VALIKKO

”Ennennäkemättömän kova lobbaus” – Husin toimitusjohtajasta kulisseissa käyty koplaus kummeksuttaa, vihreiden ”kaksille rattaille” povataan huonoa loppua

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus esiteltiin Kalasatama tarjoaa helsinkiläisille saman katon alla sosiaali- että terveyspalveluja.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin uuden toimitusjohtajan valinta on herättänyt kummastelua jälkikäteen. Husin valtuuston ja hallituksen jäsen, pitkäaikainen sd-valtuutettu ja Helsingin sote-lautakunnan entinen puheenjohtaja Maija Anttila ihmettelee blogikirjoituksessaan uuden toimitusjohtajavalinnan taustalla nähtyä koplausta.

Husin toimitusjohtajan virka tuli avoimeksi, kun nykyisen toimitusjohtajan Aki Lindénin toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Toimitusjohtajan valitsee nimellisesti Husin 57-henkinen valtuusto, joka koostuu kahdesta lääkäriedustajasta sekä Uudenmaan kuntien ja kaupunkien valtuustoista valituista edustajista. Kunnallisvaalien kulloinenkin tulos määrittää Husin valtuustoedustajien poliittiset voimasuhteet.

Vaikka lopullinen päätösvalta toimitusjohtajan valinnasta on valtuustossa, valintaan ja ehdokasasetteluun perehdytään ennen kaikkea Husin hallituksessa ja sen muodostamassa valintatoimikunnassa. Yleensä valtuusto äänestää hallituksen kannan mukaisesti, sillä hallituksessa valintaan paneudutaan huomattavasti valtuustoa kattavammin. Nyt kävi toisin.

Hallituksen selkeä enemmistö 11 – 6 oli Petäjän kannalla.

Husin toimitusjohtajan valinnassa loppusuoralla nähtiin valintatoimikunnan enemmistön ehdokas dosentti Jari Petäjä, lasten ja nuorten toimialan johtaja Husista sekä Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen.

– Hallituksessa asiaa käsiteltäessä vihreiden edustaja Reetta Vanhanen esitti valittavaksi Juha Tuomista, Anttila kertoo.

– Asiasta äänestettiin ja hallituksen selkeä enemmistö 11 – 6 oli Petäjän kannalla. Mukana enemmistössä olivat muun muassa 1/3 vihreistä ja 2/5 kokoomuslaisista ja molemmat yliopiston edustajat, Anttila kertaa kesäkuun lopulla järjestettyä äänestystä.

Anttila nostaa esiin kirjoituksessaan, miten terveysjätti Terveystalossa toiminut Tuominen on jatkuvasti kritisoinut nimenomaan Husia ja myös yleisemmin julkista sektoria.

– Hänen nykyinen ajattelunsa, miten niin sanottua tavanomaista erikoissairaanhoitoa pitäisi pilkkoa ja antaa yksityissektorin hoidettavaksi, on huolestuttavaa. Se on vastoin Husin hallituksen ja valtuuston linjausta ”Husia ei pidä pilkkoa”.

Anttilan mukaan pilkkominen pirstaloisi Husin toiminnan ja toisi siihen juuri niitä haittatekijöitä, joihin Husin omat lääkäriasiantuntijat ovat monissa mielipide- ja asiantuntijapuheenvuoroissa viitanneet.

Anttila kertoo kirjoituksessaan, miten heti kesäkuussa Husin hallituksen äänestyksen jälkeen ”jotkut vihreät ja kokoomuslaiset puhisivat ja kertoivat ääneen, ettei asia suinkaan ole vielä loppuun käsitelty, vaan valtuusto päättää”.

Tuomisen puolesta on käyty ennennäkemättömän kova lobbaus useilta eri tahoilta.

Valtuuston lähestyessä Petäjän kannattavat alkoivat perehtyä asiaan.

– Huhut pitivät paikkansa. Vihreiden ja kokoomuksen johtohenkilöt kertoivat heillä olevan enemmistön takanaan ja rivit ovat suorina, Anttila kirjoittaa blogissaan.

