VALIKKO

“Ennennäkemättömän kova lobbaus” – Husin toimitusjohtajasta kulisseissa käyty koplaus kummeksuttaa, vihreiden “kaksille rattaille” povataan huonoa loppua

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus esiteltiin Kalasatama tarjoaa helsinkiläisille saman katon alla sosiaali- että terveyspalveluja.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin uuden toimitusjohtajan valinta on herättänyt kummastelua jälkikäteen. Husin valtuuston ja hallituksen jäsen, pitkäaikainen sd-valtuutettu ja Helsingin sote-lautakunnan entinen puheenjohtaja Maija Anttila ihmettelee blogikirjoituksessaan uuden toimitusjohtajavalinnan taustalla nähtyä koplausta.

Husin toimitusjohtajan virka tuli avoimeksi, kun nykyisen toimitusjohtajan Aki Lindénin toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Toimitusjohtajan valitsee nimellisesti Husin 57-henkinen valtuusto, joka koostuu kahdesta lääkäriedustajasta sekä Uudenmaan kuntien ja kaupunkien valtuustoista valituista edustajista. Kunnallisvaalien kulloinenkin tulos määrittää Husin valtuustoedustajien poliittiset voimasuhteet.

Vaikka lopullinen päätösvalta toimitusjohtajan valinnasta on valtuustossa, valintaan ja ehdokasasetteluun perehdytään ennen kaikkea Husin hallituksessa ja sen muodostamassa valintatoimikunnassa. Yleensä valtuusto äänestää hallituksen kannan mukaisesti, sillä hallituksessa valintaan paneudutaan huomattavasti valtuustoa kattavammin. Nyt kävi toisin.

Hallituksen selkeä enemmistö 11 – 6 oli Petäjän kannalla.

Husin toimitusjohtajan valinnassa loppusuoralla nähtiin valintatoimikunnan enemmistön ehdokas dosentti Jari Petäjä, lasten ja nuorten toimialan johtaja Husista sekä Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen.

– Hallituksessa asiaa käsiteltäessä vihreiden edustaja Reetta Vanhanen esitti valittavaksi Juha Tuomista, Anttila kertoo.

– Asiasta äänestettiin ja hallituksen selkeä enemmistö 11 – 6 oli Petäjän kannalla. Mukana enemmistössä olivat muun muassa 1/3 vihreistä ja 2/5 kokoomuslaisista ja molemmat yliopiston edustajat, Anttila kertaa kesäkuun lopulla järjestettyä äänestystä.

Anttila nostaa esiin kirjoituksessaan, miten terveysjätti Terveystalossa toiminut Tuominen on jatkuvasti kritisoinut nimenomaan Husia ja myös yleisemmin julkista sektoria.

– Hänen nykyinen ajattelunsa, miten niin sanottua tavanomaista erikoissairaanhoitoa pitäisi pilkkoa ja antaa yksityissektorin hoidettavaksi, on huolestuttavaa. Se on vastoin Husin hallituksen ja valtuuston linjausta ”Husia ei pidä pilkkoa”.

Anttilan mukaan pilkkominen pirstaloisi Husin toiminnan ja toisi siihen juuri niitä haittatekijöitä, joihin Husin omat lääkäriasiantuntijat ovat monissa mielipide- ja asiantuntijapuheenvuoroissa viitanneet.

Anttila kertoo kirjoituksessaan, miten heti kesäkuussa Husin hallituksen äänestyksen jälkeen “jotkut vihreät ja kokoomuslaiset puhisivat ja kertoivat ääneen, ettei asia suinkaan ole vielä loppuun käsitelty, vaan valtuusto päättää”.

Tuomisen puolesta on käyty ennennäkemättömän kova lobbaus useilta eri tahoilta.

Valtuuston lähestyessä Petäjän kannattavat alkoivat perehtyä asiaan.

– Huhut pitivät paikkansa. Vihreiden ja kokoomuksen johtohenkilöt kertoivat heillä olevan enemmistön takanaan ja rivit ovat suorina, Anttila kirjoittaa blogissaan.

