Meyer tuplaa investointinsa Turun telakkaan – Pron Malinen: ”Hieno uutinen”

Kuva: lehtikuva / tapani mylly
Meyerin Turun telakka kasvattaa investointejaan 75 miljoonasta eurosta 185 miljoonaan euroon.

Meyerin Turun telakka kasvattaa investointejaan.

Yhtiö lisää investointinsa aiemmin kerrotusta 75 miljoonasta eurosta 185 miljoonaan euroon. Uusiin investointeihin sisältyy muun muassa uusi levyosavalmistuslinja sekä uusi profiiliosavalmistuslinja. Linjat toimittaa suomalainen Pemamek.

Uudet investoinnit valmistuvat vuoden 2019 alkuun mennessä ja auttavat kasvattamaan telakan tuotantokapasiteettia. Meyer Turku aikoo kasvattaa telakan tuotannon kolminkertaiseksi vuoden 2014 tasosta.

– Rakennamme Turun telakasta modernia laivankoontitehdasta. Meillä on investointien valmistuttua yksi maailman moderneimmista ja tehokkaimmista runkotuotannoista, joka mahdollistaa tuotantomme lisäämisen, runkotuotannon johtaja Mika Heiskanen sanoo.

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen. (Kuva: Lehtikuva)

Investointiuutista kiittelee myös Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen, joka näkee siinä merkin siitä, että Suomessa kannattaa investoida korkean osaamisen aloihin.

– Hieno uutinen vahvalle perusteollisuuden sektorille. Puheet siitä, että perusteollisuudella ei ole edellytyksiä toimia Suomessa, ovat vailla pohjaa, Malinen kommentoi.

Moderni laivankoontitehdas rakentuu vuosien 2018–2019 aikana.

Monen suomalaisyrityksen mielestä valmistaminen Suomessa on kallista, eikä tänne kannata investoida. Saksalaisomisteinen Meyer toimii täysin päinvastoin.

– Meyer Turku investoi tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvuun, jatkaa Malinen.

– Vahva ja kilpailukykyinen teollisuus synnyttää ympärilleen parhaassa tapauksessa laajan ja monipuolisen yritysverkoston, jonka kanssa yhteistyössä voidaan tehokkaasti vastata kansainväliseen kilpailuun, hän arvioi.

Puheet siitä, että perusteollisuudella ei ole edellytyksiä toimia Suomessa, ovat vailla pohjaa.

Uutinen investoinneista saa telakan pääluottamusmiehen Osmo Salon myhäilemään tyytyväisenä.

–  Investoinneilla on positiivisia vaikutuksia henkilöstöön. Henkilöstöä ja luonnollisesti myös asiantuntijoita tarvitaan. Ollaan tyytyväisiä, että ihmiset saavat työpaikkoja.

Telakan toimitusjohtaja Jan Meyer arvioi toukokuussa 2017 Turun Sanomille, että telakan työntekijöiden määrä kasvaa yli 2 000:een ja työllistämisvaikutus noin 20 000:een vuoden 2018 loppuun mennessä.

Tulevaisuuden näkymiä pääluottamusmies pitää valoisina.

– Kun satsataan tuotantokalustoon, se on paras tapa turvata tuotannon jatkuvuutta ja pysyä kehityksen kärjessä, Salo sanoo.

Velaksi ostaminen muuttui nyt – tätä se tarkoittaa

Myyjän pitää vastedes tarkistaa, selviääkö ostaja esimerkiksi "nollakorkoisesta" autorahoituksesta.

Luotonantajan on varmistettava tästä päivästä lähtien ostajan maksukyky aiempaa useammin, kertoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV).

KKV:n mukaan luotonantajalle tulee uusia velvollisuuksia EU:n kuluttajaluottodirektiiviin muutosten mukana. Tiukennuksilla halutaan vähentää vastuutonta lainanantoa ja kuluttajien ylivelkaantumista.

Kuluttajalle muutos näkyy esimerkiksi ”osta nyt, maksa myöhemmin” -tyyppisissä maksutilanteissa.

Maksunlykkäykset ja osissa maksaminen saattavat KKV:n mukaan hämärtää ihmisten käsitystä omasta rahatilanteestaan.

