VALIKKO

”Suomalaisen ammattikorkeakoulutuksen tarina on menestystarina” – korkeakouluneuvos Tapio Varmola on ollut ammattikorkeakoulun rehtori 26 vuotta

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
  • Pohjanmaa
  • 04.04.2019
  • 8:00
  • (Päivitetty: 22.05. 15:59)

Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola sai viime kesänä ensimmäisenä Suomessa korkeakouluneuvoksen arvonimen. Hän on toiminut Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtorina sen perustamisesta vuonna 1992 lähtien. Siihen aikaan koko ammattikorkeakoulu oli aivan uusi asia.

Opetusministeriö oli aloittanut vuonna 1991 kokeilun, jossa perustettiin väliaikaisia ammattikorkeakouluja eri paikkakunnille. Seinäjoen ammattikorkeakoulu oli vuonna 1995 yksi yhdeksästä vakinaistamisluvan saaneesta ammattikorkeakoulusta. Nyt Suomessa toimii 23 ammattikorkeakoulua, joissa on yhteensä 145 000 opiskelijaa.

– Suomalaisen ammattikorkeakoulutuksen tarina on eräänlainen menestystarina. Usein julkisuudessa jää huomaamatta, että suomalaisista korkeakouluopiskelijoista joka toinen opiskele ammattikorkeakoulussa. Esimerkiksi Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa, joissa on samanlainen systeemi, on vastaava luku 30-35 prosentin luokkaa, Tapio Varmola kuvailee.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen puheenjohtajakin toimivan Varmolan on vaikea kuvitella, millainen järjestelmä Suomessa olisi, jos ammattikorkeakouluja ei olisi. Kenties yliopistoissa voisi suorittaa ammatillisia korkeakoulututkintoja, kuten Ruotsissa.

Ammattikorkeakoulujen eteenpäin viemisestä Varmola antaa kiitosta muiden muassa alkutaipaleen opetusministereille Olli-Pekka Heinoselle (kok.) ja Maija Raskille (sd.). Viimeksi mainitun ansioksi hän nostaa esimerkiksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon edistämisen.

– Ylemmät amk-tutkinnot olivat aika moderni vastaus jatkuvan koulutuksen ideaan – voit työskennellä valmistuttuasi joitain vuosia ja palata suorittamaan täydentävän tutkinnon, joka ei ole kovin pitkä ja joka vastaa työelämän vaatimuksiin. Raskin kaudella vuonna 2003 saatiin lainsäädäntöön myös pitkän väännön jälkeen kirjaus, että tutkimus- ja kehittämistoiminta kuuluu ammattikorkeakoulun tehtäviin, Varmola kertoo.

Onko käynyt niin, että ollaan tuudittauduttu siihen, että tämä homma on jo kunnossa, eikä siihen tarvitse enää panostaa?

Varmolan vuosiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtorina on mahtunut paljon myös ikäviä asioita. Leikattu on, eikä pelkästään kuluneen hallituskauden aikana. Sellainen tuntuu kurinpalautukselta, joka ei käy järkeen. Varmola katsoo, että viimeisen kymmenen vuoden aikana valtio olisi voinut tukea ammattikorkeakouluja enemmän.

– Suomi tunnetaan korkeasta koulutustasostaan ja Pisa-tutkimuksissa maine on valtava. Kansalaiset ja poliitikot tietävät, että juuri korkean koulutuksen ansiosta on saavutettu suuria. Onko käynyt niin, että ollaan tuudittauduttu siihen, että tämä homma on jo kunnossa, eikä siihen tarvitse enää panostaa? En tiedä, Varmola pohtii.

– Nyt sitten ihmetellään, miksi Suomen koulutustaso ei olekaan enää niin korkea. Se on kahden tai kolmen viimeisen hallituksen omien päätösten seurausta, hän jatkaa.

Tapio Varmola pitää myönteisenä, että nyt on kuitenkin uudelleen virinnyt keskustelu korkeakoulutuksen merkityksestä. Tavoitteeksi on asetettu kasvattaa huomattavasti korkeakoulun suorittaneiden osuutta väestöstä. Tekemistä riittää, alkaen toisen asteen ja korkea-asteen välisestä siirtymästä. Varmola kertoo, että Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun kanssa on luotu siirto-opintopaketteja toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun.