Itse Husin valtuuston kokouksessa vihreät eivät halunneet Anttilan mukaan liata käsiään. Heiltä ei tullut yhtään puheenvuoroa. Anttila kertoo, miten kokouksen äänestyksen tulos oli tiukka, mutta vihreiden ja kokoomuksen ryhmäkuri piti ja Tuominen valittiin Petäjän ohi Husin toimitusjohtajaksi.

– Tuomisen puolesta on käyty omien kokemusteni mukaan ennennäkemättömän kova lobbaus useilta eri tahoilta, huhupuheiden mukaan aina ”kauppakamarin poikia” ja korkeissa asemissa olevia poliitikkoja myöten. Sitä ei voi ihmetellä, koska Husin toimitusjohtaja on merkittävä vaikuttaja ja valinnanvapauslaki odottaa vielä uutta tulemista, Anttila kirjoittaa.

Etenkin vihreiden päätös on herättänyt kummeksuntaa.

Valtuuston äänestyksessä kokoomukselta ja vihreiltä nähty tiukka ryhmäkuri on ihmetyttänyt, etenkin kun ehdokkaisiin tarkimmin tutustuneen hallituksen äänestyksessä yksi vihreiden ja kaksi kokoomuksen ehdokkaista eivät Tuomista tukeneet.

– Husin toimitusjohtaja on merkittävä vaikuttaja ja valinnanvapauslaki odottaa vielä uutta tulemista. Toimitusjohtaja ei voi kuitenkaan yksistään päättää Husin linjasta. Mutta onko Tuomisen valinnut enemmistö valmis mihin tahansa, Anttila kysyy huolestuneena.

Lisäksi hänen mielestään Tuomisella on nyt iso työ karistaa harteiltaan terveystalojen, mehiläisten ja muiden kansainvälisten terveysjättien ideologiat ja painostukset. Tuomisen tulisi Anttilan mukaan myös luopua Terveystalon ja muiden vastaavien omistajuuksista.

– Ja pohtia etteivät Terveystalon bonusjärjestelmät tai talon osakkeiden myynnistä saadut kolme miljoonaa euroa voi velvoittaa häntä mihinkään vastavuoroisuuteen.

SDP:n Helsingin kaupunginvaltuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma ihmettelee Demokraatille lisäksi ylipäänsä vihreiden sote-politiikkaa.  Ovathan vihreät vastustaneet valtakunnan politiikassa voimakkaasti sote-uudistusta valinnanvapauksineen.

– Vihreiltä puuttuu sote-politiikasta johdonmukaisuus. Puolue kritisoi eduskunnassa hallituksen suunnitelmia ulottaa laaja valinnanvapaus erikoissairaanhoidon puolelle, mutta ajavat kuitenkin maan suurimman sairaanhoitopiirin Husin toimitusjohtajaksi henkilöä, joka on lobannut erikoissairaanhoitoon ulottuvan valinnanvapauden puolesta, Heinäluoma toteaa.

– Tällaisella kaksilla rattailla ajamisella on usein huono loppu.

Korjattu klo 16:18, että Maija Anttila on entinen Helsingin sote-lautakunnan puheenjohtaja, ei nykyinen.

AVAINSANAT

“Näyttää siltä, että Riikka Purra on ottanut pääministeri Orposta aivan täydellisen niskalenkin”

SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi.

SDP julkaisi tänään päivällä eurovaaliohjelmansa ja puolueväki eurovaaliehdokkaineen suuntaa illasta vuorokauden kestävälle eurovaaliristeilylle Tallinnaan.

Laivalla on luvassa paljon vaaleihin ja SDP:n kampanjaan liittyvää ohjelmaa ja eurovaaliehdokkaiden puheita ja keskusteluja.

SDP:n eurovaalien vaalipäällikkönä toimii puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi.

Näkkäläjärven mukaan SDP:n tavoitteena on lisätä meppien paikkamäärää kesällä käytävissä vaaleissa. Tällä hetkellä SDP:llä on Brysselissä kaksi meppiä, Eero Heinäluoma ja Miapetra Kumpula-Natri. Heinäluoma tavoittelee jatkokautta, Kumpula-Natri siirtyy kansanedustajaksi.

