VALIKKO

Autojen valmistus on enimmäkseen silkkaa käsityötä – Suomen suurimmassa tehtaassa ahkeroi noin 4500 taitajaa

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Miia Kelsey on toiminut pääluottamusmiehenä Valmet Automotiven tehtaalla vuoden alusta.

Ympärillä kuuluu puheensorinaa eri kielillä. Osa linja-auton matkustajista istuu maisemia tai puhelimen ruutua katsellen, joku lukee kirjaa ja toiset torkkuvat. Edessäni mies näyttää vierustoverilleen jotakin autoaiheista juttua kännykästään. He vaihtavat pari sanaa ehkä puolaksi. Matkan varrelta kyytiin nousee lisää matkustajia ja melkein jokainen penkki täytyy. Bussi on lähtenyt Turun linja-autoasemalta ja sen valotaulussa lukee Valmet Automotive Turku-Uusikaupunki.

Linjuri kaartaa autotehtaan portille aamulla, päivällä ja illalla aina vuoronvaihdon kynnyksellä jättämään kyydistä töihin menijät. Se jatkaa Uudenkaupungin linja-autoasemalle ja palaa puolen tunnin päästä tehtaalle poimimaan työvuoronsa lopettaneet kotimatkalle. Linja on niin suosittu, että peräkkäin ajaa kaksi bussia. Työmatkaliikenne Turun ja autotehtaan välillä on Valmet Automotiven, Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kokeilu, joka alkoi kesällä 2017 ja jatkuu pilottina vielä ensi kesään. Se on yksi konsti, jolla pyritään vastaamaan Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen tarpeisiin.

Valmet Automotive on kasvanut viime vuosina Suomen suurimmaksi tehtaaksi. Siellä työskentelevien ihmisten määrä saa Pihtiputaan mummonkin pään pyörälle. Työntekijöitä on noin 4500 eli enemmän kuin mummon kunnassa on asukkaita.

Tehtaan pääluottamusmies Miia Kelsey kuvaileekin tehtaan olevan kuin pieni kaupunki, kun hän johdattaa vierasta pitkin jättimäisen tehdashallin käytäviä. Trukkeja suhaa ohi ja katonrajassakin tapahtuu. Siellä kulkee A-sarjan Mercedes-Benzin kylkiä. Suuressa häkissä robottikädet viuhuvat – siellä korilinjan robotit yhdistävät auton kyljet alustaan. Suurin osa rungon metalliosista liitetään yhteen liimaamalla, mutta välillä ilmaan lentää kipinöitä. Robotti hitsaa. Sitä eivät ihmiset enää tee. Korinvalmistus ja maalaamo ovat pitkälti robotisoituja, mutta ihmistyön merkitys on edelleen kaikessa ratkaisevassa roolissa.

– Robotisaatiosta puhutaan, mutta kyllä se esimerkiksi kokoonpanossa on silkkaa käsityötä. Robotit voivat tehdä jotain yksittäisiä, pieniä asioita, mutta suurimman osan tekee ihminen, Kelsey kertoo.

Korilinjan robotit yhdistävät Mercedes-Benzin A-sarjalaisen kyljet auton alustaan.

Miia Kelsey tuli autotehtaalle reilu neljä vuotta sitten kunnossapitoasentajaksi, korjaamaan ja huoltamaan tuotantolinjojen koneita. Kunnossapitoasentajat eivät tee autoja, vaan pitävät huolen siitä, että laitteet ovat kunnossa ja autojen parissa häärivien työntekijöiden työ sujuu.

– Olen koskenut Mersuun vain silloin, jos se on pitänyt siirtää pois työn alta, Kelsey kiteyttää.

Aiemmin lähihoitajana työskennellyt Kelsey vaihtoi alaa, kun hoitoalan pätkätyöt alkoivat tympiä. Ihmisten auttaminen oli kuitenkin siinä määrin verissä, että hän lähti ammattiyhdistystoimintaan uutta alaa opiskellessaan. Se vei mukanaan. Valmet Automotiven pääluottamusmiehenä hän aloitti tämän vuoden alussa.

Isossa tehtaassa riittää työtä edunvalvonnalle. Esimerkiksi pelkästään kokoonpano-osastolla työskentelee reilut tuhat ihmistä neljässä vuorossa. Pari vuotta sitten tehtaan luottamusmiesorganisaatio uusittiin niin, että lähes jokaisella osastolla on nyt muusta työstä vapautettu päätoiminen luottamusmies.

