VALIKKO

”Ennennäkemättömän kova lobbaus” – Husin toimitusjohtajasta kulisseissa käyty koplaus kummeksuttaa, vihreiden ”kaksille rattaille” povataan huonoa loppua

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus esiteltiin Kalasatama tarjoaa helsinkiläisille saman katon alla sosiaali- että terveyspalveluja.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin uuden toimitusjohtajan valinta on herättänyt kummastelua jälkikäteen. Husin valtuuston ja hallituksen jäsen, pitkäaikainen sd-valtuutettu ja Helsingin sote-lautakunnan entinen puheenjohtaja Maija Anttila ihmettelee blogikirjoituksessaan uuden toimitusjohtajavalinnan taustalla nähtyä koplausta.

Husin toimitusjohtajan virka tuli avoimeksi, kun nykyisen toimitusjohtajan Aki Lindénin toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Toimitusjohtajan valitsee nimellisesti Husin 57-henkinen valtuusto, joka koostuu kahdesta lääkäriedustajasta sekä Uudenmaan kuntien ja kaupunkien valtuustoista valituista edustajista. Kunnallisvaalien kulloinenkin tulos määrittää Husin valtuustoedustajien poliittiset voimasuhteet.

Vaikka lopullinen päätösvalta toimitusjohtajan valinnasta on valtuustossa, valintaan ja ehdokasasetteluun perehdytään ennen kaikkea Husin hallituksessa ja sen muodostamassa valintatoimikunnassa. Yleensä valtuusto äänestää hallituksen kannan mukaisesti, sillä hallituksessa valintaan paneudutaan huomattavasti valtuustoa kattavammin. Nyt kävi toisin.

Hallituksen selkeä enemmistö 11 – 6 oli Petäjän kannalla.

Husin toimitusjohtajan valinnassa loppusuoralla nähtiin valintatoimikunnan enemmistön ehdokas dosentti Jari Petäjä, lasten ja nuorten toimialan johtaja Husista sekä Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen.

– Hallituksessa asiaa käsiteltäessä vihreiden edustaja Reetta Vanhanen esitti valittavaksi Juha Tuomista, Anttila kertoo.

– Asiasta äänestettiin ja hallituksen selkeä enemmistö 11 – 6 oli Petäjän kannalla. Mukana enemmistössä olivat muun muassa 1/3 vihreistä ja 2/5 kokoomuslaisista ja molemmat yliopiston edustajat, Anttila kertaa kesäkuun lopulla järjestettyä äänestystä.

Anttila nostaa esiin kirjoituksessaan, miten terveysjätti Terveystalossa toiminut Tuominen on jatkuvasti kritisoinut nimenomaan Husia ja myös yleisemmin julkista sektoria.

– Hänen nykyinen ajattelunsa, miten niin sanottua tavanomaista erikoissairaanhoitoa pitäisi pilkkoa ja antaa yksityissektorin hoidettavaksi, on huolestuttavaa. Se on vastoin Husin hallituksen ja valtuuston linjausta ”Husia ei pidä pilkkoa”.

Anttilan mukaan pilkkominen pirstaloisi Husin toiminnan ja toisi siihen juuri niitä haittatekijöitä, joihin Husin omat lääkäriasiantuntijat ovat monissa mielipide- ja asiantuntijapuheenvuoroissa viitanneet.

Anttila kertoo kirjoituksessaan, miten heti kesäkuussa Husin hallituksen äänestyksen jälkeen ”jotkut vihreät ja kokoomuslaiset puhisivat ja kertoivat ääneen, ettei asia suinkaan ole vielä loppuun käsitelty, vaan valtuusto päättää”.

Tuomisen puolesta on käyty ennennäkemättömän kova lobbaus useilta eri tahoilta.

Valtuuston lähestyessä Petäjän kannattavat alkoivat perehtyä asiaan.

– Huhut pitivät paikkansa. Vihreiden ja kokoomuksen johtohenkilöt kertoivat heillä olevan enemmistön takanaan ja rivit ovat suorina, Anttila kirjoittaa blogissaan.