Itse Husin valtuuston kokouksessa vihreät eivät halunneet Anttilan mukaan liata käsiään. Heiltä ei tullut yhtään puheenvuoroa. Anttila kertoo, miten kokouksen äänestyksen tulos oli tiukka, mutta vihreiden ja kokoomuksen ryhmäkuri piti ja Tuominen valittiin Petäjän ohi Husin toimitusjohtajaksi.

– Tuomisen puolesta on käyty omien kokemusteni mukaan ennennäkemättömän kova lobbaus useilta eri tahoilta, huhupuheiden mukaan aina ”kauppakamarin poikia” ja korkeissa asemissa olevia poliitikkoja myöten. Sitä ei voi ihmetellä, koska Husin toimitusjohtaja on merkittävä vaikuttaja ja valinnanvapauslaki odottaa vielä uutta tulemista, Anttila kirjoittaa.

Etenkin vihreiden päätös on herättänyt kummeksuntaa.

Valtuuston äänestyksessä kokoomukselta ja vihreiltä nähty tiukka ryhmäkuri on ihmetyttänyt, etenkin kun ehdokkaisiin tarkimmin tutustuneen hallituksen äänestyksessä yksi vihreiden ja kaksi kokoomuksen ehdokkaista eivät Tuomista tukeneet.

– Husin toimitusjohtaja on merkittävä vaikuttaja ja valinnanvapauslaki odottaa vielä uutta tulemista. Toimitusjohtaja ei voi kuitenkaan yksistään päättää Husin linjasta. Mutta onko Tuomisen valinnut enemmistö valmis mihin tahansa, Anttila kysyy huolestuneena.

Lisäksi hänen mielestään Tuomisella on nyt iso työ karistaa harteiltaan terveystalojen, mehiläisten ja muiden kansainvälisten terveysjättien ideologiat ja painostukset. Tuomisen tulisi Anttilan mukaan myös luopua Terveystalon ja muiden vastaavien omistajuuksista.

– Ja pohtia etteivät Terveystalon bonusjärjestelmät tai talon osakkeiden myynnistä saadut kolme miljoonaa euroa voi velvoittaa häntä mihinkään vastavuoroisuuteen.

SDP:n Helsingin kaupunginvaltuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma ihmettelee Demokraatille lisäksi ylipäänsä vihreiden sote-politiikkaa.  Ovathan vihreät vastustaneet valtakunnan politiikassa voimakkaasti sote-uudistusta valinnanvapauksineen.

– Vihreiltä puuttuu sote-politiikasta johdonmukaisuus. Puolue kritisoi eduskunnassa hallituksen suunnitelmia ulottaa laaja valinnanvapaus erikoissairaanhoidon puolelle, mutta ajavat kuitenkin maan suurimman sairaanhoitopiirin Husin toimitusjohtajaksi henkilöä, joka on lobannut erikoissairaanhoitoon ulottuvan valinnanvapauden puolesta, Heinäluoma toteaa.

– Tällaisella kaksilla rattailla ajamisella on usein huono loppu.

Korjattu klo 16:18, että Maija Anttila on entinen Helsingin sote-lautakunnan puheenjohtaja, ei nykyinen.

AVAINSANAT

HS: Käänne Rydman-kohussa

Hallitus päätti tämän viikon budjettiriihessä siirtää neljä miljoonaa euroa sosiaalityön tutkimusrahoitusta Suomen Akatemialle, kertoo Helsingin Sanomat.

Lehden mukaan rahat myönnetään käytettäväksi sosiaalityön tutkimukseen.

Neljä miljoona euroa jäi käyttämättä, kun sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) hylkäsi sosiaalityön tutkimusrahoitukseen budjetoidusta summasta puolet vastoin virkamiesesitystä. Ministeri perusteli päätöstä valtiontalouden heikolla tilalla.

Helsingin Sanomien mukaan päätöksen Suomen Akatemialle osoitetun lisärahoituksen kohdentamisesta sosiaalityön tutkimukseen teki tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.).

AVAINSANAT

Vaatimalla saa parempaa palvelua – sote-palveluissa isoja alueellisia eroja

Suomessa eri hyvinvointialueilla tehdään palveluiden piiloprisorisointia, kun valtakunnallisesti ei ole määritelty sote-palveluiden palveluvalikoimaa, eli sitä, mitä julkisia palveluita ja missä laajuudessa niitä verovaroin tarjotaan.

