”Ennennäkemättömän kova lobbaus” – Husin toimitusjohtajasta kulisseissa käyty koplaus kummeksuttaa, vihreiden ”kaksille rattaille” povataan huonoa loppua

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus esiteltiin Kalasatama tarjoaa helsinkiläisille saman katon alla sosiaali- että terveyspalveluja.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin uuden toimitusjohtajan valinta on herättänyt kummastelua jälkikäteen. Husin valtuuston ja hallituksen jäsen, pitkäaikainen sd-valtuutettu ja Helsingin sote-lautakunnan entinen puheenjohtaja Maija Anttila ihmettelee blogikirjoituksessaan uuden toimitusjohtajavalinnan taustalla nähtyä koplausta.

Husin toimitusjohtajan virka tuli avoimeksi, kun nykyisen toimitusjohtajan Aki Lindénin toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Toimitusjohtajan valitsee nimellisesti Husin 57-henkinen valtuusto, joka koostuu kahdesta lääkäriedustajasta sekä Uudenmaan kuntien ja kaupunkien valtuustoista valituista edustajista. Kunnallisvaalien kulloinenkin tulos määrittää Husin valtuustoedustajien poliittiset voimasuhteet.

Vaikka lopullinen päätösvalta toimitusjohtajan valinnasta on valtuustossa, valintaan ja ehdokasasetteluun perehdytään ennen kaikkea Husin hallituksessa ja sen muodostamassa valintatoimikunnassa. Yleensä valtuusto äänestää hallituksen kannan mukaisesti, sillä hallituksessa valintaan paneudutaan huomattavasti valtuustoa kattavammin. Nyt kävi toisin.

Hallituksen selkeä enemmistö 11 – 6 oli Petäjän kannalla.

Husin toimitusjohtajan valinnassa loppusuoralla nähtiin valintatoimikunnan enemmistön ehdokas dosentti Jari Petäjä, lasten ja nuorten toimialan johtaja Husista sekä Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen.

– Hallituksessa asiaa käsiteltäessä vihreiden edustaja Reetta Vanhanen esitti valittavaksi Juha Tuomista, Anttila kertoo.

– Asiasta äänestettiin ja hallituksen selkeä enemmistö 11 – 6 oli Petäjän kannalla. Mukana enemmistössä olivat muun muassa 1/3 vihreistä ja 2/5 kokoomuslaisista ja molemmat yliopiston edustajat, Anttila kertaa kesäkuun lopulla järjestettyä äänestystä.

Anttila nostaa esiin kirjoituksessaan, miten terveysjätti Terveystalossa toiminut Tuominen on jatkuvasti kritisoinut nimenomaan Husia ja myös yleisemmin julkista sektoria.

– Hänen nykyinen ajattelunsa, miten niin sanottua tavanomaista erikoissairaanhoitoa pitäisi pilkkoa ja antaa yksityissektorin hoidettavaksi, on huolestuttavaa. Se on vastoin Husin hallituksen ja valtuuston linjausta ”Husia ei pidä pilkkoa”.

Anttilan mukaan pilkkominen pirstaloisi Husin toiminnan ja toisi siihen juuri niitä haittatekijöitä, joihin Husin omat lääkäriasiantuntijat ovat monissa mielipide- ja asiantuntijapuheenvuoroissa viitanneet.

Anttila kertoo kirjoituksessaan, miten heti kesäkuussa Husin hallituksen äänestyksen jälkeen ”jotkut vihreät ja kokoomuslaiset puhisivat ja kertoivat ääneen, ettei asia suinkaan ole vielä loppuun käsitelty, vaan valtuusto päättää”.

Tuomisen puolesta on käyty ennennäkemättömän kova lobbaus useilta eri tahoilta.

Valtuuston lähestyessä Petäjän kannattavat alkoivat perehtyä asiaan.

– Huhut pitivät paikkansa. Vihreiden ja kokoomuksen johtohenkilöt kertoivat heillä olevan enemmistön takanaan ja rivit ovat suorina, Anttila kirjoittaa blogissaan.