Itse Husin valtuuston kokouksessa vihreät eivät halunneet Anttilan mukaan liata käsiään. Heiltä ei tullut yhtään puheenvuoroa. Anttila kertoo, miten kokouksen äänestyksen tulos oli tiukka, mutta vihreiden ja kokoomuksen ryhmäkuri piti ja Tuominen valittiin Petäjän ohi Husin toimitusjohtajaksi.

– Tuomisen puolesta on käyty omien kokemusteni mukaan ennennäkemättömän kova lobbaus useilta eri tahoilta, huhupuheiden mukaan aina ”kauppakamarin poikia” ja korkeissa asemissa olevia poliitikkoja myöten. Sitä ei voi ihmetellä, koska Husin toimitusjohtaja on merkittävä vaikuttaja ja valinnanvapauslaki odottaa vielä uutta tulemista, Anttila kirjoittaa.

Etenkin vihreiden päätös on herättänyt kummeksuntaa.

Valtuuston äänestyksessä kokoomukselta ja vihreiltä nähty tiukka ryhmäkuri on ihmetyttänyt, etenkin kun ehdokkaisiin tarkimmin tutustuneen hallituksen äänestyksessä yksi vihreiden ja kaksi kokoomuksen ehdokkaista eivät Tuomista tukeneet.

– Husin toimitusjohtaja on merkittävä vaikuttaja ja valinnanvapauslaki odottaa vielä uutta tulemista. Toimitusjohtaja ei voi kuitenkaan yksistään päättää Husin linjasta. Mutta onko Tuomisen valinnut enemmistö valmis mihin tahansa, Anttila kysyy huolestuneena.

Lisäksi hänen mielestään Tuomisella on nyt iso työ karistaa harteiltaan terveystalojen, mehiläisten ja muiden kansainvälisten terveysjättien ideologiat ja painostukset. Tuomisen tulisi Anttilan mukaan myös luopua Terveystalon ja muiden vastaavien omistajuuksista.

– Ja pohtia etteivät Terveystalon bonusjärjestelmät tai talon osakkeiden myynnistä saadut kolme miljoonaa euroa voi velvoittaa häntä mihinkään vastavuoroisuuteen.

SDP:n Helsingin kaupunginvaltuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma ihmettelee Demokraatille lisäksi ylipäänsä vihreiden sote-politiikkaa.  Ovathan vihreät vastustaneet valtakunnan politiikassa voimakkaasti sote-uudistusta valinnanvapauksineen.

– Vihreiltä puuttuu sote-politiikasta johdonmukaisuus. Puolue kritisoi eduskunnassa hallituksen suunnitelmia ulottaa laaja valinnanvapaus erikoissairaanhoidon puolelle, mutta ajavat kuitenkin maan suurimman sairaanhoitopiirin Husin toimitusjohtajaksi henkilöä, joka on lobannut erikoissairaanhoitoon ulottuvan valinnanvapauden puolesta, Heinäluoma toteaa.

– Tällaisella kaksilla rattailla ajamisella on usein huono loppu.

Korjattu klo 16:18, että Maija Anttila on entinen Helsingin sote-lautakunnan puheenjohtaja, ei nykyinen.

AVAINSANAT

Hallituksen urheilusekoilu jatkuu: näin Essayah selittää EM-kisatukimiljoonia

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja kertoo ettei tiedä, mistä hallitus olisi luvannut 10 miljoonaa euroa yleisurheilun EM-kisojen tavoittelun tukemiseen. Asiasta on mediatietojen mukaan sovittu keväällä hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken.

Helsingin Sanomat (HS) uutisoi perjantaina, että hallitus järjesti normaalin hakuprosessin ohi kymmenen miljoonan euron tukilupauksen Urheiluliiton EM-kisoja Helsinkiin ajavalle hankkeelle.