Näkkäläjärvi uskoo, että SDP:llä on hyvät mahdollisuudet kasvattaa paikkamääräänsä.

– Ihmiset katsovat puoletta kohden tällä hetkellä muutenkin ehkä sellaisella ajatuksella, että halutaan jotakin muuta politiikalta kuin mitä Suomen hallitus on kansalaisille tarjonnut: palkansaajien oikeuksien heikentämistä ja ilmastotoimien jarruttamista esimerkiksi, Näkkäläjärvi sanoo.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman linjasi laivalla, että SDP tavoittelee vähintään kolmea paikkaa.

NÄKKÄLÄJÄRVI käy läpi SDP:n eurovaaliehdokkaiden listaa ja pitää sitä vahvana.

– Meillä on 20 ehdokasta, yksi istuva Euroopan parlamentin jäsen, viime vaalien ääniharava (Eero Heinäluoma), kuusi kansanedustajaa ja muutoin vahvoja ehdokkaita eri puolilta Suomea, alueellisesti tunnettuja sekä muustakin julkisuudesta tunnettuja sekä muutama uusi kasvo ehdokkaana.

Viime eurovaaleissa SDP sai 14,6 prosentin kannatuksen ja sitä ennen 12,3 prosentin kannatuksen. Ylen tuore gallup näytti 19,7 prosentin lukemia. Jos tuollainen lukema toteutuisi, se olisi SDP:lle paras lukema 20 vuoteen.

Näkkäläjärvi tietää, että SDP:lle on perinteisesti ollut haastavaa saada puoluetta eduskuntavaaleissa kannattavat äänestämään myös eurovaaleissa. Hän sanoo, että nyt on isot panokset vaaleissa, koska kyse on Euroopan suunnasta.

– Jatketaanko Euroopan kehittämistä ja rakentamista vai käännetäänkö kelloja taaksepäin.

– Todella toivon, että ihmiset näkisivät tämän vaalin merkityksen. Palkansaajien näkökulmasta, ihmisten tasavertaisen kohtelun näkökulmasta, ympäristön näkökulmasta on tosi isot vaalit tulossa.

KOKOOMUKSEN sisäänsä sulkeva Euroopan kansanpuolue EPP on väläyttänyt yhteistyömahdollisuutta laitaoikeistoon kuuluvan ECR-ryhmän kanssa Euroopan parlamentissa. Kyseessä on EU-politiikassa iso suunnanmuutos, vaikka yhteistyö ei lopulta toteutuisikaan.

SDP kuuluu Euroopan parlamentissa sosialistien ja demokraattien (S&D) ryhmään. Näkkäläjärvi uskoo, että S&D taistelee Euroopassa suurimman ryhmän asemasta EPP:n kanssa. Tosin EPP on gallupeissa edellä.

SDP:n eurovaalipuheissa tuntuu olevan vähintään kaikuja eduskuntavaaleista, jossa puoluetta pyrittiin linjaamaan pääministeripuolueeksi ja vaihtoehdoksi mahdolliselle ja sittemmin toteutuneelle oikeistohallitukselle. Tuolloin puhuttiin yleisesti taktisesta äänestämisestä.

Näkkäläjärvi sanoo nyt pitävänsä Euroopan tasolla S&D:tä vahvimpana vastavoimana laitaoikeiston nousulle.

– Kansalliset vaalit eri puolilla Eurooppaa ovat näyttäneet sen, että laitaoikeiston tie valtaan ja päättäviin pöytiin tapahtuu aina perinteisen oikeiston kautta. Suomessakin on nähty, että perussuomalaisten tie valtaan käy kokoomuksen kautta. Ruotsissa ruotsidemokraatit ovat oppositiossa, mutta käytännössä tukevat kuitenkin paikallista kokoomushallitusta. Eri puolilla Eurooppaa näkyy esimerkkejä, joissa laitaoikeisto on tullut perinteisen oikeiston tuella valtaan – ja jopa pääministeripuolueiksi eri maissa, sellaisiakin esimerkkejä on. Jos SDP:n ehdokkaita Suomessa äänestää, kyllä se on varma lupaus siitä, että emme ole ainakaan laitaoikeiston politiikkaa tukemassa.