Itse Husin valtuuston kokouksessa vihreät eivät halunneet Anttilan mukaan liata käsiään. Heiltä ei tullut yhtään puheenvuoroa. Anttila kertoo, miten kokouksen äänestyksen tulos oli tiukka, mutta vihreiden ja kokoomuksen ryhmäkuri piti ja Tuominen valittiin Petäjän ohi Husin toimitusjohtajaksi.

– Tuomisen puolesta on käyty omien kokemusteni mukaan ennennäkemättömän kova lobbaus useilta eri tahoilta, huhupuheiden mukaan aina ”kauppakamarin poikia” ja korkeissa asemissa olevia poliitikkoja myöten. Sitä ei voi ihmetellä, koska Husin toimitusjohtaja on merkittävä vaikuttaja ja valinnanvapauslaki odottaa vielä uutta tulemista, Anttila kirjoittaa.

Etenkin vihreiden päätös on herättänyt kummeksuntaa.

Valtuuston äänestyksessä kokoomukselta ja vihreiltä nähty tiukka ryhmäkuri on ihmetyttänyt, etenkin kun ehdokkaisiin tarkimmin tutustuneen hallituksen äänestyksessä yksi vihreiden ja kaksi kokoomuksen ehdokkaista eivät Tuomista tukeneet.

– Husin toimitusjohtaja on merkittävä vaikuttaja ja valinnanvapauslaki odottaa vielä uutta tulemista. Toimitusjohtaja ei voi kuitenkaan yksistään päättää Husin linjasta. Mutta onko Tuomisen valinnut enemmistö valmis mihin tahansa, Anttila kysyy huolestuneena.

Lisäksi hänen mielestään Tuomisella on nyt iso työ karistaa harteiltaan terveystalojen, mehiläisten ja muiden kansainvälisten terveysjättien ideologiat ja painostukset. Tuomisen tulisi Anttilan mukaan myös luopua Terveystalon ja muiden vastaavien omistajuuksista.

– Ja pohtia etteivät Terveystalon bonusjärjestelmät tai talon osakkeiden myynnistä saadut kolme miljoonaa euroa voi velvoittaa häntä mihinkään vastavuoroisuuteen.

SDP:n Helsingin kaupunginvaltuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma ihmettelee Demokraatille lisäksi ylipäänsä vihreiden sote-politiikkaa.  Ovathan vihreät vastustaneet valtakunnan politiikassa voimakkaasti sote-uudistusta valinnanvapauksineen.

– Vihreiltä puuttuu sote-politiikasta johdonmukaisuus. Puolue kritisoi eduskunnassa hallituksen suunnitelmia ulottaa laaja valinnanvapaus erikoissairaanhoidon puolelle, mutta ajavat kuitenkin maan suurimman sairaanhoitopiirin Husin toimitusjohtajaksi henkilöä, joka on lobannut erikoissairaanhoitoon ulottuvan valinnanvapauden puolesta, Heinäluoma toteaa.

– Tällaisella kaksilla rattailla ajamisella on usein huono loppu.

Korjattu klo 16:18, että Maija Anttila on entinen Helsingin sote-lautakunnan puheenjohtaja, ei nykyinen.

Maria Guzenina: Tämä on Euroopan tikittävä aikapommi

Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus, YK:n lasten oikeuksien sopimus, täytti 35 vuotta. Hyvän lapsuuden peruspalikat ovat ajattomat: syrjimättömyys, perustarpeiden täyttyminen, kouluun pääsy, kuulluksi ja huomatuksi tuleminen.

Lasten oikeuksia pitää kuitenkin soveltaa tämän päivän haasteisiin. Ennen ei välttämättä ollut paremmin, mutta ainakin vuonna 1989 todellisuudessa oli yksi kerros vähemmän.

Tämän päivän lapset ovat diginatiiveja. He eivät opi tai opettele elämään digimaailmassa, he syntyivät sinne.

