VALIKKO

”Koulutuksella on iso merkitys elinvoimalle” – Pohjanmaan demarit haluavat varmistaa alueellisesti kattavan ja laadukkaan koulutuksen kaikilla asteilla

Kuva: Istock
  • Pohjanmaa
  • 04.04.2019
  • 8:05
  • (Päivitetty: 22.05. 15:59)

Pohjanmaalla pyyhkii hyvin. Työllisyysluvut ovat Suomen huippua ja yritykset investoivat alueelle. Esimerkiksi Wärtsilä rakentaa Vaasaan suuren tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskuksen ja akkuteollisuuden nousuun ladataan paljon odotuksia. Työpaikkoja riittää ja lisää odotetaan, mutta samaan aikaan joillain aloilla on vaikeuksia saada osaavaa työvoimaa.

Pohjanmaan sosialidemokraattien mielestä alueen keskeinen vahvuus on korkea osaaminen. Jotta hyvä meno voi jatkua ja työvoimapulaa saadaan paikattua, on Keski- ja Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien demareiden mielestä olennaista varmistaa alueellisesti kattava ja laadukas koulutus kaikilla asteilla. Aihe on nostettu Pohjanmaan sosialidemokraattien tulevaisuusvisiossa tärkeään rooliin.

Demokraatti kysyi kolmelta toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun luottamustehtävissä toimivalta demarilta näkemyksiä muun muassa koulutuksen alueellisesta merkityksestä sekä koulutuksen kehittämisen haasteista.

– Koulutuksella on iso merkitys elinvoimalle. Se tuottaa työvoimaa ja samalla hyvä koulutus ja työpaikat saavat nuoret jäämään tänne sen sijaan, että he muuttavat pois, kiteyttää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedun hallituksen varapuheenjohtaja ja SDP:n piirin 2.varapuheenjohtaja Emma Haapasaari Kokkolasta.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Emma Haapasaari on SDP:n Pohjanmaan piirin 2.varapuheenjohtaja.

 

Monipuolinen koulutustarjonta ja koulutuksen saatavuus vaikuttavat moneen asiaan aina alueen väestökehityksestä palveluihin. Vaasan ammattikorkeakoulun hallituksessa istuva Jasmin Granholm pitääkin ongelmallisena, ettei päätöksiä tehdessä ”nähdä riittävän hyvin, että kaikki vaikuttaa kaikkeen”. Esimerkiksi hän nostaa varhaiskasvatuslakiin tehdyt muutokset – sosionomin tutkinto ei enää anna pätevyyttä toimia päiväkodinjohtajana vuoden 2030 jälkeen, vaan tarvitaan myös kasvatustieteen maisterin tutkinto.

– Ammattikorkeakoulun hakijamäärät laskevat, ja kun Vaasan yliopistossakaan ei ole sopivaa koulutusta, nuorten pitää lähteä muualle. Palaavatko he tänne valmistuttuaan? Saadaanko päiväkoteihin tarpeeksi pätevää henkilökuntaa? Minusta päätöksiä tehdään liian usein sellaiset hevosten näkökenttää kaventavat laput silmillä, Granholm kuvailee.

Emma Haapasaari, Jasmin Granholm ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun valtuuston varapuheenjohtaja Markku Lehtola ovat huolissaan ammatillisen koulutuksen reformin ja korkea-astetta kurittaneiden koulutusleikkausten vaikutuksista koulutuksen laatuun.

– Koulutuksen tarjoajilta on viety rahoja ja aina vain niukemmilla varoilla pitää kyetä tarjoamaan kuitenkin samantasoista koulutusta. Opiskelu koulun ulkopuolella on lisääntynyt ja lähiopetus on vähentynyt. Se ei sovellu kaikille oppilaille, Lehtola sanoo.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Jasmin Granholm toimii Vaasan ammattikorkeakoulun hallituksessa.

 

Kolmikko pitää tärkeänä, että lähiopetusta on riittävästi, eikä vastuu opetuksesta siirry liikaa työpaikkojen harteille. Jasmin Granholm huomauttaa, että työpaikoilla ei välttämättä ole aikaa saati osaamista ottaa vastuuta opetuksesta.