Soten palveluvalikoimaa eri työryhmissä pitkään selvittänyt LUT-yliopiston professori Paulus Torkki pitää nykyisen järjestelmän epäkohtina etenkin palveluiden alueellista ja samalla eri väestöryhmien välistä epätasa-arvoa.

Hän toteaa nykymallin, jossa palveluvalikoimaa ei ole määritelty, sekoittavan eri toimijoiden roolia, heikentävän palveluiden ennustettavuutta ja lisäävän kansalaisten tyytymättömyyttä niitä kohtaan.

– Lukuisissa selvityksissä on todettu, että tarvitsemme terveydenhoidon palveluvalikoiman kansallisen määrittelyn, mutta mitään ei ole tapahtunut. Keskustelu on jumittunut eipä-juupas-väittelyksi, Paulus Torkki totesi Finanssialan tilaisuudessa tänään.

Esimerkiksi perustuslakivaliokunta on linjannut, että terveydenhuollon palveluvalikoiman sitovalla valtakunnallisella määrittelyllä olisi myönteisiä vaikutuksia yhdenvertaisuudelle.

Torkin selvitysten mukaan eri alueiden välillä voi tiettyjen palveluiden saatavuudessa olla jopa 30 prosentin ero. Torkin mukaan väestön kunto ei selitä alueellisia eroja.

Kyse on myös merkittävistä rahasummista. Torkki arvioi, että sote-palveluiden noin 30 miljardin euron kokonaispotista kolmannes, noin 10 miljardia euroa, olisi kansallisesti määriteltävissä.

– Tässä pitää samalla muistaa, että sote-palvelut on osin myös parantuneet. Monella hyvinvointialueella esimerkiksi odotusajat ovat lyhentyneet. Ja covidin aikana aika nopeasti pystyttiin rajaamaan, mitä palveluita voidaan siinä tilanteessa antaa ja mitä ei.

Palveluiden piilopriorisointi on arkea monelle sote-ammattilaiselle.

TORKIN mielestä sote-palveluja on pakko kehittää, kun niiden tarve kasvaa, mutta rahoitus ei.

 Perustuslaki ja Suomea velvoittavat kansainväliset ihmisoikeussopimukset jättävät hänen mukaansa lainsäätäjälle tilaa terveydenhuollon kansalliseen priorisointiin.

Esimerkkejä löytyy ulkomailta. Monessa maassa on kansallisella tasolla Suomea täsmällisemmin määritelty, millä kriteereillä hoivan tarve ja palveluiden sisältö määräytyvät.

Maakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Esimerkiksi Saksassa hoivan kriteerit ja taso määrittyvät tarkasti ihmisen toimintakyvyn mukaan. Siellä etenkin raskaammassa hoivassa voi olla jopa 2 000 euron omavastuu.

TORKKI varoittaa siitä, että sote-palveluiden palveluvalikoiman määrittely nähtäisiin vain säästökeinona.

Toinen varoitus liittyy käytännön toteutukseen. Torkin mielestä järjestelmän pitäisi olla siltä osin avoin, että se mahdollistaisi jo järjestelmässä olevien hoitojen lisäksi uusien ja koko ajan kehittyvien hoitojen huomioimisen.

Torkki myöntää, että aihe on poliittisesti arka.

– Tästä kyllä saadaan taloudellistakin hyötyä, jos kriteerejä kiristetään. Fiksut poliitikot hyväksyivät velkajarrun. Sillä voi perustella tällaisia ikäviä päätöksiä äänestäjille, Torkki heittää.

Säästötoimi tai ei, Torkki pitää julkisten palveluiden tason kansallisen määrittelyn etuja selvinä. Määrittely parantaisi kansalaisten yhdenvertaisuutta sekä tekisi koko järjestelmästä avoimemman ja ymmärrettävämmän. Sekava järjestelmä vaikeuttaa myös yksityisten palveluiden kehittämistä.