Ajankuva sekin, että Maailman terveysjärjestö (WHO) on jopa joutunut antamaan suosituksen enintään tunnin ruutuajasta 2-4-vuotiaille. Kaikki sympatia nykyvanhemmille, jotka yrittävät epätoivoisesti noudattaa suosituksia jälkikasvun kärttäessä lisää ruutua!

VERKOSSA vaanii vaaroja, joiden perässä kasvattajien ja lainsäätäjien on vaikea pysyä. Digijättien sääntelyyn tarvitaan leveitä EU-hartioita.

Digipalveluasetuksen (DSA) soveltamisessa on päästy liikkeelle ja vauhtia on varaa kiristää: some-alustoilta pitää vaatia toimia haitallisen sisällön, kiusaamisen, hyväksikäytön ja koukuttavien algoritmien hillitsemiseksi.

Suomessakin käyty keskustelu kännyköiden kieltämisestä luokkahuoneissa on yleiseurooppalainen. Rajoitusten säätämisessä on parasta kuunnella ammattilaisia eli koulujen henkilökuntaa.

Vanha sanonta hyvästä rengistä ja huonosta isännästä pätee digitaaliseen oppimiseen ja välineisiin.

Harrastaminen ei saa olla kiinni vanhempien varallisuudesta tai mahdollisuuksista kyyditä harrastuspaikkaan.

Iso huoleni on, että lapset jäävät ruutujensa kanssa usein yksin. Kotimaisella kouluterveyskyselyaineistolla on osoitettu, että liiallisella netinkäytöllä on yhteys mielenterveysoireiluun.

Ruutu myös passivoi. Liikkumattomuus on koko Euroopan tikittävä aikapommi, joka vaikuttaa jopa EU:n kilpailukykyyn.

WHO ja OECD arvioivat, että EU-maat voisivat säästää 0,6 prosenttia vuosittaisista terveydenhoitomenoistaan lisäämällä liikuntaa. EU-tasolla se tarkoittaa noin kahdeksaa miljardia euroa vuodessa!

RUUDUN ja liikkumattomuuden vastapainoksi lasten oikeuksien toteutuminen edellyttää mahdollisuuksia liikkua, leikkiä ja luoda kontaktia. SDP esitteli viime kuussa sitoumuksensa lapsille ja nuorille.

Oikeus ohjattuun harrastukseen on näkyvästi mukana.

Linkkiä harrastusten ja koulupäivän välillä pitää tiivistää. Harrastaminen ei saa olla kiinni vanhempien varallisuudesta tai mahdollisuuksista kyyditä harrastuspaikkaan.

Olen kiinnostunut selvittämään, miten EU:n toimet voisivat tukea näitä tavoitteita – voisiko EU:n rahoittama infrastruktuuri kannustaa entistä enemmän liikunnalliseen elämäntapaan, voitaisiinko harrastaminen ja liikuntaan rohkaiseminen nähdä keinoina lisätä osallisuutta EU:n lapsitakuun toimeenpanossa?

Joulunpyhät ja vuodenvaihde tarkoittavat monille perheille tilaisuutta vetää henkeä ja viettää aikaa yhdessä. Annetaan siis lapsille paras mahdollinen läsnäolon lahja.

AVAINSANAT

Orpo: Itäraja pysyy toistaiseksi kiinni – ylityspaikkoja ei avata edes hetkeksi

Joulupukin seurassa Kaja Kallas, Giorgia Meloni, Petteri Orpo, Ulf Kristersson ja Kyriakos Mitsotakis Saariselällä.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoo, että Suomen itäraja pysyy toistaiseksi suljettuna. Orpon mukaan edes yksittäisiä raja-asemia ei voida avata ennen kuin siitä löytyy yhteisymmärrys Venäjän kanssa.

Venäjän pitäisi muun muassa taata Suomelle, ettei se enää päästäisi rajalle Venäjällä odottavia siirtolaisia ilman tarvittavia matkustusasiakirjoja.

Orpon mukaan tämän hetken tieto on, että Venäjä jatkaisi siirtolaisten päästämistä raja-asemille, jos asemia avattaisiin.