Lehden mukaan tukea lobbasi kokoomuksen sisäpiiriläinen, Urheiluliiton kisahankkeen projektipäällikkö Harri Halme.

Urheiluliitto tavoittelee yleisurheilun EM-kisojen järjestämistä Helsingissä vuonna 2030. Liiton johdossa on entinen keskustapoliitikko Riikka Pakarinen.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah vastasi STT:lle perjantaina, että Urheiluliiton EM-kisahankkeen saama tuki on edennyt normaalin budjettiprosessin mukaan.

Hän kielsi STT:lle kuitenkin puhelimitse tietävänsä, mistä Helsingin Sanomien kertoma kymmenen miljoonan euron tuki tulee.

Essayahin mukaan Urheiluliiton hanke on ollut mukana opetus- ja kulttuuriministeriön vastineessa, joka ehdotti määrärahojen nostoa kolmella miljoonalla eurolla liikunnan ja urheilun suurtapahtumien avustuksille. Nosto tapahtuisi vuoden 2025 tasoon nähden ja toteutuisi vuosina 2027-2030.

ON SILTI EPÄSELVÄÄ, miten Essayahin kertoma tarkalleen suhteutuu Helsingin Sanomien uutiseen.

Ilta-Sanomat (IS) kertoi jo huhtikuussa, että Urheiluliiton anomus käsiteltiin suoraan riihessä ilman virkamiesvalmistelua. Tavallisesti julkisia tukia urheilutapahtumille haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön kautta, mutta tässä tapauksessa lehtien mukaan tehtiin toisin.

Urheiluministeri Mika Poutala (kd.) vahvisti IS:n jutussa hallituksen tukevan Urheiluliiton 10 miljoonan euron avustusanomusta. Hallitus päätti kevään kehysriihessään tukea yleisurheilun EM-kisojen hakuprosessia ensi vuonna kahdella miljoonalla eurolla.

Tänä vuonna liitto saa tukea 0,5 miljoonaa euroa aiemmin sovitun mukaisesti. Loput 7,5 miljoonaa euroa tuesta on tarkoitus maksaa tulevina vuosina sillä ehdolla, että kisat todella saadaan Suomeen.

MINISTERI POUTALAN oma ehdotus yleiseksi tukipaketiksi kaatui hallituksen kehysriihessä keväällä. Hän olisi kasvattanut tapahtumatukien määrärahoja viiteen miljoonaan euroon.

Tästä olisi riittänyt rahaa EM-kisahankkeelle ja muillekin hakijoille.

Poutala kertoi HS:lle, ettei hän ehtinyt esitellä omaa ehdotustaan kehysriihessä. Hallituspuolueiden puheenjohtajat olivat jo tehneet Urheiluliiton hankkeesta oman päätöksensä.

Essayahin mukaan Poutalan rahoituslisäykselle ei löytynyt poliittista tukea muista ryhmistä.

- Mika on ihan ymmärrettävästi puolustanut tätä omaa vastinettaan, jossa määrärahoja olisi kasvatettu viiteen miljoonaan euroon, mutta vastine ei mennyt läpi, koska rahoitusta ei löytynyt lisää, Essayah sanoo STT:lle.

Suurtapahtumien valtionavustuksiin oli varattu valtion tämän vuoden talousarviossa 2,85 miljoonaa euroa.

Teksti: STT / Aliisa Uusitalo

AVAINSANAT

Suomen europarlamentaarikot eivät pihtailisi maamme EU-jäsenmaksuista

Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) esitys siitä, että Suomen pitäisi vaatia EU-jäsenmaksuunsa alennusta tulevassa rahoituskehyksessä saa tyrmäävän vastaanoton suomalaisilta europarlamentaarikoilta.

Kuusi suomalaista europarlamentaarikkoa kommentoi valtiovarainministerin avausta EU-parlamentin Suomen-toimiston perjantaina järjestämässä virtuaalisessa aamukahvitilaisuudessa.