 

– On huolestuttavaa, että ammattikorkeakoulujen suosio lukiolaisten keskuudessa on laskenut kaikkialla Suomessa, mutta erityisesti Uudellamaalla. Rehtorineuvosto Arenessa aiomme panostaa tähän seuraavat kolme vuotta muun muassa luomalla vetovoimakampanja, jossa tuodaan esiin ammattikorkeakoulututkintojen hyviä puolia, Varmola kertoo.

Korkeakoulujen valintajärjestelmän tarkka syynäys olisi Varmolan mielestä tarpeen, jotta toiselta asteelta päädyttäisiin nopeammin korkeakouluihin. Tällä hetkellä välivuosia vietetään liikaa. Suomessa voisi Varmolan mielestä vakavasti harkita Keski-Euroopan mallia, jossa käytännössä muutamaa alaa lukuun ottamatta ei ole tiukkaa valintakoejärjestelmää.

– Meillä on valtava usko korkeakoulujen valintajärjestelmään, mutta meidän pitäisi uskaltaa ajatella toisella tavalla. Hakujärjestelmässä pitäisi tehdä radikaali muutos. Varsinkin, jos olemme huolissamme kestävyysvajeesta. Ihmisten pitäisi saada ammattikorkeakoulu- tai kanditutkinto nuorempana kuin nyt saadaan, Varmola sanoo.

Haastattelu on osa Demokraatin piirikierros-sarjaa, jossa vieraillaan kaikissa SDP:n piireissä.

AVAINSANAT

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue aloittaa yt-neuvottelut – vähennystarve arviolta 200 henkilötyövuotta

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite aloittaa koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut liittyvät talouden tasapainottamiseen. Ilman sopeuttamistoimia hyvinvointialueen tämän vuoden budjetti jää noin 13,4 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Säästötarpeiden saavuttamiseksi hyvinvointialueella on vähennettävä arviolta 200 henkilötyövuotta tämän ja ensi vuoden aikana. Vähennyksiä pyritään tekemään ensisijaisesti päättämällä määräaikaisia palvelussuhteita ja hyödyntämällä luontaista poistumaa.

Yt-neuvotteluja on meneillään tai tulossa useille hyvinvointialueille, kun ne pyrkivät tasapainottamaan budjettinsa tänä vuonna. Hallitus ei ole ollut valmis antamaan alueille lisäaikaa. Lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden alijäämät tulee olla katettuna vuoden 2026 tilinpäätöksessä.

AVAINSANAT

Filatov: ”Meillä ei ole varaa päästää nuoria syrjäytymään työvoimasta”

Eduskunnan toinen varapuhemies Tarja Filatov (sd.).

Orpon-Purran hallituskauden aikana työllisyysaste on laskenut 76,4 prosenttiin ja sen ennustetaan edelleen laskevan, varapuhemies Tarja Filatov (sd.) huomauttaa tiedotteessaan.

– Kaikkein huolestuttavinta on nuorten työttömyyden nousu ja pitkittyminen sekä ikääntyneiden ja pitkäaikaistyöttömyyden nousu. Meillä ei ole varaa päästää nuoria syrjäytymään työvoimasta eikä synnyttää vaikeaa pitkäaikaistyöttömyyttä, Filatov sanoo.

Hän on puhunut tänään Pohjanmaan sosialidemokraattien kokouksessa Ilmajoella.

Työvoimapalvelut ovat siirtymässä kuntien hoidettavaksi vuodenvaihteessa. Hallituksen leikkauksien vaikutukset ovat Filatovin mukaan huomattavia.

– Monet välineet, joilla nousevaa työttömyyttä on taklattu, ovat nyt poissa käytöstä. Kyse on aikuiskoulutustuesta, ammatillisen koulutuksen leikkauksista, vuorotteluvapaan lopettamisesta, yhdistysten tuesta ja kuntien sekä kuntayhtymien käyttämistä tukitoimista, Filatov sanoi tiedotteen mukaan.