Myös Antti Lindtman painotti vaaliristeilyllä eurovaalien tärkeyttä. Hän sanoi avajaistilaisuudessa, että Eurooppaa on vuosikymmeniä rakennettu Eurooppa-myönteisten voimien johdolla, minkä takia esimerkiksi ilmastomuutosta on pystytty torjumaan ja työntekijän oikeuksia on saatu parannettua. Lindtman totesi, että EPP:n ja laitaoikeiston liitto olisi onneton muun muassa ilmastotavoitteille ja tarkoittaisi surkastuvaa Eurooppaa.

– SDP on se vastavoima, joka tämän voi pysäyttää, Lindtman sanoi ja totesi, että vahvan Euroopan kehittämistä pitää jatkaa.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo (kok.) kohahdutti hiljattain Politico-lehden haastattelussa sanomalla, ettei kokoomuksen päähallituskumppani perussuomalaiset “enää ole” laitaoikeistolainen puolue. Samassa yhteydessä Orpo totesi maltillistaneensa perussuomalaiset antamalla puolueelle ministerin salkkuja hallituksessaan.

Näkkäläjärvi kuvaa Orpon lausuntoa “mielenkiintoiseksi”.

– Minusta tuntuu, että pääministeri Orpo ei ole ehkä ihan hereillä sen suhteen, mitä Suomen politiikassa on tapahtunut, jos hän ajattelee ja kokee aidosti kesyttäneensä perussuomalaiset. Päinvastoin näyttää siltä, että (perussuomalaisten puheenjohtaja) Riikka Purra on ottanut pääministeri Orposta aivan täydellisen niskalenkin ja tällä hetkellä tuntuu, että politiikkaa tehdään perussuomalaisten johdolla.

Näkkäläjärvi näkee, että Euroopan parlamentin laitaoikeiston ryhmien kuten ECR:n tavoitteet ovat hyvin kaukana siitä, miten SDP:ssä halutaan kehittää Eurooppaa.

– Me puolustamme vahvaa oikeusvaltiota, että ihmiset ovat kaikki samanarvoisia lain edessä ja että maailmassa määräävät säännöt ja sopimukset eikä voimapolitiikka. Me puolustamme sitä, että ympäristö- ja ilmastotoimissa sekä luontopolitiikassa mennään eteenpäin eikä lähdetä purkamaan sääntelyä niin kuin perussuomalaisetkin ovat vaatineet ja mitä kokoomuksestakin on esitetty, Näkkäläjärvi sanoo.

Hän nostaa SDP:n tärkeäksi vaaliteemaksi myös sosiaaliset oikeudet kuten työntekijöiden oikeudet sekä sen, ettei Suomeen ja Eurooppaan synny halpatyömarkkinoita.

– Olen kyllä pannut merkille, että oikeistossa ei ihan samanlaisia tavoitteita ole. Kyllähän me näemme Suomessakin, että kokoomus ja perussuomalaiset ovat tuomassa tänne paikallisen sopimisen uudistusta. Siitä tulee tällainen työelämän “taksiuudistus”, joka sekoittaa meidän työmarkkinamme ja johtaa pahimmillaan siihen, että meille syntyy tilanteita, joissa ihmisten oikeudet heikkenevät aika paljonkin työelämässä, Näkkäjärvi sanoo.

SDP:n eurovaaliehdokkaita esitellään vaaliristeilyllä.

AVAINSANAT

Kokoomuksen eurooppalaisesta kattojärjestöstä kuuluvat puheet hämmentävät – Heinäluoma: “Vanhanaikaista valtapolitiikkaa”

Euroopan komission puheenjohtaja, keskusta-oikeistolaisen EPP-ryhmän kärkiehdokas Ursula von der Leyen ja EPP:n puheenjohtaja Manfred Weber ovat väläyttäneet olevansa valmiita yhteistyöhön laitaoikeistolaisen Euroopan konservatiivit ja reformistit -ryhmän (ECR) kanssa tulevalla vaalikaudella.

Euroopan kansanpuolue EPP:hen kuuluvat Suomesta kokoomus ja kristillisdemokraatit.