Purra esitti tiistaina julkaisemassaan kolumnissa, että Suomen tulee olla EU-politiikassa terveesti itsekäs. Tässä yhteydessä Purra nosti esiin vaihtoehdon, että Suomi vaatisi jäsenmaksuunsa alennusta tulevassa rahoituskehyksessä.

EU:ssa neuvotellaan parhaillaan vuosien 2028-2034 rahoituskehyksestä. Tavoitteena on, että monivuotisesta budjetista päästään sopuun vuoden loppuun mennessä.

Sekä hallituspuolueiden että oppositiopuolueiden mepit suhtautuivat torjuvasti valtiovarainministerin avaukseen. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen ei tällä kertaa osallistunut aamukahvitilaisuuteen.

- Aika haastava vaatimus lähteä muuttamaan tätä rahoitusrakennetta varsinkin, kun Suomi on kuitenkin selkeästi keskituloiltaan rikkaimmasta päästä EU-maita, Pekka Toveri (kok.) sanoi.

- En näe tätä järkevänä enkä usko, että tällä on kauheasti tulevaisuutta, hän jatkoi.

DEMARIMEPPI Eero Heinäluoman mielestä Purran avausta pitää lukea ensi keväänä häämöttävien eduskuntavaalien valossa.

- Kyllä tämä vähän vaikuttaa vaaleihin valmistautumiselta ja vaalipropagandalta, Heinäluoma sanoi.

Heinäluoma ei pitänyt kestävänä yhtälönä sitä, että Suomi vaatisi alennusta jäsenmaksuunsa ja samaan aikaan haluaisi lisärahoitusta esimerkiksi EU:n itärajan ja itäisen Suomen kehityksen tukemiseen.

- Pidän tätä valitettavana eikä tämä luo Suomesta kovin uskottavaa kuvaa, jos tätä ruvetaan laveammalti Euroopassa esittelemään, Heinäluoma summasi.

”Vaikuttaa vaaleihin valmistautumiselta ja vaalipropagandalta”

Keskustan Elsi Katainen piti Purran avausta ”hyvin epärealistisena” ja muistutti jäsenmaksujen perustuvan jäsenmaiden bruttokansantuotteeseen.

VIHREIDEN Ville Niinistön mielestä Purran avaus edustaa EU-vastaista kansan kosiskelua, johon tarttuminen vain haittaisi Suomen etujen ajamista budjettineuvotteluissa.

- Suomi käyttäisi kaikki neuvottelupelimerkkinsä asiaan, jossa me häviäisimme joka tapauksessa, mutta ärsyttäisimme kaikkia muita, Niinistö sanoi.

- Toivottavasti kokoomus ja hallitus ei ota tästä koppia eikä hukkaa Suomen neuvottelupääomaa asiaan, jossa me vain häviäisimme, hän jatkoi.

Vasemmistoliiton Jussi Saramo muistutti, että Suomen suhteellinen nettomaksuosuus on jo vähentynyt pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen aikana Suomen kehnon talouskehityksen vuoksi.

- Tämän takia näyttää siltä, että populisteilla on jatkossa vähemmän puhuttavaa tästä, mutta eihän tämä kovin hyvä tilanne ole, Saramo sanoi.

OLIKO TÄMÄ Purralta vitsi, kertoi RKP:n Anna-Maja Henriksson aluksi luulleensa .

- Jos on vähänkin ollut politiikassa sisällä, niin tietää, että tällainen ajatus ei lennä pitkälle, Henriksson tiivisti.

Sen sijaan, että puhutaan jäsenmaksun alentamisesta, Suomen hallituksen tulisi Henrikssonin mukaan nostaa budjettineuvotteluissa kunnianhimoaan esimerkiksi lisärahoituksen hankkimisessa Itä-Suomen tukemiseen.

Ukrainan sodan luoma tilanne on Henrikssonin mukaan luonut poikkeuksellisen tilaisuuden sille, että Itä-Suomeen voisi olla saatavissa EU-rahoitusta.