VASTEDES maksukyky on varmistettava pääsääntöisesti myös korottomia ja kuluttomia luottoja myönnettäessä.

Luotonantajan on arvioitava huolellisesti, pystyykö kuluttaja maksamaan velkansa takaisin.

Arvioinnissa pitää huomioida luottoon nähden tarpeelliset tiedot tuloista, menoista ja muista taloudellisista olosuhteista, KKV kertoo.

Jos kuluttajan maksukykyä ei ole arvioitu asianmukaisesti, kuluttajalla ei ole velvollisuutta maksaa luoton korkoa eikä muita luottokustannuksia. Laina on kuitenkin maksettava takaisin.

Sääntelyn ulkopuolelle jää joissakin tapauksissa myyjän tai palveluntarjoajan itse tarjoama lyhyt, koroton ja kuluton maksuaika. Näitä ovat esimerkiksi joissain verkkokaupoissa mainostettu parin viikon laskutusviive.

Tutkimus: Pohjoismaissa tuloerot kasvavat, Etelä-Euroopassa pienentyvät

Länsimaiden välinen hajonta tuloeroissa on kaventunut viime vuosikymmeninä selvästi, kertoo kansainvälinen tutkimus. Tuloerot ovat kasvaneet Pohjoismaissa, mutta pienentyneet esimerkiksi Portugalissa ja Irlannissa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat osallistuivat tutkimukseen, jossa tarkasteltiin tuloerojen kehitystä yhteensä 17 maassa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vuosina 1995-2021.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 25-60-vuotiaita, eli esimerkiksi eläkeläisten tulonjako jäi tutkimuksen ulkopuolelle.

MAIDEN VÄLISET erot ovat kaventuneet muun muassa siksi, että verojen ja tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus on muuttunut samankaltaisemmaksi eri maissa.

Suomessa verotus ja tulonsiirrot tasaavat tuloeroja Pohjoismaista eniten.

AVAINSANAT

Kysely: Tampereen seutu on Suomen elinvoimaisin alue

Tampereen keskustan joulutorinäkymä.

Tampereen seutu on ohittanut Helsingin seudun elinvoimassa, kertoo konsulttiyhtiö WSP aluevertailussaan. Aiemmissa kyselyissä Helsingin tienoo oli selkeästi elinvoimaisin kaupunkiseutu.

Vertailu toteutettiin nyt kuudennen kerran. Tänä vuonna Tampereen seudun muuttovoitto, nuori, korkeakoulutettu väestö ja vahva yritystoiminta nostivat sen ohi pääkaupunkiseudun.

Pääkaupunkiseutu menetti kärkisijansa, kun asuntorakentamisen ja palveluiden lama heikensi työpaikkaomavaraisuutta kaupungeissa.

Lapsiperheköyhyys on samalla pääkaupunkialueella kasvanut, osin seurauksena sosiaaliturvaleikkauksista. Maahanmuuton väheneminen rokottaa eniten suuria kaupunkeja.

WSP mittaa kuntien ja alueiden tuottavuutta, inhimillistä pääomaa ja kykyä sopeutua 21 tilastoindikaattorilla.

YKSITTÄISISTÄ kunnista elinvoimaisin oli nytkin Pirkkala, joka on ollut ykkösenä jokaisessa vertailussa.

Tänä vuonna sen ero seuraaviin kuntiin on vain kasvanut. Pirkkalan menestystä selitetään hyvällä sijainnilla ja määrätietoisella kehitystyöllä yritystoiminnan kehittämiseksi.

- Pirkkala on lähempänä Tampereen keskustaa kuin moni Tampereen oma kaupunginosa, sanoo tutkimuksen kokoamisesta vastaava projektijohtaja Katja Koskela tiedotteessa.

Kakkoseksi nousi Raisio ja kolmantena oli Helsinki. Turku putosi pois 30:n parhaan kärjestä.

TÄNÄ VUONNA vertailussa näkyi kehyskuntien menestys. Elinvoimaisimmista 30 kunnasta 20 on suurten tai keskisuurten kaupunkien lähikuntia.

Tampereen seudulla elinvoimalistalle nousevat Pirkkalan lisäksi Lempäälä, Nokia, Kangasala ja Ylöjärvi. Turun seudulla nousussa ovat Raision lisäksi Lieto, Kaarina, Naantali, Rusko ja Masku.