– Se on tärkeää, koska nyt luottamusmiehillä on oikeasti aikaa kiertää ihmisten joukossa ja hoitaa asioita – auttaa ja neuvoa. Ihmisten pitää tietää, että heillä on siellä joku, jolta he voivat kysyä asioita tai jollei muuta, niin kertoa, mikä nyt ottaa pattiin. Välillä luottamusmiehet ovat melkein kuin psykologeja, Miia Kelsey kuvailee.

Ei tarvitse paljon puhua liitosta, kun he jo kysyvät, mihin saa laittaa nimen alle.

Edunvalvontaa haastaa muukin kuin väenpaljous. Autotehtaalla on töissä ihmisiä yli 70 eri kansallisuudesta. Puhuttujen kielien ja murteiden määrää Miia Kelsey ei tohdi edes arvailla. Työssä käytetään suomea tai englantia.

Teollisuusliitosta saa materiaalia englanniksi ja osan myös muilla kielillä. Työehdot tiivistäviä ”minitessejä” on pääluottamusmiehen huoneen nurkassa laatikossa suomen, ruotsin ja englannin lisäksi saksaksi, viroksi ja venäjäksi. Puolaksi kirjoitetut on jo viety käsistä. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat Kelseyn mukaan erittäin kiinnostuneita edunvalvonnasta.

– Ei tarvitse paljon puhua liitosta, kun he jo kysyvät, mihin saa laittaa nimen alle. Se on ilahduttavaa ja tärkeää, koska järjestäytymisaste täytyy pitää aika suurena, jos halutaan pitää kiinni yleissitovuudesta. Jostain syystä he ymmärtävät sen välillä jopa paremmin kuin suomalaiset, Kelsey kertoo.

Uudenkaupungin autotehdas on tuottanut autoja vuodesta 1969.

Autoja on valmistettu Uudessakaupungissa vuodesta 1969. Ensimmäiset tehtaalta lähteneet autot olivat Saabeja, mutta vuosien mittaan ulos on puskettu eri merkkejä ja malleja Lada Samarasta Porsche Boxteriin. Tehdas on ollut nimeltään Valmet Automotive vuodesta 1995, mutta välillä yhä kuulee paikkakuntalaisten puhuvan ”Saabin tehtaasta”.

Kuljemme Kelseyn ja Valmet Automotiven viestintäpäällikkö Mikael Mäen kanssa tuotantolinjojen välissä. Mäki ei saa kertoa, kuinka monta autoa tehtaalla valmistuu päivässä, mutta tuotantoennätyksen hän voi paljastaa. Se tahkottiin vuonna 2017, jolloin tehtaalta lähti vuodessa 90 000 autoa. Tehtaalla valmistuu nyt Mercedes-Benzin neljännen sukupolven A-sarjaa ja GLC-katumaasturia.

– Ja kuten näkyy, samalla linjalla tehdään kahta täysin erilaista autoa eri väreissä samaan aikaan. Ei siis niin, että tänään tehdään mustaa A-sarjaa ja huomenna valkoista GLC:tä. Teemme autot tilauksen mukaan ja voisi sanoa, että jokainen auto on yksilöllinen. Kahta samanlaista ei kulje linjalla peräkkäin. Se tietysti kertoo siitä, että meillä on täällä pätevää porukkaa töissä, Mäki kertoo.


Ovien kokoonpanossa Dimitaí Krastev tervehtii leveästi hymyillen. Hän on työskennellyt autotehtaalla viisi kuukautta.

Mersuja valmistetaan sellaista vauhtia, että viime ja edellisvuonna tehtaalle rekrytoitiin noin kolmetuhatta uutta työntekijää. Työntekijöitä haetaan koko ajan lisää, ja osittain työvoiman vaihtuvuuden takia. Syitä siihen, että tehtaalle tullaan töihin lyhyeksi aikaa, on monia – ehkä yhtä paljon kuin on niitä, jotka päättävät lähteä.

Miia Kelsey arvioi, että vaihtuvuutta on pyritty suitsimaan muun muassa läpinäkyvällä palkkauksella ja vapaa-ajan laatua parantavilla työsuhde-eduilla. Autotehtaan sankarit -verkkosivulta voi kuka tahansa käydä katsomassa, miten palkka nousee koeajan jälkeen ja kehittyy työvuosien karttuessa. Työntekijät saavat ePassin liikuntaharrastuksien maksamiseen ja pääsyn tehtaan omaan harrastetalo Laturiin.