Orpo vastasi medialle kysymykseen asiasta Lapissa Inarin Saariselällä lauantaiaamuna. Orpo isännöi Saariselällä EU-johtajien huippukokousta.

KOKOUKSEN tarkoituksena on lisätä keskinäistä ymmärrystä ja vuoropuhelua eteläisen ja pohjoisen Euroopan välillä muun muassa Euroopan turvallisuustilanteesta ja välineellistetystä muuttoliikkeestä.

Media kysyi Orpolta ennen kokouksen alkua myös Nato-maiden puolustusmenojen kasvattamisesta. Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump haluaa Financial Times -lehden tietojen mukaan nostaa sotilasliiton puolustusmenotavoitteen viiteen prosenttiin.

Orpon mukaan on selvää, että niin Euroopan kuin Natonkin on lisättävä puolustusmenojaan.

-  Meidän on keskusteltava hyvin huolellisesti siitä, mikä se luku on. En halua nostaa mitään lukua nyt esiin, Orpo sanoi.

Naton nykyisen tavoitteen mukaan jäsenvaltioiden tulisi käyttää puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan.

SUOMI on kutsunut North-South Summit -nimiseen kokoukseen EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Kaja Kallaksen, Italian pääministerin Giorgia Melonin, Kreikan pääministerin Kyriakos Mitsotakisin ja Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin.

Pääministeri Orpo haluaa saada eteläisen Euroopan päättäjät ymmärtämään paremmin pohjoisen Suomen olosuhteita arvaamattoman Venäjän naapurissa.

Keskustelujen pääteemoja ovat Euroopan turvallisuus, puolustus ja varautuminen sekä muuttoliike, muuttoliikkeen välineellistäminen ja rajaturvallisuus.

-  Saariselällä on mahdollisuus käydä epämuodollisia, luottamuksellisia keskusteluita takkatulen ääressä tunnelmallisessa mökkiympäristössä pienellä porukalla, kuvaillaan pääministerin esikunnasta STT:lle.

SAARISELÄLLÄ on jouluinen tunnelma ja runsaasti matkailijoita eri puolilta maailmaa. Kokousvieraat tapaavat tänään joulupukin, tutustuvat porotilaan ja pääsevät poroajelulle keskustelujen lomassa.

Huippukokousta on tulossa seuraamaan nelisenkymmentä kansainvälistä toimittajaa, suurin osa heistä Italiasta, Orpon esikunnasta kerrotaan.

Yksi kokouksen päämääristä onkin lisätä Lapin näkyvyyttä myös matkailumielessä.

Vastaava kokous samalla kokoonpanolla piti järjestää Saariselällä jo keväällä, mutta silloin kokous peruuntui EU-vaalien kiireiden vuoksi.

AVAINSANAT

Hallitusohjelma, tuo tunnettu satukirja ja virkamiesten selkänoja hankkeiden torppaamiseksi

Nykyiset hallitusohjelmat ovat lähempänä värityskirjoja kuin poliittisia pamfletteja.

Ja jos hallitus toimii ison osan kauttaan täsmälleen päinvastoin kuin oma ohjelmansa, kyseessä ei ole juridinen kriisi, mutta kyllä sitä poliittiseksi kriisiksi pitäisi kutsua.

Vaalilupauksia on vaikea pitää – ensiksi pitäisi päästä hallitukseen, jossa asioita voi toteuttaa, ja toiseksi saada omat vaatimuksensa läpi monen puolueen hallitusneuvotteluissa.

Näppituntumalta voi sanoa, että nykyään annetaan paljon takavuosia vähemmän vaalilupauksia. Fiksu poliitikko pyrkii saamaan asioita aikaiseksi, ei lupaa. Silloinkin äänestäjän arvioitavaksi jää, kuinka vakava tuo pyrkimys on ja kuinka kykenevä kulloinenkin pyrkijä.