SDP:n jatkokautta tavoitteleva europarlamentaarikko Eero Heinäluoma pitää avausta vanhanaikaisena valtapolitiikkana.

– EPP (Euroopan kansanpuolue) yrittää epätoivoisesti löytää itselleen uutta voimaa olosuhteissa, joissa EPP:n oma kannatus on laskenut. ECR-yhteistyö on yritys hakea vipuvoimaa oikealle parlamenttivaalien jälkeisiin neuvotteluihin uuden komission ohjelmasta. Se on sillä tavalla vaarallinen, että ECR:hän ei ole aidosti sitoutunut Euroopan demokraattisiin ihanteisiin eikä myöskään EU:n perusarvoihin, Heinäluoma näkee.

– ECR-ryhmän johtava puolue on tähän saakka ollut Puolan PiS, Laki ja oikeus, joka rajoitti mediavaltaa ja puuttui riippumattomaan tuomioistuinlaitokseen ja rajoitti naisten oikeuksia sekä yritti epätoivoisesti tarrautua valtaan vaalien jälkeen, hän jatkaa.

EPP:n väläytys ECR-yhteistyöstä tuo Heinäluoman mielestä ison kysymysmerkin EU:n kehitykseen ja siihen, mitä vaalien jälkeen tapahtuu.

– Osoittaa tavallaan puheet äärioikeiston nousun seurauksista, Heinäluoma katsoo.

EPP on

HEINÄLUOMA käytännössä näkee, että EPP pyrkii luomaan ECR:lle kättä ojentelemalla neuvotteluvaltaa eurovaalien jälkeiseen aikaan esimerkiksi suhteessa pitkäaikaiseen yhteistyökumppaniin sosialistien ja demokraattien ryhmään (S&D).

Kiinnostava kysymys on, voisiko EPP:n ja ECR:n yhteistyö todellisuudessa realisoitua.

– Kyllä he luovat sen uhkan, että he ovat valmiit myös tekemään oikean laidan kanssa yhteistyötä. Joissakin mielipidetutkimuksissahan on näkynyt, että oikean laidan kaikki puolueet yhdessä voisivat saada lähelle 50 prosenttia olevan paikkamäärän.

Tämä vaatisi kuitenkin sitä, että ECR:ästä vielä jyrkemmin oikealle menevä Identiteetti ja demokratia -ryhmä olisi yhteistyössä mukana. Tähän EPP:n johto ei ole kuitenkaan viestinyt taipuvansa.

Heinäluoma toteaa, että olisi hyvin vaikea nähdä, että S&D ja ECR pystyisivät sopimaan yhteisestä ohjelmasta. Tällainen tuntuisi hyvin teoreettiselta. Näiden ryhmien kannat ilmastonmuutokseen ja esimerkiksi EU:n yhteiseen rahankäyttöön ovat kaukana toisistaan.

– Täytyy muistaa myös, että ECR:ssä on porstuassa odottamassa (Unkarin pääministeri Viktor) Orban.

Orban on kertonut Fidesz-puolueensa haluavan liittyä ECR-ryhmään eurovaalien jälkeen.

Italian pääministeri Giorgia Meloni, jonka puolue on Italian veljet, on toivottanut Fideszin tervetulleeksi ECR:ään.

HEINÄLUOMA muistuttaa, että EPP:n ECR-yhteistyötä väläyttäneet von der Leyen ja Weber molemmat tulevat Saksasta ja molemmat ovat kristillisdemokraatteja.

– Saksassa ECR ei ole kysymys. Saksalaisille kristillisdemokraateille sopii vetää rajaa ID:hen ja avata ovia ECR:lle, koska se ei avaa Saksassa hankalaa keskustelua, koska siellä ei ole ECR:ää. Mutta monessa muussa maassa tilanne on toinen, hän toteaa.

Heinäluoma ennakoi, että avaus voi repiä EPP:tä muissa maissa, esimerkiksi Puolassa, jossa on niin ECR:ään kuin EPP:hen kuuluvat puolueet.