– Siellä voi esimerkiksi pelata biljardia, käydä kuntosalilla, jumpassa, joogassa tai vaikka askartelukerhossa. Vapaa-aikatoimikunnassa on työntekijöitä kehittämässä näitä asioita. Myös ruokalatoimikunnassa on työntekijöiden edustus ja palautetta on otettu kiitettävästi huomioon, Kelsey kertoo.

Tehtaalla on myös pieni, ympäri vuorokauden auki oleva kauppa, kaksi ruokalaa ja kahvijuniksi kutsutut kärryt kiertävät tehdasta taukojen aikaan. Kehitettävääkin vielä on, Kelsey kertoo. Esimerkiksi aivan kaikille osastoille ei ole vielä saatu jääkaappeja ja mikroja eväitä varten. Se olisi tarpeen isossa tehtaassa, jossa välimatkat ovat pitkät.

Autotehtaalla on pieni kauppa, joka on avoinna ympäri vuorokauden.

Uudellekaupungille autotehtaan hyvä imu merkitsee töitä paikallisille ja myös mahdollisuutta saada kaupunkiin uusia asukkaita. SDP:n varavaltuutettuna vaikuttava Miia Kelsey arvioi, että osa potentiaalisista asukkaista saatettiin menettää, kun asuntorakentamisen tarpeeseen herättiin liian myöhään.

–Moni asuu edelleen väliaikaisissa moduuliasunnoissa, jotka tuotiin tänne, kun asuntoja ei ollut riittävästi. Ei edes kimppakämppiä ollut tarpeeksi ja lisäksi monilta yksityisiltä vuokranantajilta lähti vuokrien taso aivan lapasesta. Entinen työkaverini jakoi kimppakämpässä huoneen ystävänsä kanssa ja kumpikin maksoi vuokraa siitä yhdestä huoneesta neljäsataa euroa, Kelsey kertoo.

Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan. Nyt kaupunkiin rakentuu uusia asuntoja ja tiloja palveluille. Varsinainen jättihanke on uusi koulukeskus uimahalleineen. Kelsey arvioi tehtaan menestyksen tuoneen kuntapolitiikkaan toivon ja innostuksen kipinän, vaikka joillain takaraivossa piilee alamäen pelko.

– Ymmärrän kyllä senkin, koska tehtaan historiassa on ollut aaltoliikettä ja kaupunki elää samaa rataa, hän sanoo.

Kelseyllä on tunne, että autotehdas on pitänyt asiakkaansa tyytyväisenä ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Viestintäpäällikkö Mikael Mäki ei voi paljastaa autotehtaan ja asiakkaan välisistä tuotantosopimuksista yksityiskohtia, kuten sopimuksen pituutta. Onko siis niin, että et voi kertoa, kuinka pitkään hyvää menoa on tiedossa?

– Haluamme tietenkin antaa jotain osviittaa siitä. Olemme aiemmin kertoneet sopimuksista, että sopimus kolmannen sukupolven A-sarjan valmistuksesta allekirjoitettiin 2012 ja mallin valmistus päättyi loppuvuodesta 2017. Siitä voi ehkä päätellä, ettei kyse ole vuoden tai parin sopimuksista, Mäki sanoo.

– Olen ollut tässä firmassa töissä nyt vähän yli kahdeksan vuotta ja täytyy sanoa, että koskaan aiemmin ei ole mennyt niin hyvin eivätkä näkymät ole olleet niin hyvät kuin nyt, hän jatkaa.

AVAINSANAT

Turusta kuuluu nyt todella kummia – TS-gallup: SDP jyräsi roimaan johtoon kokoomuslinnakkeessa

SDP:n pormestariehdokas Turussa on Piia Elo.

Kansallisissa kuntavaaligallupeissa kärkisijaa pitävä SDP saa vaalien alla hyviä uutisia myös Turusta.

Turun Sanomien uunituoreen kuntavaaleja koskevan mittauksen mukaan SDP olisi nousemassa kaupungin suurimmaksi kuntapuolueeksi ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin ja vieläpä selvällä marginaalilla.

