suomen poliisin apulaispoliisipäällikkö Seppo Korhonen sanoo STT:lle.

-  En lähde sanomaan mitään yksittäiseen tapaukseen, mutta meillä on hallinnossa ohjeistus, että virka-ase, virkamerkki ja avaimet palautetaan aina, kun virka-vapaa kestää yli kolme kuukautta.

Korhonen sanoo, että tämä on pitkään voimassa ollut normaalikäytäntö.

-  Ei ole mahdollista, että niitä ei olisi palautettu. Tästä ei ole epäselvyyttä.

Ylen viikonloppuna tavoittama Itä-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Samppa Holopainen ei osannut sanoa varmuudella, oliko Vornasen virka-ase palautettu poliisilaitokselle. Vornanen on siviiliammatiltaan poliisi. Holopainen kertoi, että hänellä ei ole tietoa tämän mahdollisista siviiliaseista.

Oikeusrekisterikeskus kertoo STT:lle sähköpostitse, ettei Vornasella ole tähän mennessä mitään tuomioita rikoksista. Sen mukaan Vornaseen liittyviä rikos- tai siviiliasioiden ratkaisuja ei löydy.

Perussuomalaisten kansanedustaja Vornanen oli perjantaina aamuyöllä osallisena Helsingissä tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa.

POLIISIN mukaan Antinkadulla sijaitsevassa ravintolassa oli ollut työpaikkaseurue, jonka kanssa ampumisesta epäillylle 54-vuotiaalle miehelle oli tullut riitaa, mutta asia oli sovittu ravintolassa. Noin kello neljän aikaan aamuyöllä mies ja työpaikkaseurue olivat tavanneet ravintolan ulkopuolella, jolloin mies oli ottanut yllättäen esiin luvallisen pienikaliiberisen aseen.

Poliisin mukaan mies oli osoittanut aseella paikalla olleita henkilöitä ja ampunut maahan yhden laukauksen. Tämän jälkeen henkilöt poistuivat paikalta. Poliisi pidätti miehen.

Puoluesihteeri Harri Vuorenpää kertoi viestipalvelu X:ssä lauantai-iltana, että poliisi on vapauttanut Vornasen. Sunnuntai-iltana Vuorenpää kertoi X:ssä, että Vornanen on ilmoittanut perussuomalaisten eduskuntaryhmälle jäävänsä kahden viikon sairauslomalle

STT ei ole tavoittanut Vornasta kommentoimaan asiaa.

Uutista päivitetty kauttaaltaan klo 10.20

AVAINSANAT

Tuore selvitys: hallitusohjelman vaikutuksessa nuorten aikuisten arkeen on suuria ristiriitoja

Hallitusohjelman kokonaisvaikutuksissa nuorten aikuisten elämään on suuria ristiriitoja.

Näin arvioidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreessa selvityksessä.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelma nostaa vahvasti esiin nuoret, mutta tavoitteet ja kirjaukset ovat selvityksen mukaan osittain ristiriitaisia.

Hallitusohjelmassa on THL:n asiantuntijoiden mukaan nuorten arjen kannalta myönteisiä tavoitteita. Ne voivat kuitenkin vesittyä, koska rahoitus puuttuu tai tavoitteita tukevista tekijöistä ollaan leikkaamassa.

Hallitus pyrkii ohjelmassaan satsaamaan nuoriin esimerkiksi nostamalla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrää sekä panostamaan opinto-ohjaukseen ja moniammatilliseen tukeen lukioissa. Samalla kuitenkin leikataan nuorten arjesta, jolloin jää huoli, kuinka hyvin nuoret pystyvät opiskelemaan.

VIIME AIKOJEN arvioiden mukaan viidesosa Suomen parikymppisistä nuorista on saanut julkisesta terveydenhuollosta apua mielenterveyden ongelmien vuoksi. Joka kolmas raportoi vaikeita masennus- tai ahdistusoireita.