Harvempi tietää, että hallitusohjelma on perustuslakiin kirjattu instituutio

KUN hallitusohjelmaa on huolella koottu – lobbaustahot aloittaneet siihen vaikuttamisen jo vuosia ennen vaalipäivää – ja siitä on yökaupalla väännetty, niin se on sitten se sana, joka pitää. Ei lupaus äänestäjille, vaan lupaus toisille hallituspuolueille edistää näidenkin asioita sillä tavoin kuin hallitusohjelmaan on kirjattu.

Harvempi tietää, että hallitusohjelma on perustuslakiin kirjattu instituutio: eduskuntaryhmien on neuvoteltava siitä ja valtioneuvoston esitettävä siitä tiedon­anto eduskunnalle heti nimittämisensä jälkeen.

Osakeyhtiöllä, säätiöllä tai edes yhdistyksellä ei ole lakisääteistä velvollisuutta tuottaa minkäänlaista dokumenttia tulevan toimintansa ohjenuoraksi.

Hallitusohjelman toteutumista valvoo tietenkin eduskunta ja oppositio, eikö niin? Väärin! Laki valtioneuvostosta toteaa nimenomaan, että hallitusohjelman toteutumista valvoo pääministeri.

Tähän sitten päättyykin, mitä hallitusohjelmasta on lailla säädetty.

Koska valtiovarainministeriöllä on näppinsä mitä omituisimmissa paikoissa, niin yllättäen leegio valtiovarainministeriön – eikä esimerkiksi valtioneuvoston kanslian – virkamiehiä on valjastettu oikein asetuksen voimalla hallitusohjelman seurantaan ja toteutumisen raportointiin.

Tästä VM:n vallan lisähivutuksesta on säädetty Marinin hallituksen antamalla asetuksella viime vuoden maaliskuussa, ja sen on uudistanut Orpon hallitus tämän vuoden tammikuussa – molemmat ilman sen suurempaa julkista keskus­telua.

Selvittäminen, kartoittaminen ja tarkasteleminen ovat kauniimpia sanoja hautaamiselle.

MIHIN siis perustuu julkisuudessakin usein nähty virkamiesten parahdus, että jotakin asiaa ei voi alkaa valmistella, koska sitä ei ole mainittu hallitusohjelmassa? No ei yhtään mihinkään muuhun kuin asialliselta kuulostavaan tapaan torpata ylimääräisiä tai ikäviä asioita muutenkin täpötäydeltä työpöydältä.

On selvää, että kaikkia hallitusohjelmaankaan kirjattuja politiikkatoimia ei ehditä tehdä koko nelivuotisen vaalikauden istuvien hallitusten aikana – mistä on seurannut kummallinen ilmiö: aina hallituksen muodostamista aloitettaessa tuleva pääministeri vannoo, että nytpäs tehdään kerrankin lyhyt ohjelma, ja aina kun neuvotteluista tullaan lopulta ulos, ohjelmaan on ängetty kaikki mahdollinen.

Toki muita kokeneemmat suurten puolueiden neuvottelijat ovat onnistuneet lieventämään pienpuolueiden vaatimuksia muotoon ”selvitetään”, ”kartoitetaan” ja ”tarkastellaan”, mikä tarkoittaa, että pienpuolueet voivat kertoa äänestäjilleen saaneensa tavoitteensa hallitusohjelmaan, ja aikaa myöten niille selviää se, minkä suurten puolueiden neuvottelijat tiesivät alun alkaenkin: selvittäminen, kartoittaminen ja tarkasteleminen ovat kauniimpia sanoja hautaamiselle.

Mitä kovempi kiire, sitä vähemmän tiedetään, mitä tehdään. Sairaanhoitoministerille tulee yllätyksenä, että sairaanhoidosta leikkaaminen lopettaa päivystyksiä ja voi aiheuttaa lisääntyvinä sairaankuljetuskuluina jopa isompia menoja kuin säästöjä.
Kulttuuriministerille tulee yllätyksenä, että museomäärärahojen pienentäminen johtaa museoiden sulkemiseen.