TS-gallupin mukaan SDP:n kannatus kaupungissa on tällä hetkellä peräti 25,4 %, mikä tarkoittaisi vaaleissa toteutuessaan lähes 7 prosenttiyksikön parannusta edellisiin kuntavaaleihin vuonna 2021.

Muutos olisi merkittävä, sillä kaupungin ylivoimainen valtapuolue kokoomus on voittanut Turun kaikki kuntavaalit vuodesta 1976 lähtien vain yhtä poikkeusta lukuunottamatta.

Kuntavaaleissa 1992 SDP onnistui kukistamaan kokoomuksen, mutta 2000-luvulla ero on kasvanut nykyisen pääministeripuolueen eduksi.

SDP:N takana kokoomusta kannattaa TS:n kyselyssä 19,4 % vastaajista, mutta se tietäisi puolueelle lähes 4 prosenttiyksikön pudotusta vuoteen 2021 verrattuna.

Kahden kärkipuolueen takana vasemmistoliittoa kannattaa 16,8 %, vihreitä 13 % ja perussuomalaisia 11,8 % vastaajista.

Vasemmistoliitto lähtee vaaleihin Turussa ilman supersuosittua ex-puheenjohtajaansa, nykyistä europarlamentaarikkoa Li Anderssonia. Vihreät sen sijaan saa naapurikunta Kaarinasta vahvistuksen, kun puheenjohtaja Sofia Virta siirsi kirjansa Turkuun.

Jos SDP onnistuisi pitämään gallupjohtonsa myös varsinaisissa vaaleissa 13.4, tietäisi se samalla pormestarin vaihtumista. Paikka menee kaupungin suurimmalle puolueelle.

SDP:n pormestariehdokas on kaupungin apulaispormestari Piia Elo. Kokoomuksen pormestariehdokas ja nykyinen pormestari on Minna Arve.

AVAINSANAT

SDP:n Nikkanen: ”On täysin järjetöntä, että puun myynnistä saadut tulot eivät auta kansallispuistojamme”

Pitkospuut Teijon kansallispuistossa Salossa.

Kansanedustaja Saku Nikkanen (sd.) vaatii, että kansallispuistojen rahoitusvaje pitää kattaa Metsähallituksen puumyynnin voitoista.

Hän pitää kestämättömänä, että hallitus leikkaa kansallispuistojen rahoitusta samaan aikaan, kun Metsähallitus tekee ennätystulosta metsätaloudessa.

Salolainen Saku Nikkanen nostaa esimerkkinä esiin Teijon kansallispuiston, joka kärsii hänen mukaansa nyt kaksinkertaisesti, kun sekä kunnossapito että retkeilijäpalvelut ovat uhattuna.

– Teijon kansallispuisto on joutumassa hallituksen säästötoimenpiteiden maksumieheksi. Metsähallitus selvittää luontokeskuksen ja Kirjakkalan ruukin rakennusten myyntiä rahoitusleikkausten vuoksi, mikä uhkaa retkeilijöille tarjottavia palveluita. Samalla myös alueen kunnossapito kärsii, kun vankien suorittama kuntouttava työtoiminta kansallispuistoissa ollaan lopettamassa valtion rahoituksen niukkuuden vuoksi, Nikkanen sanoo tiedotteessa.

Kansallispuistojen merkitys suomalaisten hyvinvoinnille on kiistaton, Nikkanen toteaa. Hän muistuttaa, että THL:n tutkimuksen mukaan luontoympäristöt voivat tarjota jopa satojen miljoonien eurojen hyödyn kansanterveydelle.

Nikkanen kritisoi, että tästä huolimatta hallitus heikentää niiden ylläpitoa samaan aikaan, kun Metsähallituksen metsätalous tekee kaikkien aikojen parasta tulosta.

– Tässä tilanteessa on täysin järjetöntä, että puun myynnistä saadut tulot eivät auta kansallispuistojamme. Kansallisomaisuutemme tarvitsee hoitoa, eikä sitä voi jättää rahoitusleikkausten armoille, Nikkanen sanoo.

Nikkasen mielestä osa Metsähallituksen metsätalouden tuotoista pitää ohjata kansallispuistojen ja retkeilypalvelujen ylläpitoon.

– Ilman tätä päätöstä Teijon kansallispuisto ja monet muut Suomen kansallispuistot joutuvat kärsimään kohtuuttomasti hallituksen säästöpolitiikasta, hän sanoo.