Vaikka gallupeissa EPP:llä on vielä paljon etumatkaa, Heinäluoma uskoo, että S&D-ryhmä voi taistella EPP:n rinnalla suurimman puolueen paikasta europarlamentissa. Osaltaan tähän saattaa vaikuttaa EPP:n väläytys ECR-yhteistyöstä.

– Jos demarit on suurin, se sulkee pois käännöksen äärioikealle.

Keskustelussa vaikuttaa olevan paljon samoja kaikuja kuin Suomen eduskuntavaalien tilanteessa, jossa puhuttiin taktisesta äänestämisestä ja SDP pyrki saavuttamaan johtavan puolueen asemaa.

Heinäluoma toteaa, että Etelä- ja Pohjois-Euroopassa demareilla on tällä hetkellä vahvaa kannatusta. Keski-Euroopassa sen sijaan on vaikeuksia.

– Se melkein ratkeaa Saksassa, että saavatko Saksan demarit rivejään kuntoon.

Demokraatti kertoi tänään, että Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei sulje pois yhteistyötä laitaoikeistolaisen ECR-ryhmän kanssa europarlamentissa.

Kokoomus kuuluu EPP:hen ja Orpo on toiminut EPP:n varapuheenjohtajana vuodesta 2020.

AVAINSANAT

Lakkolakien ensimmäinen käsittely päätökseen

Eduskunnan täysistunto 26. huhtikuuta.

Eduskunta sai perjantaina iltapäivällä päätökseen niin sanottujen lakkolakien ensimmäisen käsittelyn, kun täysistunto päätti lakiesityksen sisällöstä äänestyksen jälkeen.

Esityksen sisältö hyväksyttiin odotetusti työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön mukaisena. Oppositiosta keskustan Tuomas Kettunen teki vastaehdotuksen, mutta se äänestettiin nurin.

TORSTAINA iltapäivällä alkaneessa täysistunnossa päästiin puhumaan lakkolaeista vasta puolenyön jälkeen. Asia oli päiväjärjestyksessä viimeisenä lukuisten muiden lakiesitysten jälkeen.

Puheenvuoroja lakkolaeista käyttivät muutamat SDP:n ja vasemmistoliiton edustajat. Keskustelu päättyi perjantaina hieman ennen kello yhtä yöllä.

Esitetyt lakimuutokset muun muassa rajoittavat poliittisten lakkojen keston enintään 24 tuntiin.

Asiaa puitiin täysistunnossa edellisen kerran viikko sitten, jolloin istunto päätettiin vasta aamukahden jälkeen perjantain puolella. SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kim Berg sanoi tuolloin, että puolueen kansanedustajilla riittää edelleen puhuttavaa asiasta.

LAKIESITYKSEN hyväksymisestä tai hylkäämisestä päätetään täysistunnossa toisessa käsittelyssä aikaisintaan ensi viikolla. Seuraava täysistunto on tiistaina.

Torstaina eduskunta kävi lähetekeskusteluja 13:sta hallituksen esityksestä, mukaan lukien viidestä maahanmuuttoa koskevasta esityksestä.

Osa maahanmuuttoa koskevista esityksistä lähetettiin hallintovaliokuntaan. Kansalaisuuslain muuttamista ja maahantulosäännösten kiertämistä koskevien esitysten osalta käsittely sen sijaan keskeytettiin, koska vihreät ehdottivat asioiden lähettämistä myös talousvaliokuntaan.

MAAHANMUUTTOA koskevista esityksistä oli käyty lähetekeskustelua jo viikko sitten, mutta asioiden käsittelyt keskeytettiin tuolloin.

Esitykset kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä, Metsähallituksen erävalvonnasta ja kasvinsuojeluaineista lähetettiin keskusteluiden jälkeen maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Kaksi esitystä sähköisen viestinnän palveluista ja kolmas tieliikennettä koskevasta yleissopimuksesta puolestaan lähetettiin liikenne- ja viestintävaliokuntaan lähetekeskusteluiden jälkeen.

Esitys kryptovarapalvelun tarjoajista ja kryptovaramarkkinoista lähetettiin talousvaliokunnan käsiteltäväksi, ja esitys rajavartiolain muuttamisesta lähetettiin hallintovaliokuntaan.