- Se, että me vahvistamme meidän itäistä rajaamme ja Itä-Suomea, se vahvistaa koko Eurooppaa, Henriksson painotti.

Teksti: STT / Tuomas Savonen

AVAINSANAT

Yllätyskriisi kaatoi Moldovan hallituksen: liikemies-pääministeri lähti

Liikemiestaustainen Alexandru Munteanu viihtyi pääministerinä kahdeksan kuukautta.

Moldovan pääministeri Alexandru Munteanu ilmoitti tänään yllättäen eroavansa virastaan. Ero johtaa samalla myös maan nykyisen EU-mielisen hallituksen kaatumiseen.

Munteanu ilmoitti asiasta X-viestissä kertomatta tarkempaa syytä päätökselle. Hän kertoi tulleensa johtopäätökseen, että hän ei kykenisi tekemään tehtäviään vakaumustensa ja periaatteidensa mukaisesti.

62-vuotias Munteanu oli toiminut Moldovan pääministerinä marraskuusta 2025 eli alle vuoden.

Tuona syksynä Moldovan EU-jäsenyyttä edistävä Toiminta- ja solidaarisuuspuolue PAS otti vaalivoiton siitä huolimatta, että Venäjän epäiltiin yrittävän vaikuttaa vaaleihin.

PAS-puolueen perustanut Moldovan presidentti Maia Sandu on kiistänyt epäilyt siitä, että Munteanun toimintaa virassaan olisi rajoitettu.

PRESIDENTTI oli itse nimittänyt virkaan Munteanun, jolla ei ollut sitä ennen kokemusta politiikasta. Munteanu on taloustieteilijä ja entinen liikemies.

- Spekulaatiot siitä, että Munteanu olisi halunnut taistella väärinkäytöksiä vastaan, mutta hänen ei olisi sallittu tehdä niin, ovat vääriä, Sandu sanoi lehdistötilaisuudessa.

Hän sanoi, että pääministerille oli annettu virassaan vapaat kädet ja että hän olisi itse asiassa halunnut Munteanun osallistuvan enemmän vaikeiden päätösten tekemiseen ja selittävän kansalaisille, miksi jotkut uudistukset ovat tarpeellisia.

Moldova on yksi Euroopan köyhimmistä maista sekä sotaa käyvän Ukrainan naapurimaa. Sandu oli antanut Munteanulle tehtäväksi elvyttää maan taloutta ja auttaa sitä täyttämään EU:n vaatimukset.

Seuraavaksi presidentti Sandu joutuu nimittämään uuden ehdokkaansa pääministeriksi poliittisten neuvottelujen päätteeksi.

AVAINSANAT

Kokoomusministerit vastustavat Rydmania – ”Suomessa julkisen vallan käyttö perustuu lakiin”

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok) sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen perhevapaan sijaiseksi nimetty Karoliina Partanen ja oikeusministeri Leena Meri (ps) eduskunnassa 16. kesäkuuta.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sanoo sosiaalisessa mediassa, etteivät pelisäännöt Stea-avustusten suhteen voi olla mielivaltaisia.

– Suomessa julkisen vallan käyttö perustuu lakiin. Avustuksista säädetään valtionavustuslaissa, ja lain mukaan tarkemmat ehdot annetaan valtioneuvoston asetuksella – siis hallituksen valmistelemana, Ikonen kirjoitti torstai-iltana Facebookissa.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) on todennut, ettei kansliapäälliköiden asetusesitys antaisi aihetta muuttaa hänen esittämiään kriteerejä avustuksille. Hän on myös sanonut, että hänen linjaamansa kriteerit ovat ja tulevat pysymään voimassa.

IKOSEN mukaan Rydmanin sotejärjestöjen avustuksille esittämät kriteerit eivät kuitenkaan ole hallituksen valmisteleman asetuksen yläpuolella.