AVAINSANAT

Nuorisoalan järjestöjä uhkaavat jättileikkaukset huolettavat – ”Nuorisotyö ajautuu kriisiin”

Nuorisoalan järjestöjä uhkaa jopa 40 prosentin leikkaus valtionavustuksiin, Nuorisoala ry kertoi tänään. SDP:n kansanedustajat Eeva-Johanna Eloranta ja Marko Asell kritisoivat leikkauksia.

Nuorisoala ry:n tietojen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön tämänhetkisen virka-arvion perusteella nuorisoalan järjestöiltä saatetaan leikata vuonna 2026 noin 7,5 miljoonaa euroa.

– Nuoriin on jo kohdistettu merkittäviä leikkauksia ja nyt hallitus aikoo jatkaa taakan kasaamista nuorten harteille. Jälleen kerran näyttää siltä, että hallitus aikoo vaikeuttaa jo ennestään heikossa asemassa olevien tilannetta, Asell sanoo tiedotteessaan.

Eloranta vaatii hallitusta luopumaan lyhytnäköisistä leikkauksista.

– Nuorisotyö vähentää syrjäytymistä, torjuu eriarvoisuutta ja tarjoaa nuorelle mahdollisuuden kohdata turvallinen aikuinen. Suunniteltu jättileikkaus romuttaisi järjestöjen kyvyn järjestää matalan kynnyksen toimintaa, kuten leirejä, kerhoja ja koulutuksia. Harrastuksista tulee kalliita ja monille nuorille täysin saavuttamattomia, Eloranta sanoo tiedotteessaan.

Eloranta muistuttaa nuorten huolestuttavasta tilanteesta, jossa mielenterveyden haasteet ovat entistä yleisempiä, joka kymmenes nuori on syrjäytymisriskissä ja nuorisorikollisuus herättää huolta. Tässä tilanteessa nuorisotyöstä ei ole varaa leikata, Eloranta sanoo.

– Nuorisotyöllä on suuri merkitys syrjäytymisen ehkäisemisessä. Ne auttavat nuorta kiinnittymään yhteiskuntaan. Hallituksen leikkaukset tarkoittaisivat, että tuhannet haavoittuvassa asemassa olevat nuoret eivät enää saisi kipeästi tarvitsemaansa apua ja tukea. Leikkausten lisäisivät syrjäytymistä ja heikentäisivät nuorten uskoa tulevaisuuteen, Eloranta sanoo.

Lapsille ja nuorille tulee luoda toivoa tulevaisuudesta, ei vetää mattoa jalkojen alta.

KANSANEDUSTAJAT nostavat esiin Nuorisoala ry:n vuosi sitten nuorille tekemän kyselyn siitä, kuinka nuorisotyöstä leikkaaminen vaikuttaisi heidän arkeensa ja hyvinvointiinsa. Yhdeksän kymmenestä nuoresta koki, että nuorisotyön vähentyminen vaikuttaisi heidän arkeensa negatiivisesti. Esimerkiksi joka kolmannelta nuorelta loppuisi harrastaminen. Sama määrä nuoria arvioi, ettei heidän elämässään olisi enää merkityksellisiä aikuisia.

Asell toteaa, että laiminlyömisellä on kohtalokkaat seuraukset paitsi inhimillisesti, myös kansantaloudellisesti.

– Näin suuri prosentuaalinen leikkaus olisi todella vahingollista nuorisoalalle. Lapsille ja nuorille tulee luoda toivoa tulevaisuudesta, ei vetää mattoa jalkojen alta, hän sanoo.

– Jo nyt hallituksen päätökset ovat vähentäneet nuorisoalan rahoitusta yli 15 prosenttia verrattuna edelliseen hallituskauteen. Jos suunnitellut leikkaukset toteutuvat, nuorisotyö ajautuu kriisiin. Tämä on päätös, joka ei ole vain kylmä ja lyhytnäköinen – se on häpeällinen, Eloranta puolestaan toteaa.

Eloranta huomauttaa, että nuorisotyöstä leikkaaminen ei ole edes valtiontalouden kannalta järkevää. Hän muistuttaa, että Valtiontalouden tarkastusviraston laskelmien mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.

– Maassamme on arviolta jo nyt 60 000 syrjäytynyttä nuorta ja noin joka kymmenes nuori on syrjäytymisuhassa. Hallituksen leikkaukset tulisivat entisestään pahentamaan nuorten tilannetta ja syrjäyttämään yhä useampia nuoria. Nuorilta leikkaaminen heikentää koko Suomen tulevaisuutta.