–Riittävällä lähiopetuksella pitää varmistaa, että opiskelijat saavat kunnolliset valmiudet työelämään ja jatko-opintoihin, Emma Haapasaari sanoo.

Granholm on Haapasaaren kanssa samaa mieltä.

– On aika huolestuttavaa Suomen tulevaisuuden kannalta, jos opiskelijoiden valmiudet työelämään ovat puutteellisia.

Granholmin mukaan hallituksen tekemät koulutusleikkaukset ovat olleet omiaan käynnistämään oravanpyörän. Kun on pakko säästää, se voi vaikuttaa koulutuksen laatuun tai mielikuviin laadusta heikentävästi. Se puolestaan vaikuttaa oppilaitoksen maineeseen sekä ammattitaitoisia työntekijöitä palkkalistoilleen haluavien yritysten että opiskelijoiden silmissä.

–Ilman hakijoita ei ole valmistuvia opiskelijoitakaan ja kun ammattikorkeakoulujen rahoitus on sidottu suoritettujen tutkintojen määrään, se heikentää korkeakoulun taloutta ja se johtaa säästöihin, jotka taas vaikuttavat oppilaitoksen maineeseen ja niin edelleen, Granholm kuvailee.

Koulutusleikkaukset osuivat Vaasan ammattikorkeakouluun kipeästi. Henkilökuntaa on jouduttu vähentämään ja yt-kierre on koetellut henkilökunnan jaksamista. Granholm on tyytyväinen siihen, että ammattikorkeakoulun hallituksessa on päästy yhteisymmärrykseen siitä, että säästöjä ei enää haeta henkilöstöstä.

–Nyt pitää uskaltaa laittaa rahaa koulutukseen, jos haluamme kääntää kelkan. Se tietysti kysyy omistajilta pitkää pinnaa, että he kestävät papereissa näkyvän miinuksen vielä pari vuotta, koska panostukset eivät näy heti, Granholm sanoo.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Markku Lehtola toimii Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun valtuuston varapuheenjohtajana.

Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että koulutuksen kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että koulutuksen järjestäjät ja työnantajat tekevät yhteistyötä. On oppilaitosten, opiskelijoiden ja työnantajien yhteinen etu, että koulutusta järjestetään tarpeeseen.

– Koulutuskuntayhtymässä me kuuntelemme työelämää siitä, mihin työvoimaa tarvitaan ja pyrimme sitten suuntaamaan koulutustarjontaa sen mukaan. Esimerkiksi Kurikassa ryhdyttiin kouluttamaan metallialan osaajia ja hitsaajia, kun heistä oli pulaa, Markku Lehtola kuvailee.

– Haluamme olla mukana siinä, että koulutus ja työelämä palvelevat toisiaan. Mahdollinen akkuteollisuuden tulo Keski-Pohjanmaalle puhuttaa, kertoo myös Kpedun Emma Haapasaari.

Lehtola pitää harmillisena, että koulutuskuntayhtymässä luottamushenkilöiden ajasta suuren osan haukkaa seinistä puhuminen. Kiinteistöjä on jouduttu uusimaan muun muassa sisäilmaongelmien takia.

– Rutiiniasioita on hoidettavana niin paljon, että sellaisille periaattellisille keskusteluille, joita me luottamushenkilöt voisimme käydä, ei oikein ole aikaa, Lehtola sanoo.

Kurikkaan valmistui tammikuussa aivan uusi kampusalue, jossa lukio ja ammattikoulu toimivan saman katon alla. Kokkolassa taas ammatti- ja ammattikorkeakoulu sekä yliopistokeskus toimivat samalla kampusalueella. Yhteiset kampukset ovat perin konkreettisia esimerkkejä yhteistyöstä, jonka kehittämistä koulutuksen kentällä kaivataan.

Yhteistyötä myös yli koulutustaso- ja maakuntarajojen voi kehittää. Granholm kertoo, että yhteistyö koulutusasteiden välillä on jo poikinut uutta ja hyvää Vaasassa. Ammatillista koulutusta tarjoavasta Vamiasta on jo aiemmin ollut mahdollista päästä Vaasan ammattikorkeakouluun ilman pääsykokeita.