– Myös hyvinvointialueiden toiminta helpottuisi, jos niiden rahoituksesta päättävä valtio kertoisi, mitä se haluaa rahoituksella tehtävän.

Yhtenä poliittisen solmun mahdollisena ratkaisumallina Torkki pitää eri asiantuntijoiden elintä, joka tekisi esityksen palveluvalikoimasta. Politiikot voisivat sen hyväksyä tai hylätä.

PALVELUIDEN piilopriorisointi on arkea monelle sote-ammattilaiselle. Viime vuonna tehdyn sosiaali- ja terveysministeriön kyselyn mukaan lääkäreistä 62 prosenttia ja sosiaalihuollon ammattilaisista 67 prosenttia katsoi tekevänsä päivittäin työssään piilopriorisointipäätöksiä.

Samassa kyselyssä sote-ammattilaisista noin 85 prosenttia uskoi, että potilas saa parempaa hoitoa vaatimalla. Vastaavassa kansanedustajilla suunnatussa kyselyssä vastaajista noin neljännes oli sitä mieltä, että vaatimalla saa parempaa hoitoa.

 

 

 

AVAINSANAT

Stubb ihmetteli: Kansanedustajakin erehtyi jakamaan Venäjän propagandaa

Tasavallan presidentin Alexander Stubbin mielestä on ajattelematonta levittää Suomessa Venäjän propagandaa, saati toistaa naapurivaltion valheellisia tietoja totena.

Stubb puhui asiasta perjantaina Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan 50-vuotisseminaarissa.

Hän kertoi ihmetelleensä, miten jopa kansanedustajat ovat toisinaan menneet lankaan ja jakaneet itänaapurin mediassa levinnyttä vääristeltyä faktaa.

STUBB EI MAININNUT ketään nimeltä.

Viimeksi elokuun lopulla perussuomalaisten Sanna Antikainen haukkui somepäivityksessään presidenttiä siitä, että tämä olisi julistanut ”rakastavansa venäläistä kulttuuria”.

Monet hänen kannattajansa jakoivat viestiä eteenpäin ja paheksuivat presidentin puheita.

Tällaista Stubb ei kuitenkaan ole sanonut.

Antikainen käytti lähteenä Iltalehden julkaisemaa juttua, jossa oli kerrottu miten venäläismedia oli uutisoinut Stubbin osoittamasta Venäjä-rakkaudesta.

Oikeasti venäläismedia oli siteerannut tarkoitushakuisesti väärin suomalaista Koululainen-lehden haastattelua, missä Stubb oli vastannut lukijakysymykseen Venäjästä näin:

– Pidän venäläisistä, mutta en pidä siitä, mitä Venäjä tällä hetkellä tekee. Venäjä on kuitenkin enemmän kuin miltä se tänä päivänä näyttää.

– Arvostan venäläisiä, venäläistä kulttuuria ja historiaakin, mutta Venäjän nykyhallinnon toimia en voi allekirjoittaa.

Tämä oli Venäjällä käännetty ”rakkaudeksi”, ja mainittu miten Stubb on muutenkin aikonut käynnistää vuoropuhelun Venäjän kanssa EU:n ohi aivan lähiaikoina. Tämäkään ei pidä paikkaansa.

VENÄJÄN hallinnolla on tarve esittää Suomen valtiojohdon kommentteja oman narratiivinsa mukaisina, jopa vääristeltynä.

Tätä Antikainen ei ilmeisesti huomioinut, vaan otti venäläisten siteeraukset totena, alkuperäislähteitä tarkistamatta.

– Nämä Venäjää ”arvostavat” poliitikot ovat heti rähmällään sen edessä, kun sota loppuu, Antikainen kirjoitti somepostauksessaan.

STUBB sanoi seminaarissa, miten suomalaisten pitäisi ymmärtää, että Venäjä pyrkii informaatiosodalla lietsomaan yhteiskuntaan pelkoa ja epävakautta.

Venäjän trollifarmien ja valtion kontrolloimien uutissivustojen viestejä ei hänen mielestään pidä monistaa eteenpäin, ja tässä vastuu on Stubbin mukaan jokaisella mediankäyttäjällä.