– Jos ilmoituksessa on ehtoja, jotka ovat ristiriidassa lain tai asetuksen kanssa, ne eivät sido, hän kirjoitti.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) allekirjoitti torstaina määräyksen, jonka mukaan avustusten asetusmuutos on esiteltävä valtioneuvostolle viimeistään 13. elokuuta.

”Poliitikot eivät päätä mitä tutkijat tutkivat”

Rydmanin aiemmin tekemät linjaukset sotejärjestöjen avustuksille eivät ole sellaisenaan kelvanneet kokoomukselle ja RKP:lle.

Rydmanin esittämien kriteerien on arvioitu sulkevan avustusten piiristä pois esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen, maahanmuuttajataustaisten ja veteraanien puolesta toimivat järjestöt, mikä on hiertänyt hallituskumppaneita.

Myös Rydmanin toiminta asiassa on ärsyttänyt erityisesti kokoomuksessa ja RKP:ssä, joiden mielestä kriteerit olisi pitänyt sopia hallituksessa.

JÄRJESTÖAVUSTUSTEN lisäksi hallituskumppaneita on hiertänyt viime aikoina Rydmanin toiminta koskien yliopistojen tutkimusrahoitusta.

Ikonen julkaisi torstaina yhdessä sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasen (kok.) ja tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien (kok.) kanssa yhteisen lausunnon, jossa he kertoivat tulevansa vaatimaan Rydmanilta perusteluja hänen sosiaalityön tutkimusrahoitusta koskevasta päätöksenteostaan.

– Poliitikot eivät päätä siitä, mitä tutkijat tutkivat. Ne ovat ihan toisenlaisia maita, joissa niin toimitaan, lausunnossa sanotaan.

Rydman kertoi sosiaalisessa mediassa kesäkuussa myöntäneensä sosiaalityön tutkimushankkeille vain puolet niille varatusta tutkimusrahoituksesta vastoin virkamiesesitystä. Rydman perusteli päätöstään valtiontalouden tasapainottamisella.

Poikkeuksellisesti Rydman luki hyväksyttäväksi esitetyt tutkimussuunnitelmat itse läpi. Rydman on kiistänyt poliittisen ideologian ohjailleen tekemiänsä valintoja.

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi perjantaina lähettäneensä Stea-avustuksia koskevan asetusmuutoksen lausuntokierrokselle. Lausuntoja voi antaa 26. heinäkuuta asti.

AVAINSANAT

Apulaisoikeusasiamies varoittaa: Terveydenhuollon maksunostot voivat johtaa hoitovajeisiin

Hallituksen kaavailemat korotukset terveydenhuollon asiakasmaksuihin saavat varoituksen sanoja eduskunnan apulaisoikeusasiamieheltä.

Hinnannostot sekä uusien maksujen käyttöönotto ovat eduskunnan apulaisoikeusasiamies Susanna Lindroos-Hovinheimon mukaan monessakin mielessä ongelmallisia.

Hän on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle oman lausuntonsa uusia terveydenhuollon asiakasmaksuja käsittelevästä luonnoksesta, jota hallitus valmistelee.

Hallitus päätti kehysriihessä nostaa muun muassa terveyskeskus-, päiväkirurgia- ja poliklinikkamaksuja. Lisäksi hallitus päätti uudesta erityistutkimusten asiakasmaksusta ja leikkaus- ja toimenpidemaksusta.

LAUSUNNON mukaan julkisella puolella asiakasmaksuja on jo korotettu merkittävästi viime vuosina. Muutoksia on tehty ilman riittävää kokonaisarviointia yhteisvaikutuksista.

Hinnannostot voivat apulaisoikeusasiamiehen mukaan vaikuttaa esimerkiksi siten, että vastedes ihmiset välttävät hoitoon hakeutumista rahapulansa takia tai kulujen pelossa.

Tällä on väistämättä vaikutusta kansalaisten terveyteen, koska hoitojen lykkääminen ja vaivojen pahentuminen yleensä tekee hoitamisesta kokonaisuutena kalliimpaa.

AVAINSANAT