Tänä keväänä uusi erillishaku – lajissaan Suomen ensimmäinen – mahdollistaa saman Vaasan lyseon abiturienteille. Granholm näkee väylän keinona vähentää lukiolaisten paineita ensin yo-kirjoituksista ja sitten pääsykokeista suoriutumisesta. Samalla helpompi pääsy jatko-opintoihin on konsti sitouttaa nuoret Pohjanmaan alueelle.

– Tämä on hieno asia, koska voit päästä jatko-opintoihin kurssimenestyksen perusteella. Minulle itselleni koetilanteet ovat hirveitä, joten kiersin pääsykokeet lähtemällä yliopistoon Englantiin, jossa ei ollut pääsykokeita. Minä tulin takaisin, mutta kaikki eivät tule, Jasmin Granholm sanoo.

Pohjanmaan sosialidemokraattien tulevaisuusvisiossa esitetään vaalipiirin kaikki korkeakoulut kattavan yhteistyöelimen muodostamista. Myös yhteistyötä yli kielirajojen on demareiden mielestä lisättävä toisella asteella ja korkeakouluissa. Samoin demareiden mielestä tarvitaan kaksikielisiä koulutusohjelmia.

Granholm pitää heikennyksenä myös viime hallituskaudella ammattikorkeakoululakiin tehtyä muutosta, jonka myötä kaksikielinen koulutus tehtiin mahdottomaksi. Ammattikorkeakoulu ei voi olla kaksikielinen, vaan sen on valittava kielekseen suomi tai ruotsi. Sen vaikutukset nähtiin kaksikielisellä Pohjanmaalla.

– Se johti siihen, että restonomikoulutus, jota oli järjestetty kaksikielisenä, loppui kokonaan. Vaikutukset näkyvät aivan selvästi – ravintoloissa ja hotelleissa on jäätävä pula osaajista, Granholm sanoo.

Juttu on osa Demokraatin piirikierros-sarjaa, jossa vieraillaan kaikissa SDP:n piireissä.

AVAINSANAT

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue aloittaa yt-neuvottelut – vähennystarve arviolta 200 henkilötyövuotta

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite aloittaa koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut liittyvät talouden tasapainottamiseen. Ilman sopeuttamistoimia hyvinvointialueen tämän vuoden budjetti jää noin 13,4 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Säästötarpeiden saavuttamiseksi hyvinvointialueella on vähennettävä arviolta 200 henkilötyövuotta tämän ja ensi vuoden aikana. Vähennyksiä pyritään tekemään ensisijaisesti päättämällä määräaikaisia palvelussuhteita ja hyödyntämällä luontaista poistumaa.

Yt-neuvotteluja on meneillään tai tulossa useille hyvinvointialueille, kun ne pyrkivät tasapainottamaan budjettinsa tänä vuonna. Hallitus ei ole ollut valmis antamaan alueille lisäaikaa. Lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden alijäämät tulee olla katettuna vuoden 2026 tilinpäätöksessä.

AVAINSANAT

Filatov: ”Meillä ei ole varaa päästää nuoria syrjäytymään työvoimasta”

Eduskunnan toinen varapuhemies Tarja Filatov (sd.).

Orpon-Purran hallituskauden aikana työllisyysaste on laskenut 76,4 prosenttiin ja sen ennustetaan edelleen laskevan, varapuhemies Tarja Filatov (sd.) huomauttaa tiedotteessaan.

– Kaikkein huolestuttavinta on nuorten työttömyyden nousu ja pitkittyminen sekä ikääntyneiden ja pitkäaikaistyöttömyyden nousu. Meillä ei ole varaa päästää nuoria syrjäytymään työvoimasta eikä synnyttää vaikeaa pitkäaikaistyöttömyyttä, Filatov sanoo.

Hän on puhunut tänään Pohjanmaan sosialidemokraattien kokouksessa Ilmajoella.