AVAINSANAT

Häkkänen: Venäläiset siviiliviranomaiset ilmoittivat harhautuneesta lennokista

Kokoomuksen puolustusministeri Antti Häkkänen puhuu medialle ennen eduskunnan täysistunnon alkua Helsingissä 4. syyskuuta.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Pellingistä löytyneestä droonista tuli ennakkotieto Venäjän siviililennonjohdolta.

Venäläisviranomaiset olivat Häkkäsen mukaan ilmoittaneet siviilikäytössä olleen kartoituslennokin karkaamisesta tänne päin.

– Se ei sinänsä ole tavatonta. Nyt selvitetään pitävätkö tiedot paikkansa. Onko sillä yhteys juuri tähän tapahtumaan, Häkkänen sanoi perjantaina eduskunnassa.

SUOMALAISVIRANOMAISTEN alustavien tietojen mukaan Pellingin saariston rantakivikosta löytynyt drooni on venäläisvalmisteinen, ensisijaisesti siviilikäyttöön tarkoitettu Geoscan 701 -tyyppinen kartoituslennokki.

Häkkäsen mukaan tutkinnassa täytyy vielä selvittää kenen käytössä drooni on ollut ja miten se on Pellingin ranta-alueelle päätynyt.

– Onko se kulkenut meidän ilmatilaa pitkin vai onko se ajautunut aaltojen tuomana.

– Tähän kannattaa suhtautua rauhassa. Ensin selvittää ja sitten vasta johtopäätösten myötä tehdä asiassa ratkaisuja, Häkkänen sanoi.

Rajavartiolaitos jatkaa asian selvittämistä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

TASAVALLAN presidentti Alexander Stubb kertoi perjantaina pitävänsä lennokin harhautumista tänne osana ”uutta normaalia”.

– Kaikkeen tällaiseen pitää vastedeskin varautua.

Se, että venäläiset varoittivat lennokista itse, kertoo hänen mielestään siitä että turvallisuusviranomaisten keskinäiset kommunikaatiokanavat toimivat.

Lennokki ja sen laitteiden sisältämä informaatio tutkitaan Stubbin mukaan nyt Suomessa tarkasti.

Stubb kommentoi tapahtumia Helsingissä Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan 50-vuotisseminaarissa.

AVAINSANAT

Evp-upseeri: Otetaan mallia Saksasta – suljetaan Venäjän Ahvenanmaan konsulaatti

Saksa syyttää, että Venäjä yritti elokuussa iskeä räjähteillä ukrainalaiseen rahtikoneeseen Leipzigin lentokentällä.
  • Kolumnit
  • 04.09.2026
  • 9:35
  • (Päivitetty: 04.09. 9:33)

Eskalaation pelko on yksi Ukrainan sodan oudoimpia ilmiöitä. Edelle menevät vain ”Venäjän oikeutetut vaatimukset”: molemmilla tekosyillä olemme vältelleet Kremlin asettamista vastuuseen törkeilystään.

Venäjä on vuoden 2022 suurhyökkäyksen alusta asti vihjannut, ettei länsimaiden pidä eskaloida Ukrainan sotaa antamalla hyökkäyksen uhrille liian eskaloivaa tukea.

Pahinta on, että länsimaat ovat myös uskoneet näitä puheita sinisilmäisesti, koska pitäähän valtioiden julistuksiin voida luottaa.

(Tästä ajattelutavasta kirjoitin ensimmäisen kerran jo runsaat pari vuotta sitten Demokraatissa näin.)

Eskalaatio-sanaa ei juuri normaalissa ihmisten kanssakäymisessä kuule. Sehän tarkoittaa yksinkertaisuudessaan tilanteen, kriisin tai konfliktin laajentumista tai kärjistymistä.

Termi on yhtä aikaa passiivinen ja aktiivinen. Joku tekee tai on aktiivisesti tekemättä jotain, mikä taas sysää liikkeelle kuin luonnonvoimana passiivisesti eteneviä tapahtumaketjuja.

PASSIIVISEN ja aktiivisen toiminnan rajat määrittelee Euroopassa pelko.