AVAINSANAT

”Tämä epäkohta on korjattava” – SDP:n Eloranta esittää muutosta tekijänoikeuslakiin

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on jättänyt lakialoitteen tekijänoikeuslain muuttamiseksi.

Aloitteen tavoitteena on Elorannan mukaan varmistaa, että kirjallisuuden tekijät saavat kohtuullisen korvauksen myös kaikista saavutettavuuskirjasto Celian lainoista lainauksen muodosta riippumatta.

– On kohtuutonta, että vaikka suurin osa saavutettavuuskirjasto Celian äänikirjoista kulutetaan suoratoistona, jää tekijä tällä hetkellä näistä kokonaan ilman lainauskorvauksia. Tämä epäkohta on korjattava, jotta kirjailijat ja kääntäjät saavat oikeudenmukaisen korvauksen kaikista lainoista lainauksen muodosta riippumatta, Eloranta sanoo tiedotteessa.

Tekijöille maksetaan tällä hetkellä korvausta vain niistä Celian lainoista, joissa asiakas on ladannut äänikirjatiedoston koneelleen. Korvausoikeus ei koske myöskään e-kirjatiedostoja. Korvattavia koko vuoden lainoista oli vuonna 2023 yhteensä vain 84 000. Vuoden kokonaislainamäärä oli kuitenkin 1,3 miljoonaa eli valtaosa lainoista jää korvaamatta, Eloranta taustoittaa.

– Suomi on pieni kieli- ja kulttuurialue. Tekijöiden tulot koostuvat useista pienistä lähteistä, joten lakimuutos on tärkeä askel kohti oikeudenmukaisempaa ansaintamallia. Ei voi olla niin, että teosten lainaamista ei korvata tekijöille, sivistysvaliokunnassakin vaikuttava Eloranta toteaa.

Eloranta huomauttaa, että Suomi on jäljessä muista Pohjoismaista, sillä Ruotsissa ja Tanskassa saavutettavat äänikirjat kuuluvat jo korvauksen piiriin.

– On korkea aika, että Suomi seuraa esimerkkiä ja turvaa kirjallisuuden tekijöiden oikeudenmukaiset tekijänoikeuskorvaukset riippumatta siitä missä muodossa lainattava teos lainataan.

Elorannan lisäksi lakialoitteen ovat allekirjoittaneet Pia Viitanen (sd.), Lotta Hamari (sd.), Pia Lohikoski (vas.), Tiina Elo (vihr.) ja Anne Kalmari (kesk.).

AVAINSANAT

Varsinais-Suomen demareiden aluevaalilista täynnä – Turun SDP julkaisi kuntavaaliohjelmansa

Turun SDP:n pormestariehdokas, apulaispormestari Piia Elo on ehdolla myös aluevaaleissa.

Varsinais-Suomen SDP on saanut aluevaalilistansa täyteen, ehdokkaita listalla on 98. Turussa SDP sai valmiiksi kuntavaaliohjelmansa.

Varsinais-Suomen SDP nimesi viimeiset aluevaaliehdokkaansa tiistaina, jolloin listalle lisättiin viimeiset viisi ehdokasta. Heidän joukossaan on Turun SDP:n pormestariehdokas, apulaispormestari Piia Elo.

Elo kertoo tiedotteessa saaneensa kasvatuksen ja opetuksen apulaispormestarina ja aluevaltuutettuna toimiessaan saanut nähdä miten palveluketjut Turun ja Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varhan välillä toimivat – tai eivät toimi.

– Turun pormestarin tulee kaikin keinoin, myös aluevaltuutettuna, olla varmistamassa, että palveluketjut ovat sujuvat ja jokainen turkulainen saa palveluja silloin, kun niitä tarvitsee, Elo kiteyttää tiedotteessa.

SDP:n aluevaaliohjema on luettavissa piirijärjestön sivuilta.

TURUN SDP:n edustajisto hyväksyi kuntavaaliohjelman keskiviikkona. Turun SDP:n puheenjohtaja Mari Lahti sanoo sosialidemokraattien haluavan olla tekemässä kaikille reilua Turkua.