Ja jopa pääministerille voi tulla yllätyksenä, että miljardihanke junaradasta hänen kotikaupunkiinsa ei olisi millään voinut tällä vaalikaudella täyttää EU-rahojen saamisen kriteerejä ja että radanvarren kunnilla ei ole pienintäkään aikomusta maksattaa puuttuvia EU-rahoja omilla veronmaksajillaan.

Nämä ovat vielä pienen mittakaavan pieniä yllätyksiä pienille ihmisille. Ne toki kaikki merkitsevät myös työpaikkojen katoamista niiltä ministeriäkin pienemmiltä ihmisiltä, jotka ovat päivystäneet joko sairaaloiden tai museoiden ovilla.

Mutta kenellekään ei pitäisi tulla yllätyksenä, jos päiväntasaajan seudun muuttuminen asumiskelvottomaksi aiheut­taa muuttoliikettä – kuluvan vaalikauden jälkeen – tai jos turkistarhauksen jatkaminen lisää merkittävästi ihmispandemian riskiä. Silloin puhutaan hyvin nopeasti kymmenistä tai sadoista miljoonista pienistä ihmisistä, mikä onkin jo melkoisen iso joukko.

Nämäkin päätökset ovat niitä, joita valtioneuvosto ja sen jäsenet tekevät.

MUTTA hallitusohjelmastahan tässä piti puhua ja siitä, ettei sen velvoittavuus perustu mihinkään! Itse asiassa tästä juuri on kyse näissä isoissa kysymyksissä.

”Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua” tarkoittaa fossiilisten liikennepolttoaineiden suosimista ja sitä kautta niin kasvihuone- kuin pienhiukkaspäästöjenkin kiihdyttämistä. ”Vahvistamme luonnon monimuotoisuutta ja torjumme luontokatoa” ei koske raakkuja, ei lukuisia lintulajeja eikä varsinkaan mitään, mikä voisi uhata halua kasvattaa päätehakkuita.

”Hallituksen kehityspolitiikan painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen aseman, itsemääräämisoikeuden sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden vahvistaminen, joka on keskeistä myös väestönkasvun hillinnässä, sekä koulutus ja ilmastotoimet.” Tätä ei kuitenkaan sovelleta Somaliaan, koska maa ei suostu vastaanottamaan palautuksia Suomesta.

Ukraina, josta on tullut ylivoimaisesti eniten turvapaikanhakijoita, ottaisi kyllä palautuksia Suomesta, mutta Suomi ei edes yritä palauttaa ketään Ukrainaan. On vaikea kuvitella, että 45 000 ihmisen joukkoon ei mahtuisi yhtään rikoksentekijää – riippumatta siitä, että Ukrainassa on sota ja osa ukrainalaisista aidosti suojelun tarpeessa.

SAMA orwellilainen ajattelu ulottuu kaikille yhteiskunnan sektoreille. ”Kaikilla on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksi Suomessa” ei koske satoja tuhansia lähisuhdeväkivallan uhreja eikä rasistisen ja sortavan käytöksen eikä koulukiusaamisen tai työpaikkakiusaamisen uhreja, koska sisä- ja oikeusministeriö ilmoittavat urbaanin jengiväkivallan suurimmaksi rikollisuusongelmaksi maassa, jossa on hädin tuskin urbaania elämää.

Voi kysyä jo nyt hyvällä syyllä, pitäisikö seuraavaa hallitusta muodostet­taessa miettiä vakavasti, onko tarkoitus a) kirjoittaa satukirja, b) antaa virkamiehille selkänoja erilaisten hankkeiden torppaamiseksi hallitusohjelmaan kuulumattomuuden varjolla, vai c) luoda dokumentti, joka on linjassa seuraavan hallituksen toiminnan kanssa eli jota se itse jopa noudattaa.

Ja ehkä jopa muuttaa hallitusohjelman toteutumisen seurantaa ja valvontaa virkamiesvetoisesta tai hallituksen omien politrukkien konklaavista pari piirua parlamentaarisempaan suuntaan.