Työvoimapalvelut ovat siirtymässä kuntien hoidettavaksi vuodenvaihteessa. Hallituksen leikkauksien vaikutukset ovat Filatovin mukaan huomattavia.

– Monet välineet, joilla nousevaa työttömyyttä on taklattu, ovat nyt poissa käytöstä. Kyse on aikuiskoulutustuesta, ammatillisen koulutuksen leikkauksista, vuorotteluvapaan lopettamisesta, yhdistysten tuesta ja kuntien sekä kuntayhtymien käyttämistä tukitoimista, Filatov sanoi tiedotteen mukaan.

Järjestöjen rahoitusleikkaukset vaikeuttavat tilannetta entisestään – ne ovat työllistäneet kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia työttömiä.

– Kuntien työvoimapalveluiden on toimittava jatkossa entistä paremmin. Ne tarvitsevat uusia välineitä selvitäkseen tehtävästään, kuten uuden aikuiskoulutusmallin. Kuntien on tehtävä keskenään myös tiiviimpää yhteistyötä, jotta työt ja tekijät kohtaavat.

AVAINSANAT

”Uhka aiemmin vallinneelle sopimisen kulttuurille” – SDP:n Berg näkee vientivetoisen palkkamallin lisäävän työrauhahäiriöitä

Hallituksen esitys niin kutsutusta vientivetoisesta palkkamallista on tänään eduskunnan lähetekeskustelussa. Kansanedustaja Kim Berg (sd.) ei näe esityksessä mitään hyvää, vaan hän pitää sitä ”uhkana suomalaiselle työmarkkinamallille, palkkatasa-arvolle ja aiemmin vallinneelle sopimisen kulttuurille”.

Bergin mukaan hallitus yrittää siirtää huomiota toisaalle vientivetoisesta palkkamallista esitetystä kritiikistä. Hän huomauttaa, että lainsäädännöllä yleensä pyritään muuttamaan asioiden tilaa ja korjaamaan epäkohtia.

– Tällä esityksellä hallitus pyrkii estämään muun muassa sote-alan työntekijöitä, opettajia, varhaiskasvattajia, myyjiä ja siivoojia neuvottelemasta itselleen tulevaisuudessa parempia palkkoja. Palkkatasa-arvo on ilmeisesti se epäkohta, jonka hallitus näkee yhteiskunnassamme olevan, SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Berg sanoo tiedotteessa.

Hän muistuttaa tasa-arvovaltuutetun nostaneen lausunnossaan esiin sukupuolten palkkaerojen olevan suuremmat Suomessa kuin Euroopassa keskimäärin. Näin on erityisesti nais- ja miesenemmistöisten alojen välillä.

– Hallitus on jättämässä naisvaltaiset alat ikuisesti palkkakuoppaan, kun se estää niitä neuvottelemasta itselleen vientisektoria korkeampia korotuksia. Samalla vientialoille pistetään painetta, kun ne tulisivat jatkossa määrittämään muidenkin alojen palkankorotuksia. Tämä yhdistelmä ei ole kovin terve eikä tasapainoinen, Berg sanoo.

Bergin mukaan ehdotettu lainsäädäntö on haitallinen myös siksi, että hänen arvionsa mukaan työrauhan häiriöt lisääntyvät.

– Tähän asti kaikki työriidat on saatu ratkaistua. Nyt hallitus on aidosti sitomassa sovittelijan käsiä ja viemässä tältä mahdollisuuksia löytää sovinnon avaimia. Sovittelulta ja sen riippumattomuudelta ollaan viemässä pohja. Tämä tulee johtamaan vain työtaisteluiden pidentymiseen ja tätä kautta työrauhahäiriöiden kasvuun.

AVAINSANAT

SDP:n Berg moukaroi kokoomusedustajan hehkutukset paikallisesta sopimisesta – löysi tiedotteesta vain yhden hyvän asian

Kansanedustaja Kim Berg (sd.) tyrmää edustajakollegansa Saara-Sofia Sirénin (kok.) väitteet paikallisen sopimisen laajentamisesta. Bergin mukaan Sirénin hehkutukset ovat kaukana todellisuudesta.