– Reiluus on oikeudenmukaisuutta ja sitä, että kenenkään taakka ei kasva kohtuuttomaksi. Politiikassa on aina kyse arvovalinnoista, Lahti sanoo tiedotteessa.

– Erityisen tärkeitä nämä valinnat ovat silloin, kun kaikkeen ei ole varaa. SDP haluaa huolehtia jokaisen turkulaisen hyvästä arjesta, lasten turvallisesta kasvusta, kaiken ikäisten turkulaisten hyvinvoinnista, vehreästä ja viihtyisästä elinympäristöstä ja kaupungin elinvoimaisuudesta, hän jatkaa.

Vaaliohjelma rakentuu kahden teeman varaan. Ensimmäinen on ”Hyvä elämä ja arki”, toinen on ”Kestävästi kasvava ja elinvoimainen Turku”.

– Ensimmäisen kokonaisuuden tiivistäisin siihen, että jokaisella turkulaisella tulee olla oikeus turvalliseen kasvuun ja hyvään oppimiseen, ja että kaupunkilaisten aktiivisuutta ja harrastamista tulee edistää hyvinvoinnin lisäämiseksi, Lahti sanoo.

– Kestävä kasvu ja elinvoimaisuus puolestaan tarkoittaa, että tavoittelemme Turusta Suomen parasta työllisyyden edistäjää, vehreää, viihtyisää, toimivaa ja turvallista kaupunkia, sekä kestävää kasvua ja taloudenpitoa – sitä, että Turku on reilu ja turvallinen kaikille, Lahti kertoo.

SDP:N pormestariehdokas Piia Elo on kuluneella kaudella toiminut kasvatuksen ja opetuksen apulaispormestarina. Hän nostaa vaaliohjelmasta esiin, että SDP haluaa, että Turussa on oikeus turvalliseen kasvuun ja oppimiseen.

Hänen mukaansa tämä tarkoittaa, että Turussa on jatkettava SDP:n johdolla aloitettua koulu- ja päiväkotitilojen sekä oppilaitosten korjaamista ja uudisrakentamista. Elon mukaan ensi kaudella on pikaisesti tuotava päätöksentekoon Pansion monitoimitalo, Varissuon koulu sekä ammatillisen koulutuksen tekniikan kampus. Lukiokoulutuksen tilakysymys on hänen mukaansa myös ratkaistava, jotta jokaisella on mahdollisuus työrauhaan.

SDP haluaa turvata, että Turussa on jatkossakin osaavaa työvoimaa varhaiskasvatuksessa ja esittää, että Turkuun on perustettava moniammatillinen harjoittelupäiväkoti yhdessä toisen asteen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa.

– Kaikkien koulutusasteiden yhteinen harjoittelupäiväkoti tarjoaisi ainutlaatuisen mahdollisuuden jokaiselle alan opiskelijalle saada tuntumaa päiväkotien moniammatilliseen arkeen ja innostaisi jäämään alalle, Elo maalaa tiedotteessa.

– Turussa on ainutlaatuinen tilaisuus tehdä uutta, sillä täällä on laadukkaat oppilaitokset ja monipuolinen palvelurakenne.

Turun SDP haluaa panostaa osaavaan ja riittävään henkilöstöön varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, jotta jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus rauhalliseen ja turvalliseen kasvuun.

– Tällä kaudella olemme joutuneet säästämään maan hallituksen leikkausten takia käsipareista, lapset kohtaavista aikuisista ja se näkyy lasten ja nuorten kasvavana huonovointisuutena ja lisääntyvinä oppimishaasteina, Elo sanoo.

– Siksi Turun SDP haluaa vaalitavoitteissaan turvata työrauhan pienemmillä ryhmäkoilla, purkamalla koulujen välistä segregaatiota ja huolehtimalla siitä, että opiskeluhuollon palvelut ovat riittäviä kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa kaikille.

SDP:n mielestä Turussa pitää kokeilla kokonaiskoulupäivä -toimintamallia, jossa erityisesti pienempien koululaisten turvallista arkea tuetaan aamu- ja iltapäiväkerhojen lisäksi erilaisella harrastustoiminnalla koulujen yhteydessä.

– Kouluja tulee avata yhä enemmän erilaisille kerho-, yhdistys ja liikuntaseuratoiminnalle ja tätä on koordinoitava siten, että jokaisella lapsella on mahdollisuus turvalliseen ja aktiiviseen arkeen myös koulupäivän jälkeen.

AVAINSANAT