Järjestöjen rahoitusleikkaukset vaikeuttavat tilannetta entisestään – ne ovat työllistäneet kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia työttömiä.

– Kuntien työvoimapalveluiden on toimittava jatkossa entistä paremmin. Ne tarvitsevat uusia välineitä selvitäkseen tehtävästään, kuten uuden aikuiskoulutusmallin. Kuntien on tehtävä keskenään myös tiiviimpää yhteistyötä, jotta työt ja tekijät kohtaavat.

AVAINSANAT

”Uhka aiemmin vallinneelle sopimisen kulttuurille” – SDP:n Berg näkee vientivetoisen palkkamallin lisäävän työrauhahäiriöitä

Hallituksen esitys niin kutsutusta vientivetoisesta palkkamallista on tänään eduskunnan lähetekeskustelussa. Kansanedustaja Kim Berg (sd.) ei näe esityksessä mitään hyvää, vaan hän pitää sitä ”uhkana suomalaiselle työmarkkinamallille, palkkatasa-arvolle ja aiemmin vallinneelle sopimisen kulttuurille”.

Bergin mukaan hallitus yrittää siirtää huomiota toisaalle vientivetoisesta palkkamallista esitetystä kritiikistä. Hän huomauttaa, että lainsäädännöllä yleensä pyritään muuttamaan asioiden tilaa ja korjaamaan epäkohtia.

– Tällä esityksellä hallitus pyrkii estämään muun muassa sote-alan työntekijöitä, opettajia, varhaiskasvattajia, myyjiä ja siivoojia neuvottelemasta itselleen tulevaisuudessa parempia palkkoja. Palkkatasa-arvo on ilmeisesti se epäkohta, jonka hallitus näkee yhteiskunnassamme olevan, SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Berg sanoo tiedotteessa.

Hän muistuttaa tasa-arvovaltuutetun nostaneen lausunnossaan esiin sukupuolten palkkaerojen olevan suuremmat Suomessa kuin Euroopassa keskimäärin. Näin on erityisesti nais- ja miesenemmistöisten alojen välillä.

– Hallitus on jättämässä naisvaltaiset alat ikuisesti palkkakuoppaan, kun se estää niitä neuvottelemasta itselleen vientisektoria korkeampia korotuksia. Samalla vientialoille pistetään painetta, kun ne tulisivat jatkossa määrittämään muidenkin alojen palkankorotuksia. Tämä yhdistelmä ei ole kovin terve eikä tasapainoinen, Berg sanoo.

Bergin mukaan ehdotettu lainsäädäntö on haitallinen myös siksi, että hänen arvionsa mukaan työrauhan häiriöt lisääntyvät.

– Tähän asti kaikki työriidat on saatu ratkaistua. Nyt hallitus on aidosti sitomassa sovittelijan käsiä ja viemässä tältä mahdollisuuksia löytää sovinnon avaimia. Sovittelulta ja sen riippumattomuudelta ollaan viemässä pohja. Tämä tulee johtamaan vain työtaisteluiden pidentymiseen ja tätä kautta työrauhahäiriöiden kasvuun.

AVAINSANAT

SDP:n Berg moukaroi kokoomusedustajan hehkutukset paikallisesta sopimisesta – löysi tiedotteesta vain yhden hyvän asian

Kansanedustaja Kim Berg (sd.) tyrmää edustajakollegansa Saara-Sofia Sirénin (kok.) väitteet paikallisen sopimisen laajentamisesta. Bergin mukaan Sirénin hehkutukset ovat kaukana todellisuudesta.

– Suomalaiset yritykset eivät tosiasiassa ole olleet eriarvoisessa asemassa paikallisen sopimisen mahdollisuuksien kanssa, vaan ne ovat voineet liittyä työnantajaliittoon, jolloin ne ovat pystyneet hyödyntämään työehtosopimusten mahdollistamia joustoja paikallisessa sopimisessa, SDP:n eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Kim Berg huomauttaa tiedotteessa.