Päättäjämme pelkäävät, että jokin länsimaa tekee jotain, jonka Venäjä kokee ja julistaa eskalaatioksi. Edelleenkin pohdimme keinoja, joilla Ukrainaa voisi tukea ilman, että Venäjä suuttuu.

Ettei vaan Venäjä missään tapauksessa luulisi lännen pyrkivän
eskaloimaan sotaa.

Sotaa, jonka Venäjä on aloittanut.

Sotaa, jossa Venäjä pyrkii tuhoamaan Ukrainan yhteiskunnan ja sen kulttuurin.

Sotaa, jossa Venäjä surutta pommittaa siviiliasutuksia.

Sotaa, jossa Venäjä tylysti kidutti ja murhasi siviilejä, kuten Butšassa.

Sotaa, jossa Venäjä heikentää ukrainalaisten elinmahdollisuuksia tuhoamalla muun muassa energiaverkkoja.

Sotaa, jossa Venäjä on riistänyt ukrainalaisia lapsia uudelleensijoitettavaksi Venäjälle.

Sotaa, jota Venäjä edistää länsimaissakin innostamalla täällä rikollisia tihutöihin, tai antamalla suoraa ja epäsuoraa tukea läntisiä yhteiskuntia hajottaville ääriryhmille.

Luetteloon ei ole vaikeuksia keksiä lisää aiheita.

LÄNSIMAISSA on viidettä vuotta spekuloitu Venäjän asettamista ”punaisista viivoista” tai ”linjoista” joiden ylittäminen olisi se viimeinen niitti.

Venäjä kokeilee, emmekö tosiaan pane hanttiin heidän vihamieliselle operoinnilleen täällä.

Venäjän ei aina ole edes tarvinnut rajojaan kertoa, olemme tehneet sen itse yrittämällä ennakoida mistä koulukiusaaja tällä kertaa suuttuisi.

Siksi Ukrainalle ei aluksi voinut antaa panssarivaunuja, ei hävittäjiä, ei ohjuksia, ei ”liian” pitkälle yltäviä aseita.

Tätä kukaan ei ole pystynyt selittämään selkeästi, paitsi vetoamalla eskalaatiopelkoon.

Viivyttely on johtanut siihen, että Ukraina sai taistelupanssareita ja kauaskantoista aseistusta liian myöhään, kun taistelukentän kuva droonivyöhykkeineen oli jo muuttunut siten, ettei niistä ole enää samanlaista hyötyä kuin 2022 olisi ollut.

SAMAAN AIKAAN Venäjä kokeilee, emmekö tosiaan pane hanttiin heidän vihamieliselle operoinnilleen täällä.

Tällä viikolla Saksan viranomaiset nimesivät Leipzig-Hallen lentoasemalta elokuussa löytyneet räjähdedroonit venäläisiksi.

Tanskakin varoitti alkuviikosta sikäläisiin puolustusyrityksiin kohdistuvasta Venäjän sabotaasiuhasta.

Miten reagoi länsi? Lyömme nyrkkiä pöytään ja kutsumme Venäjän suurlähettiläitä puhutteluun.

Berliinistä sentään suljetaan tiedusteluasemaksi pitkään epäilty Venäjän kulttuurikeskus ja Bonnista konsulaatti.

No, meikäläisissä oikeusvaltioissa päätökset tehdään demokraattisessa järjestyksessä, hitaasti. Vastapuolella tätä rajoitetta ei ole.

SUOMESSAKIN, Maarianhaminassa on edelleen Venäjän konsulaatti. Suomi voisi hyvin todeta Saksan tavoin sen toimintaedellytysten muuttuneen Venäjän epädiplomaattisen toiminnan takia.

Uskoisin, että valtaosa suomalaisista hyväksyisi konsulaatin häädön.

Miten muuten Venäjä reagoi saksalaisten tämänviikkoiseen, Vladimir Putinin perättömäksi syyttämään provokaatioon? Alkoiko pelätty eskalaatio?

Aika vähäiseltä toistaiseksi vaikuttaa: Kreml ilmoitti sulkevansa Venäjällä vielä toimineet saksalaiset Goethe-instituutin tilat Moskovassa, Pietarissa ja Jekaterinburgissa.

 

AVAINSANAT