VALIKKO

Varsinais-Suomessa poreilee positiivinen rakennemuutos – ”Yhtäkkiä huomattiin, että työttömyys väheni ja nyt työpaikkoja on tarjolla paljon”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Varsinais-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio ja liiton hallituksen varapuheenjohtaja Juuso Alatalo (sd.) pitävät tärkeänä, että hyvästä kehityksestä pidetään kiinni.
  • Uutiset
  • 07.02.2019
  • 9:30
  • (Päivitetty: 22.05. 16:24)

Varsinais-Suomi kärvisteli vuosikymmenen alkupuolella kriisistä toiseen. Vienti ei vetänyt ja tehtaita suljettiin. Salossa Nokian tehdas lopetti tuotantonsa ja kohta Microsoftkin sulki ovensa. Telakkateollisuudesta povattiin auringonlaskun alaa ja metalli- ja kaivosalan teollisuuskonserni Sandvik päätti laittaa lapun Turun tehtaan luukulle.

Suunta oli alas, mutta sitten alkoi tapahtua. Suomen valtio ja saksalainen telakka Meyer Werft ostivat Turun telakan korealaiselta STX Europelta. Omistajanvaihdos elvytti telakan. Sandvik pyörsi päätöksensä tehtaansa lopettamisesta. Alkoi positiivinen rakennemuutos, pore.

– Siinä oli monta tapahtumaa, jotka sysäsivät kehitystä eteenpäin. Yhtäkkiä huomattiin, että työttömyys väheni ja nyt työpaikkoja on tarjolla paljon, vaikka kaikkein nopein kehitys on tasaantunut, Varsinais-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio kertoo.

Merkittävä positiivisen rakennemuutoksen vauhtiin sysääjä oli Uudenkaupungin autotehdas. Valmet Automotive aloitti kesällä 2013 Mercedez-Benzien tuotannon solmittuaan sopimuksen Daimler AG:n kanssa. Se oli aikaa, jolloin yt-neuvottelut ja irtisanomiset olivat uutisotsikoiden tyypillistä antia.

– Meiltä alkoi ensimmäisenä tulla hyviä uutisia. Vuonna 2014 otettiin jo kahdeksansataa henkilöä töihin ja sen jälkeen vauhtia on parannettu kaiken aikaa. Olemme nyt Suomen suurin tehdas, jossa on noin 4500 ihmistä töissä. Sanoisin, että meidät on nähty tavallaan uuden ajan airueeksi – että meistä se lähti ja alkoi tarttua muuallekin, Valmet Automotiven viestintäpäällikkö Mikael Mäki kuvailee.

Lue lisää autotehtaalta: Autojen valmistus on enimmäkseen silkkaa käsityötä – Suomen suurimmassa tehtaassa ahkeroi noin 4500 taitajaa

Autotehtaalla riittää nyt töitä tekijöille ja monilla muillakin aloilla on kova tarve osaajille. Tarja Nuotio arvioi, että tieto Varsinais-Suomen poreilusta ja työvoiman tarpeesta ei ole levinnyt riittävän laajalle. Autotehdas ja työvoimaviranomaiset ovat kiertäneet Suomea kutsumassa väkeä töihin, mutta sekään ei Nuotion mielestä tunnu muuttaneen mielikuvia Varsinais-Suomesta tarpeeksi.

– Tietoisuus siitä, että täällä olisi hyviä ja erilaisia työpaikkoja, tuntuu rajoittuvan korkeintaan naapurimaakuntiin. Olisi tärkeää lisätä Varsinais-Suomen tunnettuutta, ja sitä onkin tehty erilaisin markkinointikampanjoin. Toivottavasti ne tuottavat tulosta, Nuotio sanoo.

Nuotion mukaan myös koulutustarjonta vaatii parannusta. Esimerkiksi positiiviselle rakennemuutokselle tärkeä teknologiateollisuus kaipaa kipeästi lisää diplomi-insinöörejä. Nuotio pitää tärkeänä, että Turun yliopisto saisi tutkinnonanto-oikeuden DI-koulutukselle. Sitä on tavoiteltu tuloksetta ja Nuotion mukaan puute haittaa kehitystä.

– Jos tuolista on yksi jalka poikki, se ei pysy pystyssä, vaikka muut jalat olisivat vahvoja. Ei tunnu oikeudenmukaiselta, että Lahti sai Lappeenrannan teknisen korkeakoulun myötä tutkinnonanto-oikeuden, mutta Turku ei saa, hän sanoo.

Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Juuso Alatalo (sd.) on samalla linjalla. Hän painottaa, että on ensiarvoisen tärkeää varmistaa myönteisen kehityksen jatkuminen. Koulutuksen lisäksi hän kääntää katseen junaliikenteeseen. Turun ja Helsingin välisen tunnin juna -hankkeen etenemistä ei sovi jarrutella.

– Se tukisi positiivisen rakennemuutoksen suotuisaa etenemistä. Saisimme hyvän meiningin säilymään ja pääsisimme kehittämään elinkeinopolitiikkaa uudella tavalla, kun saamme tiiviimmän yhteyden tärkeisiin pääkaupunkiseudun kuntiin, Alatalo sanoo.

– Lisäksi se edistäisi niin työmatkalaisten kuin matkailijoiden kulkemista, hän jatkaa.

Ennakkoluulottomuus, tulevaisuudenusko ja erilaisten ratkaisujen pohtiminen avoimin mielin buustaavat hyvän kehityksen käynnistymistä.

Takavuosina karuin tilanne on ollut epäilemättä Salossa, jossa vielä vuoden 2017 alussa työttömyysprosentti oli 16,3. Viime marraskuussa työttömyys oli jo laskenut 10,3 prosenttiin. Tarja Nuotio uskoo, että avain Salon suunnan muutokseen on ollut ennakkoluulottomuus. Kriisin alussa ehkä lamaannuttiin, mutta tuleen ei jääty makaamaan, vaan tartuttiin rohkeasti toimeen. Esimerkiksi Nuotio nostaa Salon IoT Campuksen, josta on rakentumassa teollisen internetin osaamisyhteisö.

– Microsoftin vanhojen tilojen ostaminen oli Salon kaupungille varmasti riskibisnes, mutta se näyttää kannattaneen. Nyt IoT Campuksella on paljon kehittyviä yrityksiä ja Turun ammattikorkeakoulun toimipiste. Siellä on positiivista pöhinää.

Juuso Alatalon mielestä asenne on ratkaisevassa roolissa missä tahansa kunnassa tai kaupungissa, jossa toivotaan parempaa tulevaisuutta. Positiivinen tsemppihenki ei toki yksinään käännä suuntaa, mutta konkreettisiin toimiin on helpompi tarttua, kun ajattelu on käännetty oikeaan asentoon.

– Ennakkoluulottomuus, tulevaisuudenusko ja erilaisten ratkaisujen pohtiminen avoimin mielin buustaavat hyvän kehityksen käynnistymistä.

Paljon on kiinni siitä, miten väestö jakautuu eri kuntiin.

Kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa positiivinen rakennemuutos ei näy esimerkiksi parantuneena taloustilanteena. Juuso Alatalo arvioi, että ottaa aikansa ennen kuin myönteinen kehitys kunnolla heijastuu kuntiin. Poreilun ulottuminen kuntiin ei myöskään tapahdu automaattisesti.

– Varsinais-Suomen kuntakentässä on hyvin erilaisia kuntia. Niillä on esimerkiksi hyvin erilaisia mahdollisuuksia tarjota asuntoja tänne tuleville ihmisille. Paljon on kiinni siitä, miten väestö jakautuu eri kuntiin. Huomionarvoista toki on, että työllisyystilastot osoittavat kaikkien kuntien hyötyneen positiivisesta rakennemuutoksesta merkittävästi laskeneen työttömyyden johdosta, hän kuvailee.

Alatalo kuitenkin katsoo, että kunnissa on havahduttu nosteen mahdollisuuteen. Asuntojen rakentamiseen, yritysten toimintaedellytysten varmistamiseen ja oman kunnan tunnetuksi tuomiseen on uutta intoa. Tekemisen tahtoa on myös Alatalon kotikunnassa Mynämäessä, jossa hän toimii kunnanvaltuuston puheenjohtajana.

– Kunnan markkinointiin on satsattu uudella tavalla ja myös uusi elinvoimapäällikkö palkattiin. Hän keskittyy laaja-alaisesi tonttitarjontaan, uusien yrittäjien houkutteluun ja nykyisten yrittäjien tarpeisiin vastaamiseen, hän kuvailee.

Tarja Nuotio sanoo, että hänen kotikaupunkinsa Kaarina on yksi niistä kunnista, jotka selvästi hyötyvät positiivisesta rakennemuutoksesta. Asukasmäärä on kasvanut mukavasti.

– Varmasti Kaarinassa näkyy telakan vaikutus vahvasti, kun työssäkäyntialue on koko Turun seutu. Meriklusterin – tai sinisen kasvun – vaikutus näkyy oikeastaan kaikissa Turun seudun kunnissa, hän sanoo.