Berg muistuttaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana toimivaa Siréniä siitä, että tämän vapauden kanssa on tullut myös vastuu, sillä työnantajajärjestöt ovat velvollisia myös valvomaan jäsenyritystensä paikallisia sopimuksia.

– Nyt kun hallitus haluaa avata paikallisen sopimisen mahdollisuudet myös järjestäytymättömään kenttään, valvontaelementti jää hyvin vajavaiseksi. Viranomaisilla ei ole tähän missään nimessä riittäviä resursseja, kun niistä on tälläkin hetkellä huutava pula, ja hallitus on vielä kohdistamassa valtionhallintoon jättileikkauksia, Berg sanoo.

Sirén sanoo tiedotteessaan, että laajentaminen antaa yrityksille ja niiden työntekijöille paremmat mahdollisuudet rakentaa Suomeen kasvua ja uutta työtä. Sirén kuvaa myös, että paikallisen sopimisen mukanaan tuoman joustavuuden edistäminen työpaikoilla on niin työnantajan kuin työntekijän etu.

Berg muistuttaa, että tähänkin asti työehdoista on voitu sopia työehtosopimuksia paremmin. Hän toteaa myös, ettei hallituksen esityksessä paikalliselle sopimiselle ei ole pystytty laskemaan työllisyysvaikutuksia.

– Laadun, kuten tuotannon tai palvelujen kehittämisen, sijasta tuottavuuden parantamista on lähdetty hakemaan mahdollistamalla työnantajien kilpajuoksu pohjalle. On hyvin kyseenalaista, että työehtojen heikentämisen kautta pystyttäisiin pitkässä juoksussa todella parantamaan tuottavuutta. Tämä ei tule hyödyttämään työntekijöitä eikä kyllä tähän asti hyvin toimineita yrityksiäkään, joiden kilpailuasema tulee heikentymään.

HALLITUKSEN esitys mahdollistaa sen, että luottamusvaltuutettu voi toimia paikallisen sopimuksen sopijaosapuolena luottamusmiehen lisäksi. Bergin mukaan luottamusvaltuutetun käyttäminen paikallisen sopimisen toisena osapuolena työpaikalla ei tuo mukanaan sopimiseen tarvittavaa osaamista, turvaa ja tukea.

– Luottamusmiehet ovat koulutettuja ja heidän takanaan on ollut työntekijäliittojen tuki ja lainsäädännöllinen osaaminen. Vaikka hallituksen esityksessä on kirjaus luottamusvaltuutetun osaamisen turvaamisesta, on se valitettavasti todella epämääräinen ja myös epäuskottava. Tämä tulee kokonaisuudessaan heikentämään työntekijöiden asemaa, jos paikallinen sopimus tehdään luottamusvaltuutetun ja työnantajan kesken, Berg sanoo.

Bergin mukaan on tärkeää ymmärtää, että työlainsäädäntö, johon myös Sirén tiedotteessaan viittaa, on huomattavasti työehtosopimuksia suppeampi.

– Jos yleissitovuus romahtaa, kuten suurena riskinä nyt on, se jättää monet asiat vain lainsäädännön varaan. Siirtyminen työehtosopimusten piiristä lain minimitasolle tulisi heikentämään radikaalisti työntekijöiden työehtojen nykyistä tasoa monella alalla, hän muistuttaa.

Sirénin tiedotteesta Berg löytää kuitenkin yhden myönteisen asian. Sirén sanoo pitävänsä hyvänä, että paikallisen sopimisen edistämisen vastinparina hallitus on luvannut aloittaa jo tänä syksynä selvitystyön henkilöstön hallintoedustuksen vahvistamisesta. Bergin mukaan henkilöstön hallintoedustuksen vahvistaminen on kannatettavaa.

– Hallitus voisi ottaa mallia edustajakollega Lauri Lylyn (sd.) alullepanemasta lakialoitteesta, Berg vinkkaa.

Sirén sanoo tiedotteessa, että suomalainen työelämä ei kaipaa lisää vastakkainasettelua. Bergin mielestä hallituksen olisi syytä katsoa peiliin – sieltä näkyvät hänen mukaansa työmarkkinoilla vastakkainasettelua lisänneen kasvot.