Asiantuntijat pitävät todennäköisenä, että masentunut tai ahdistunut nuori ei kykene lisävelvollisuuksiin.

-  Mielen hyvinvointi heijastuu kykyyn opiskella, työllistyä, perustaa perhe ja olla osa yhteiskuntaa. On hienoa, että nuoret aikuiset nousevat hallitusohjelmassa näin keskeiseen rooliin. Silti esitysten kokonaisuutta tarkastellessa herää epäilys, kuinka asetetut tavoitteet pystytään saavuttamaan, ylilääkäri Outi Linnaranta THL:stä toteaa tiedotteessa.

THL huomauttaa, että huhtikuun kehysriihen päätökset eivät ehtineet mukaan nyt valmistuneen selvityksen arviointiin. Kehysriihessä hallitus teki lisäleikkauksia myös nuorten aikuisten arkeen.

AVAINSANAT

Kokoomuksesta jyrähdys: Tiktok on kiellettävä – “Tällaista materiaalia ei saa päätyä lasten ruuduille”

Kokoomuslaiset kansanedustajat haluavat kieltää Tiktokin. Toimenpidealoitteessa hallitukselle on mukana 30 puolueen kansanedustajaa.

Heidän mielestään kiinalaiseen sosiaalisen median palveluun liittyy turvallisuusriskejä ja se vaikuttaa haitallisesti lapsiin ja nuoriin.

– Väkivaltainen, ahdistava, koukuttava tai vaaraa aiheuttava sisältö ei kuulu lasten ruuduille, kokoomusedustajat perustelevat tiedotteessa.

Sovelluksen ikäraja on 13 vuotta, mutta minkäänlaista iän varmistusjärjestelmää ei ole käytössä.

– Sovelluksessa on levinnyt esimerkiksi materiaalia onnettomuuksista, väkivaltaan yllyttämisestä ja kuolemasta. Venäjän hyökättyä Ukrainaan sovellukseen tulvi runsaasti videoita sodan keskeltä, joille alaikäiset altistuivat. Tällaista materiaalia ei saa päätyä lasten ruuduille, kokoomusedustajien jättämässä toimenpidealoitteessa sanotaan.

VÄKIVALTAISEN tai muutoin ahdistavan sisällön näkemisellä voi olla myös pitkäkestoisia ja aggressiivista käytöstä lisääviä vaikutuksia, kansanedustajat toteavat.

Sovelluksessa leviää heidän mukaan lisäksi paljon myös väärää ja harhaanjohtavaa materiaalia, jota lapset eivät osaa tunnistaa.

– Lisäksi Tiktokin algoritmi on suunniteltu mahdollisimman koukuttavaksi. Sovelluksen käyttö voi aiheuttaa voimakasta riippuvuutta vahingoittaen nuorten keskittymiskykyä ja kehitystä.

Kiinalaisomisteisen sovelluksen aiheuttamista turvallisuusriskeistä on varoittanut esimerkiksi Suomen suojelupoliisi, kokoomuksen kansanedustajat huomauttavat. Suojelupolisiin mukaan Tiktok kerää valtavia määriä tietoja niin laitteesta kuin käyttäjistä, jotka voivat päätyä Kiinan tiedusteluviranomaisille.

TIKTOKIN turvallisuusriskeihin on kiinnitetty vahvemmin huomiota myös muissa länsimaissa.

Kansanedustajat korostavat aloitteessaan, että Kiinassa sovelluksella on tyystin erilaiset käyttöehdot kuin esimerkiksi Euroopassa.

– Suomessa sovellus voi syöttää käyttäjälle väkivaltaan kannustavaa sisältöä, mutta Kiinassa ei. Kiinassa Tiktok tunnetaan nimellä Douyin. Douyin syöttää lapsille opetuksellista sisältöä ja sen käyttöä lasten ja nuorten keskuudessa on rajoitettu merkittävästi sen haitallisuuden vuoksi.

AVAINSANAT