AVAINSANAT

”On tärkeää, että säästötavoitteet ovat realistisella tasolla” – Varhan hallitus hyväksyi talouden suunnittelukehyksen ja sopeutustarpeet

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) hallitus hyväksyi tänään talouden suunnittelukehyksen ja sopeutustarpeet vuosille 2026-2028.

Aluehallitus loivensi pohjaesitystä jakamalla sopeutustarvetta tasaisemmin eri vuosille sen sijaan, että suurin osa olisi painottunut ensi vuodelle vuodelle.

– On tärkeää, että säästötavoitteet ovat realistisella tasolla, aluehallituksen puheenjohtaja Niina Alho (sd.) sanoo SDP:n aluehallitusryhmän tiedotteessa.

Alhon mukaan säästöjen lopullinen aikataulu ja taso ratkaistaan syksyllä, kun tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma tulee käsittelyyn.

– Tässä vaiheessa emme ole vielä sitoutuneet näihin säästötavoitteisiin, koska keinoista emme ole vielä päättäneet. Tavoittelemme kuitenkin talouden tasapainoa vuoden 2028 loppuun mennessä ja toivomme lisäaikaa talouden sopeuttamiselle, jotta voimme turvata ihmisten palvelut.

Aluehallitus päätti myös yksimielisesti hakea valtiovarainministeriöltä lisärahoitusta tälle vuodelle riittävien peruspalveluiden turvaamiseen. Alho sanoo olevansa iloinen siitä, että aluehallitus jakaa yhteisen tilannekuvan ja että ministeriötä lähestytään yhteistuumin.

AVAINSANAT

Turusta kuuluu nyt todella kummia – TS-gallup: SDP jyräsi roimaan johtoon kokoomuslinnakkeessa

SDP:n pormestariehdokas Turussa on Piia Elo.

Kansallisissa kuntavaaligallupeissa kärkisijaa pitävä SDP saa vaalien alla hyviä uutisia myös Turusta.

Turun Sanomien uunituoreen kuntavaaleja koskevan mittauksen mukaan SDP olisi nousemassa kaupungin suurimmaksi kuntapuolueeksi ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin ja vieläpä selvällä marginaalilla.

TS-gallupin mukaan SDP:n kannatus kaupungissa on tällä hetkellä peräti 25,4 %, mikä tarkoittaisi vaaleissa toteutuessaan lähes 7 prosenttiyksikön parannusta edellisiin kuntavaaleihin vuonna 2021.

Muutos olisi merkittävä, sillä kaupungin ylivoimainen valtapuolue kokoomus on voittanut Turun kaikki kuntavaalit vuodesta 1976 lähtien vain yhtä poikkeusta lukuunottamatta.

Kuntavaaleissa 1992 SDP onnistui kukistamaan kokoomuksen, mutta 2000-luvulla ero on kasvanut nykyisen pääministeripuolueen eduksi.

SDP:N takana kokoomusta kannattaa TS:n kyselyssä 19,4 % vastaajista, mutta se tietäisi puolueelle lähes 4 prosenttiyksikön pudotusta vuoteen 2021 verrattuna.

Kahden kärkipuolueen takana vasemmistoliittoa kannattaa 16,8 %, vihreitä 13 % ja perussuomalaisia 11,8 % vastaajista.

Vasemmistoliitto lähtee vaaleihin Turussa ilman supersuosittua ex-puheenjohtajaansa, nykyistä europarlamentaarikkoa Li Anderssonia. Vihreät sen sijaan saa naapurikunta Kaarinasta vahvistuksen, kun puheenjohtaja Sofia Virta siirsi kirjansa Turkuun.

Jos SDP onnistuisi pitämään gallupjohtonsa myös varsinaisissa vaaleissa 13.4, tietäisi se samalla pormestarin vaihtumista. Paikka menee kaupungin suurimmalle puolueelle.

SDP:n pormestariehdokas on kaupungin apulaispormestari Piia Elo. Kokoomuksen pormestariehdokas ja nykyinen pormestari on Minna Arve.

AVAINSANAT

SDP:n Nikkanen: ”On täysin järjetöntä, että puun myynnistä saadut tulot eivät auta kansallispuistojamme”

Pitkospuut Teijon kansallispuistossa Salossa.

Kansanedustaja Saku Nikkanen (sd.) vaatii, että kansallispuistojen rahoitusvaje pitää kattaa Metsähallituksen puumyynnin voitoista.

Hän pitää kestämättömänä, että hallitus leikkaa kansallispuistojen rahoitusta samaan aikaan, kun Metsähallitus tekee ennätystulosta metsätaloudessa.