– On valitettavaa, että Suomessa pitkään vallinnutta ja hyvin toiminutta sopimisen ja luottamuksen kulttuuria on lähdetty murentamaan. Kun katsoo hallituksen suunnitelmissa olevia työelämäuudistuksia, huomataan, että ne sisältävät suurelta osin vain työntekijöiden asemaa heikentäviä esityksiä.

AVAINSANAT

”Tilanne on hyvin monelle työttömälle ja heidän perheelleen kestämätön” – työttömyysturvaleikkaukset tapetilla eduskunnassa

Kokoomuksen Karoliina Partanen ja SDP:n Kim Berg keskustelivat eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta.

Kansanedustaja Kim Berg (sd.) kritisoi hallituksen työttömyysturvaleikkauksia, joilla heikennetään ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa ja ikääntyneiden työttömien tilannetta. Eduskunta käsittelee tänään SDP:n vastustamaa työttömyysturvalain muuttamista koskevaa hallituksen esitystä.

– Hallituksen esittämä porrastus ansiopäivärahaan vaikuttaa arvioiden mukaan jopa 80 000 henkilön päivärahaan. Leikkaus heikentää hyvin monen ihmisen toimeentuloa ja on jatkoa Orpon hallituksen epäoikeudenmukaiselle politiikalle. Tilanne on hyvin monelle työttömälle ja heidän perheelleen kestämätön, Berg sanoo tiedotteessa.

Hallituksen esityksen mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso laskee 80 prosenttiin 40 työttömyyspäivän jälkeen ja 75 prosenttiin viiden kuukauden työttömyyden jälkeen. Berg toteaa, että kyseessä on iso leikkaus ansiopäivärahoihin.

Ansiopäivärahan taso riippuu aiemmista tuloista. Berg huomauttaa, että keskimäärin summa ei ole ollut kovin suuri ja porrastaminen pienentää sitä entisestään. Työttömyyskassojen yhteisjärjestön mukaan keskimääräinen täysi ansiopäiväraha oli viime vuonna noin 1500 euroa kuukaudessa.

– Matalapalkka-aloilla itsensä vakuuttaminen työttömyyden varalta ei tule enää kannattamaan, sillä ansiopäiväraha tulee olemaan vain hieman päivärahaa suurempi. Tämä murentaa ansioturvajärjestelmää.

IKÄÄNTYNEIDEN asemaa hallitus heikentää muu muassa poistamalla 58 vuotta täyttäneiden ansiopäivärahan uudelleen laskennan poikkeussäännön sekä työssäoloehdon kertyminen työllistymistä edistävästä palvelusta ja tähän liittyvä ansiopäivärahan tason suojasäännön. Lisäksi poistetaan työllistymistä edistävän palvelun tarjoamisvelvoite TE-toimistoilta ja työllistämisvelvoite kunnilta, Berg listaa.

– Suomalaisilla työmarkkinoilla on edelleen ikäsyrjintää eikä ikääntyneiden työntekijöiden kokemusta ja näkemystä arvosteta edelleenkään riittävästi. Sen takia ikäsidonnaiset poikkeukset ovat olleet tarpeellisia. On hyvin valitettavaa, että hallitus on päättänyt tehdä selvän arvovalinnan heikentää ikääntyneiden työnsaantia ja toimeentuloa.

Berg moittii pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusta siitä, että se sanoo tekevänsä leikkauksia työllisyyden parantamiseksi, mutta on silti systemaattisesti kieltäytynyt arvioimasta leikkaustensa kokonaisvaikutuksia.

– Hallituksen leikkaukset osuvat vahvasti samoihin ihmisiin, mikä lisää epävarmuuksia työllisyyslaskelmissa. Yksi ihminen voi työllistyä vain kerran ja toimeentulotuelta, jolle monet leikkausten seurauksena putoavat, on vaikeampi työllistyä kuin muilta tukimuodoilta. Tässä ei ole päätä eikä häntää.

AVAINSANAT