Asuntorakentamisen pysähdys ja työttömyys ovat ohjanneet elinvoimaa keskuskaupungeista kehyskuntiin.

Pääkaupunkiseudulla 30:n kärkeen pääsivät Helsingin lisäksi Espoo, Sipoo ja Vantaa.

WSP arvioi, että pitkään jatkunut asuntorakentamisen pysähdys ja työttömyys ovat ohjanneet elinvoimaa keskuskaupungeista kehyskuntiin samaan tapaan kuin koronavuosina.

Asuntojen hinnat ovat laskeneet pahiten alueilla, joilla on rakennettu paljon yksiöitä ja kaksioita.

- Kaikki asukkaat eivät arvosta vallalla ollutta tiivistä kerrostalokaavoitusta. Tiivis kaupunkirakentaminen ei automaattisesti lisää elinvoimaa, tulkitsi kaupunkikehityksen johtava asiantuntija Teemu Jama tiedotteessa.

Suomessa Kuopio on hyödyntänyt tätä tunnelmaa. Se on todennut edullisemmaksi kaavoittaa maaseutukyliään kuin rakentaa uusia tiiviitä kaupunginosia.

OP: Nuorten aikuisten sijoitusinto on kasvanut – ja eriytynyt

Nuoret aikuiset sijoittavat nykyään yli kaksi kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, kertoo OP Pohjola. Miehet ovat tässä innokkaampia kuin naiset.

18-24-vuotiaista miehistä noin neljä kymmenestä omistaa pörssiosakkeita, rahastoja tai molempia. Naisten keskuudessa sijoittaminen on vähemmän yleistä.

Sijoitusvarallisuutta on noin kolmella kymmenestä, ilmenee Tilastokeskuksen Kotitalouksien varallisuus –tilastosta.

Sijoittavien nuorten miesten määrä kasvoi vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna 111 prosenttia, naisten sata prosenttia. Miehet ovat naisia aktiivisempia etenkin osakesijoittajina, toteaa OP Pohjola.

OP Pohjolan varallisuudenhoidon liiketoimintajohtaja Hanna Porkka toivoo, että naiset aktivoituisivat jatkossa yhtä paljon kuin miehetkin.

- Jos sijoitusvarallisuutta alkaa kertyä jo nuoresta iästä sukupuolittuneesti, varallisuuserot korostuvat vanhemmissa ikäryhmissä osittain pelkästään korkoa korolle -ilmiön takia. Sen vaikutus alkaa yleensä näkyä selvästi noin 10-15 vuoden sijoitusajan jälkeen ja todella voimakkaasti 20-30 vuoden kohdalla, Porkka sanoo tiedotteessa.

Nuoruusvuosien jälkeen sijoitusvarallisuus alkaa kuitenkin painottua miehille.

- Tässä mielessä nuorena tehty sijoituspäätös kertautuu myöhemmin voimakkaasti, Porkka lisää.

SIJOITETUISSA SUMMISSA ei ollut suurta eroa sukupuolten välillä.

Nuorten naisten rahasto- ja pörssiosakevarallisuuden mediaani eli keskimmäinen luku oli viime vuonna 2 646 euroa, miesten 2 634 euroa.

Nuoruusvuosien jälkeen sijoitusvarallisuus alkaa kuitenkin painottua miehille, johtuen muun muassa sukupuolten välisistä palkkaeroista ja perhevapaiden jakautumisesta.

AVAINSANAT

Nyt jysähti: EU-komissio nosti selvästi arviotaan Suomen talouskasvusta

EU-komissio arvioi Suomen talouden kasvavan tänä ja ensi vuonna 1,6 prosenttia. Vuonna 2028 Suomen talouden arvioidaan kasvavan 1,5 prosenttia.

Komissio nosti selvästi arviotaan Suomen talouskasvusta, sillä keväällä komissio arvioi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 0,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia.

Koko EU:n talouden arvioidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Vuoden 2028 talouskasvuksi komissio arvioi 1,5 prosenttia.

Komissio nosti arviotaan myös koko EU:n tämänvuotisesta talouskasvusta. Keväällä tämän vuoden talouskasvuksi arvioitiin 1,1 prosenttia.

AVAINSANAT