AVAINSANAT

Suomen Kanadan-suurlähettiläs palaa ulkoministeriöön

Jari Vilén.

Suomen Kanadan-suurlähettiläs Jari Vilén kertoo pyytäneensä perusteellisen harkinnan jälkeen ulkoministeri Elina Valtoselta (kok.) lupaa palata Suomeen ulkoministeriöön tämän kesän aikana.

Facebookissa asiasta kirjoittavan Vilénin mukaan Valtonen on suostunut pyyntöön.

-  Katson, että tässä tilanteessa yhteisen edun mukaista on tarjota edustustolle uusi alku uuden suurlähettilään johdolla, Vilén kirjoittaa.

Ulkoministeri Valtonen kommentoi asiaa sosiaalisessa mediassa pian Vilénin jälkeen. Hän kertoi aikovansa esittää presidentti Alexander Stubbille suurlähettiläs Vilénin tehtävän päättämisestä niin, että Vilén palaa Suomeen jo kesäkuun lopussa. Valtonen kertoo asiasta viestipalvelu X:ssä.

-  Ottawan suurlähettiläs Jari Vilén on hyvässä yhteisymmärryksessä pyytänyt lupaa päättää tehtävänsä, Valtonen kirjoitti viestipalvelussa.

Valtosen mukaan uuden suurlähettilään haku alkaa heti.

SUURLÄHETYSTÖN työntekijät ovat tehneet Vilénin käytöksestä häirintäilmoituksia ulkoministeriöön. Viléniä syytetään häirinnästä ja epäsopivasta käytöksestä.

Vilén on kommentoinut häirintäsyytöksiä STT:lle aiemmin sähköpostitse. Hän kertoi tuolloin, että syytökset tulivat hänelle täytenä yllätyksenä. Vilén kertoi suhtautuvansa syytöksiin kuitenkin erittäin vakavasti ja odottavansa niiden nopeaa sekä perusteellista tutkintaa.

Perjantaina Facebookissa Vilén kirjoitti, että Suomen turvallisuuspoliittisen aseman muutos sekä tarve Suomen ja Kanadan Nato-kumppanuuden vahvistamiseksi on ollut hänelle keskeinen motivaatio edustuston aktiviteettien nopealle kasvulle.

-  Oma innostuneisuuteni ja kiireellisyyteni estivät minua näkemästä, että henkilökunnan hyvinvointi olisi tarvinnut enemmän huomiota ja aitoa vuoropuhelua täällä paikan päällä.

Vilén kirjoittaa olevansa pahoillaan mielipahasta, jota hänen toimintansa on osalle henkilökuntaa aiheuttanut ja pyytää anteeksi asianosallisilta.

AVAINSANAT

Orpo ei sulje pois yhteistyötä laitaoikeistolaisen ECR-ryhmän kanssa europarlamentissa

Pääministeri Petteri Orpo (kok.).

Euroopan komission puheenjohtaja, EPP-ryhmän kärkiehdokas Ursula von der Leyen on väläyttänyt olevansa valmis yhteistyöhön laitaoikeistolaisen Euroopan konservatiivit ja reformistit -ryhmän (ECR) kanssa tulevalla vaalikaudella.

Keskusta-oikeistolaisen Euroopan kansanpuolue EPP:n ECR-yhteistyö olisi todella järisyttävä asia Euroopassa, jossa yhteistyö on pitkään rakentunut sosiaalidemokraattien (S & D) ja EPP:n yhteistyölle.

– Se riippuu paljon siitä, millainen parlamentin kokoonpano on ja kuka on missäkin ryhmässä. Parlamentti muodostaa enemmistöt, von der Leyen on sanonut.

Asiasta on tulossa kuuma kysymys kesällä käytäviin eurovaaleihin.

Suomessa MTV on kertonut, että Euroopan parlamentin suurinta ryhmää Euroopan kansanpuoluetta (EPP) johtava Manfred Weber ei myöskään kysyttäessä sulje pois yhteistyötä laitaoikeistolaisen Euroopan konservatiivit ja reformistit -ryhmän (ECR) kanssa seuraavalla vaalikaudella.