AVAINSANAT

Hallitukselta uusi verohyvitys – päätöksiä ei kuitenkaan voi tehdä ennen komission hyväksyntää

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, joka mahdollistaa verohyvityksen suurille puhtaan siirtymän investoinneille. Esityksen tavoitteena on edistää teollisuuden siirtymää kohti ilmastoneutraaliutta tukemalla merkittäviä investointihankkeita.

Valtiovarainministeri Riikka Purra näkee verohyvityksen merkittävänä kasvutoimena.

– Tiedossa on kolmisenkymmentä tällaista suurta investointihanketta. Mikäli ne kaikki toteutuvat, puhutaan jopa miljardien investoinneista Suomeen. Talouskasvu vaatisi juuri tällaisia investointeja – uusia tehtaita ja tuotantolinjoja pitää uskaltaa rakentaa. Valtio kantaa oman vastuunsa takaamalla vakaan ja ennustettavan investointiympäristön, Purra sanoo valtiovarainministeriön tiedotteessa.

Investointihyvitys voidaan myöntää seuraaviin investointihankkeisiin: uusiutuvan energian mukaan lukien vedyn tuotanto ja energian varastointi, tuotantoprosessien vähähiilistäminen ja energiatehokkuus sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisten laitteistojen sekä niiden komponenttien ja raaka-aineiden tuotanto.

VEROHYVITYSTÄ myönnetään 20 % investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista, ja se on suunnattu ainoastaan suuriin investointeihin. Hyväksyttävien kustannusten on oltava vähintään 50 miljoonaa euroa, ja hyvityksen enimmäismäärä on 150 miljoonaa euroa.

Hyvitys vähennetään tuloverosta investoinnin valmistumisvuonna sekä sitä seuraavana 19 verovuotena. Vähennys tehdään sitä mukaa, kun yhtiölle syntyy maksuunpantavaa yhteisöveroa. Investointihyvityksestä voi käyttää vuosittain enintään kymmenesosan hyvityksen kokonaismäärästä, valtiovarainministeriö kertoo tiedotteessaan.

Tukea haetaan Business Finlandin vahvistamalla lomakkeella, ja hakumahdollisuus pyritään avaamaan mahdollisimman pian.

Hallituksen esitystä annettaessa keskustelut komission kanssa valtiontuen hyväksyttävyydestä yhteismarkkinoille ovat vielä kesken. Valtiovarainministeriön mukaan on mahdollista, että keskustelujen seurauksena komissio edellyttää vielä muutoksia investointihyvitystä koskevaan lakiin. Muutoksilla voi olla vaikutuksia myös tuen myöntämisen edellytyksiin.

Investointihyvitystä koskevia päätöksiä ei voida tehdä ennen kuin komissio on hyväksynyt valtiontuen ja lait ovat tulleet voimaan.

Eduskunta hyväksyi ensi vuoden budjetin – seuraava istunto helmikuussa

Eduskunta on hyväksynyt lopullisesti ensi vuoden budjetin. Viimeisistä budjettikohdista äänestettiin perjantaina aamupäivällä.

Suomen ensi vuoden talousarvio on noin 89,2 miljardia euroa. Se on noin 12,5 miljardia euroa alijäämäinen, ja tämä alijäämä katetaan ottamaan lisää velkaa.

Budjetti on jonkin verran kasvanut tämänvuotisesta. Määrärahatarpeen kasvua selittävät esimerkiksi hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkistus sekä indeksitarkastukset. Toisaalta menotasoa alentavat muun muassa erilaiset säästöt.

Eduskunta jäi budjettiäänestysten jälkeen istuntotauolle. Seuraava istunto pidetään tiistaina 4. helmikuuta.

-  Omasta ja koko eduskunnan puolesta toivotan teille oikein hyvää joulua ja uutta vuotta ja paljon suojelusta elämän tuulissa. Antakaa nyt aikaa teidän läheisille, sanoi varapuhemies Paula Risikko (kok.) kansanedustajille istunnon päätteeksi.

AVAINSANAT