Salolainen Saku Nikkanen nostaa esimerkkinä esiin Teijon kansallispuiston, joka kärsii hänen mukaansa nyt kaksinkertaisesti, kun sekä kunnossapito että retkeilijäpalvelut ovat uhattuna.

– Teijon kansallispuisto on joutumassa hallituksen säästötoimenpiteiden maksumieheksi. Metsähallitus selvittää luontokeskuksen ja Kirjakkalan ruukin rakennusten myyntiä rahoitusleikkausten vuoksi, mikä uhkaa retkeilijöille tarjottavia palveluita. Samalla myös alueen kunnossapito kärsii, kun vankien suorittama kuntouttava työtoiminta kansallispuistoissa ollaan lopettamassa valtion rahoituksen niukkuuden vuoksi, Nikkanen sanoo tiedotteessa.

Kansallispuistojen merkitys suomalaisten hyvinvoinnille on kiistaton, Nikkanen toteaa. Hän muistuttaa, että THL:n tutkimuksen mukaan luontoympäristöt voivat tarjota jopa satojen miljoonien eurojen hyödyn kansanterveydelle.

Nikkanen kritisoi, että tästä huolimatta hallitus heikentää niiden ylläpitoa samaan aikaan, kun Metsähallituksen metsätalous tekee kaikkien aikojen parasta tulosta.

– Tässä tilanteessa on täysin järjetöntä, että puun myynnistä saadut tulot eivät auta kansallispuistojamme. Kansallisomaisuutemme tarvitsee hoitoa, eikä sitä voi jättää rahoitusleikkausten armoille, Nikkanen sanoo.

Nikkasen mielestä osa Metsähallituksen metsätalouden tuotoista pitää ohjata kansallispuistojen ja retkeilypalvelujen ylläpitoon.

– Ilman tätä päätöstä Teijon kansallispuisto ja monet muut Suomen kansallispuistot joutuvat kärsimään kohtuuttomasti hallituksen säästöpolitiikasta, hän sanoo.

AVAINSANAT

Nuorisoalan järjestöjä uhkaavat jättileikkaukset huolettavat – ”Nuorisotyö ajautuu kriisiin”

Nuorisoalan järjestöjä uhkaa jopa 40 prosentin leikkaus valtionavustuksiin, Nuorisoala ry kertoi tänään. SDP:n kansanedustajat Eeva-Johanna Eloranta ja Marko Asell kritisoivat leikkauksia.

Nuorisoala ry:n tietojen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön tämänhetkisen virka-arvion perusteella nuorisoalan järjestöiltä saatetaan leikata vuonna 2026 noin 7,5 miljoonaa euroa.

– Nuoriin on jo kohdistettu merkittäviä leikkauksia ja nyt hallitus aikoo jatkaa taakan kasaamista nuorten harteille. Jälleen kerran näyttää siltä, että hallitus aikoo vaikeuttaa jo ennestään heikossa asemassa olevien tilannetta, Asell sanoo tiedotteessaan.

Eloranta vaatii hallitusta luopumaan lyhytnäköisistä leikkauksista.

– Nuorisotyö vähentää syrjäytymistä, torjuu eriarvoisuutta ja tarjoaa nuorelle mahdollisuuden kohdata turvallinen aikuinen. Suunniteltu jättileikkaus romuttaisi järjestöjen kyvyn järjestää matalan kynnyksen toimintaa, kuten leirejä, kerhoja ja koulutuksia. Harrastuksista tulee kalliita ja monille nuorille täysin saavuttamattomia, Eloranta sanoo tiedotteessaan.

Eloranta muistuttaa nuorten huolestuttavasta tilanteesta, jossa mielenterveyden haasteet ovat entistä yleisempiä, joka kymmenes nuori on syrjäytymisriskissä ja nuorisorikollisuus herättää huolta. Tässä tilanteessa nuorisotyöstä ei ole varaa leikata, Eloranta sanoo.

– Nuorisotyöllä on suuri merkitys syrjäytymisen ehkäisemisessä. Ne auttavat nuorta kiinnittymään yhteiskuntaan. Hallituksen leikkaukset tarkoittaisivat, että tuhannet haavoittuvassa asemassa olevat nuoret eivät enää saisi kipeästi tarvitsemaansa apua ja tukea. Leikkausten lisäisivät syrjäytymistä ja heikentäisivät nuorten uskoa tulevaisuuteen, Eloranta sanoo.

Lapsille ja nuorille tulee luoda toivoa tulevaisuudesta, ei vetää mattoa jalkojen alta.