DEMOKRAATTI tiedusteli pääministeri Petteri Orpon (kok.) kantaa kärkiehdokas von der Leyenin ja Weberin avauksiin. Linjaus näyttää noudattavan samoja linjoja kuin von der Leyenin ja Weberin puheet.

Orpo muistuttaa, että Suomesta perussuomalaiset kuuluu ECR-ryhmään ja EPP:hen kuuluva kokoomus tekee hallitusyhteistyötä täällä perussuomalaisten kanssa.

Europarlamentissa mahdollisuus EPP:n ja ECR:n yhteistyöhön riippuu Orpon mukaan pitkälti siitä, millaiseksi ECR:n ryhmä vaalien tulosten perusteella muotoutuu ja millaista politiikkaa ryhmä tekee. Avointa valtakirjaa hän ei yhteistyöhön olisi kuitenkaan antamassa.

– Jos siellä on tämäntyyppisiä puolueita kuin perussuomalaiset, pidän yhteistyötä mahdollisena.

Sen sijaan toisen laitaoikeistolaisen ID-ryhmän kanssa Orpo ei näe yhteistyön mahdollisuuksia. Hän luonnehtii ID:tä muun muassa äärioikeistolaiseksi ja venäjämieliseksi.

– Sen kanssa (yhteistyö) on täysin poissuljettu. ECR:n osalta se riippuu minusta paljon vaalituloksesta, Orpo näkee.

– ECR:n osalta varmaan Italian pääministeri (Giorgia) Melonin ja hänen puolueensa rooli on merkittävä, kuinka yhteistyökykyinen ryhmä siitä muodostuu parlamenttiin. En menisi asioiden edelle mutten sulje pois.

Orpon viittaama laitaoikeistolainen Identiteetti ja demokratia -ryhmä (ID) on vielä jyrkemmin oikealla kuin ECR. ID sulkee sisäänsä muun muassa Saksan AfD-puolueen ja Ranskan Kansallisen liittouman. Myös Manfred Weber on linjannut ID:n kokonaan yhteistyön ulkopuolelle tulevallakin kaudella.

PUOLAN edellinen hallituspuolue Laki ja Oikeus (PiS) on tällä hetkellä suurin ryhmä ECR:ssä. Perussuomalaiset jätti viime vuonna ID:n ja siirtyi ECR:ään.

Unkarin pääministeri Viktor Orban on kertonut Fidesz-puolueensa haluavan liittyä ECR-ryhmään eurovaalien jälkeen. Fidesz erosi keskustaoikeistolaisesta, muun muassa kokoomuksen sisäänsä sulkevasta EPP:stä vuonna 2021 ja sen mepit ovat nyt ilman ryhmää.

Italian pääministeri Giorgia Meloni, jonka puolue on Italian veljet, on toivottanut Fideszin tervetulleeksi ECR:ään. Uuden Suomen mukaan perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on vahvistanut, että PS:n kanta tähän on kielteinen.

ORPO viittaa Fideszin osalta historiaan.

– Kokoomus ja allekirjoittanut oli hyvin keskeisessäkin roolissa siinä, että Fidesz erotettiin aikanaan EPP:stä.

Näetkö, että ainakaan ECR:n kanssa jossa on Fidesz, ei EPP:n pitäisi tehdä yhteistyötä?

– Pidän sitä erittäin vaikeana.

Orpo näkee, että EPP:n peliliikkeessä ECR:n suuntaan on kyse siitä, että eurooppalainen puoluekenttä on pirstaloitunut.

– Jostain sitä enemmistöä parlamenttiin pitää lähteä rakentamaan. Aivan oleellista on pystyä nurkkaamaan nämä EU:ta hajottavat voimat, oikeusvaltiota murentavat voimat, venäjämieliset ja ne, jotka eivät ole valmiita tukemaan Ukrainaa. Nämä asiat ovat ne, jotka minulle ja kokoomukselle merkitsevät. Nämä asiat ovat myöskin, joista tulen puhumaan EPP:ssä varapuheenjohtana, pääministeri sanoo.

Orpo on toiminut EPP:n varapuheenjohtajana vuodesta 2020.

AVAINSANAT