KANSANEDUSTAJAT nostavat esiin Nuorisoala ry:n vuosi sitten nuorille tekemän kyselyn siitä, kuinka nuorisotyöstä leikkaaminen vaikuttaisi heidän arkeensa ja hyvinvointiinsa. Yhdeksän kymmenestä nuoresta koki, että nuorisotyön vähentyminen vaikuttaisi heidän arkeensa negatiivisesti. Esimerkiksi joka kolmannelta nuorelta loppuisi harrastaminen. Sama määrä nuoria arvioi, ettei heidän elämässään olisi enää merkityksellisiä aikuisia.

Asell toteaa, että laiminlyömisellä on kohtalokkaat seuraukset paitsi inhimillisesti, myös kansantaloudellisesti.

– Näin suuri prosentuaalinen leikkaus olisi todella vahingollista nuorisoalalle. Lapsille ja nuorille tulee luoda toivoa tulevaisuudesta, ei vetää mattoa jalkojen alta, hän sanoo.

– Jo nyt hallituksen päätökset ovat vähentäneet nuorisoalan rahoitusta yli 15 prosenttia verrattuna edelliseen hallituskauteen. Jos suunnitellut leikkaukset toteutuvat, nuorisotyö ajautuu kriisiin. Tämä on päätös, joka ei ole vain kylmä ja lyhytnäköinen – se on häpeällinen, Eloranta puolestaan toteaa.

Eloranta huomauttaa, että nuorisotyöstä leikkaaminen ei ole edes valtiontalouden kannalta järkevää. Hän muistuttaa, että Valtiontalouden tarkastusviraston laskelmien mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.

– Maassamme on arviolta jo nyt 60 000 syrjäytynyttä nuorta ja noin joka kymmenes nuori on syrjäytymisuhassa. Hallituksen leikkaukset tulisivat entisestään pahentamaan nuorten tilannetta ja syrjäyttämään yhä useampia nuoria. Nuorilta leikkaaminen heikentää koko Suomen tulevaisuutta.

AVAINSANAT

”Tämä epäkohta on korjattava” – SDP:n Eloranta esittää muutosta tekijänoikeuslakiin

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on jättänyt lakialoitteen tekijänoikeuslain muuttamiseksi.

Aloitteen tavoitteena on Elorannan mukaan varmistaa, että kirjallisuuden tekijät saavat kohtuullisen korvauksen myös kaikista saavutettavuuskirjasto Celian lainoista lainauksen muodosta riippumatta.

– On kohtuutonta, että vaikka suurin osa saavutettavuuskirjasto Celian äänikirjoista kulutetaan suoratoistona, jää tekijä tällä hetkellä näistä kokonaan ilman lainauskorvauksia. Tämä epäkohta on korjattava, jotta kirjailijat ja kääntäjät saavat oikeudenmukaisen korvauksen kaikista lainoista lainauksen muodosta riippumatta, Eloranta sanoo tiedotteessa.

Tekijöille maksetaan tällä hetkellä korvausta vain niistä Celian lainoista, joissa asiakas on ladannut äänikirjatiedoston koneelleen. Korvausoikeus ei koske myöskään e-kirjatiedostoja. Korvattavia koko vuoden lainoista oli vuonna 2023 yhteensä vain 84 000. Vuoden kokonaislainamäärä oli kuitenkin 1,3 miljoonaa eli valtaosa lainoista jää korvaamatta, Eloranta taustoittaa.

– Suomi on pieni kieli- ja kulttuurialue. Tekijöiden tulot koostuvat useista pienistä lähteistä, joten lakimuutos on tärkeä askel kohti oikeudenmukaisempaa ansaintamallia. Ei voi olla niin, että teosten lainaamista ei korvata tekijöille, sivistysvaliokunnassakin vaikuttava Eloranta toteaa.

Eloranta huomauttaa, että Suomi on jäljessä muista Pohjoismaista, sillä Ruotsissa ja Tanskassa saavutettavat äänikirjat kuuluvat jo korvauksen piiriin.

– On korkea aika, että Suomi seuraa esimerkkiä ja turvaa kirjallisuuden tekijöiden oikeudenmukaiset tekijänoikeuskorvaukset riippumatta siitä missä muodossa lainattava teos lainataan.

Elorannan lisäksi lakialoitteen ovat allekirjoittaneet Pia Viitanen (sd.), Lotta Hamari (sd.), Pia Lohikoski (vas.), Tiina Elo (vihr.) ja Anne Kalmari (kesk.).

AVAINSANAT