– Suomalaiset yritykset eivät tosiasiassa ole olleet eriarvoisessa asemassa paikallisen sopimisen mahdollisuuksien kanssa, vaan ne ovat voineet liittyä työnantajaliittoon, jolloin ne ovat pystyneet hyödyntämään työehtosopimusten mahdollistamia joustoja paikallisessa sopimisessa, SDP:n eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Kim Berg huomauttaa tiedotteessa.

Berg muistuttaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana toimivaa Siréniä siitä, että tämän vapauden kanssa on tullut myös vastuu, sillä työnantajajärjestöt ovat velvollisia myös valvomaan jäsenyritystensä paikallisia sopimuksia.

– Nyt kun hallitus haluaa avata paikallisen sopimisen mahdollisuudet myös järjestäytymättömään kenttään, valvontaelementti jää hyvin vajavaiseksi. Viranomaisilla ei ole tähän missään nimessä riittäviä resursseja, kun niistä on tälläkin hetkellä huutava pula, ja hallitus on vielä kohdistamassa valtionhallintoon jättileikkauksia, Berg sanoo.

Sirén sanoo tiedotteessaan, että laajentaminen antaa yrityksille ja niiden työntekijöille paremmat mahdollisuudet rakentaa Suomeen kasvua ja uutta työtä. Sirén kuvaa myös, että paikallisen sopimisen mukanaan tuoman joustavuuden edistäminen työpaikoilla on niin työnantajan kuin työntekijän etu.

Berg muistuttaa, että tähänkin asti työehdoista on voitu sopia työehtosopimuksia paremmin. Hän toteaa myös, ettei hallituksen esityksessä paikalliselle sopimiselle ei ole pystytty laskemaan työllisyysvaikutuksia.

– Laadun, kuten tuotannon tai palvelujen kehittämisen, sijasta tuottavuuden parantamista on lähdetty hakemaan mahdollistamalla työnantajien kilpajuoksu pohjalle. On hyvin kyseenalaista, että työehtojen heikentämisen kautta pystyttäisiin pitkässä juoksussa todella parantamaan tuottavuutta. Tämä ei tule hyödyttämään työntekijöitä eikä kyllä tähän asti hyvin toimineita yrityksiäkään, joiden kilpailuasema tulee heikentymään.

HALLITUKSEN esitys mahdollistaa sen, että luottamusvaltuutettu voi toimia paikallisen sopimuksen sopijaosapuolena luottamusmiehen lisäksi. Bergin mukaan luottamusvaltuutetun käyttäminen paikallisen sopimisen toisena osapuolena työpaikalla ei tuo mukanaan sopimiseen tarvittavaa osaamista, turvaa ja tukea.

– Luottamusmiehet ovat koulutettuja ja heidän takanaan on ollut työntekijäliittojen tuki ja lainsäädännöllinen osaaminen. Vaikka hallituksen esityksessä on kirjaus luottamusvaltuutetun osaamisen turvaamisesta, on se valitettavasti todella epämääräinen ja myös epäuskottava. Tämä tulee kokonaisuudessaan heikentämään työntekijöiden asemaa, jos paikallinen sopimus tehdään luottamusvaltuutetun ja työnantajan kesken, Berg sanoo.

Bergin mukaan on tärkeää ymmärtää, että työlainsäädäntö, johon myös Sirén tiedotteessaan viittaa, on huomattavasti työehtosopimuksia suppeampi.

– Jos yleissitovuus romahtaa, kuten suurena riskinä nyt on, se jättää monet asiat vain lainsäädännön varaan. Siirtyminen työehtosopimusten piiristä lain minimitasolle tulisi heikentämään radikaalisti työntekijöiden työehtojen nykyistä tasoa monella alalla, hän muistuttaa.

Sirénin tiedotteesta Berg löytää kuitenkin yhden myönteisen asian. Sirén sanoo pitävänsä hyvänä, että paikallisen sopimisen edistämisen vastinparina hallitus on luvannut aloittaa jo tänä syksynä selvitystyön henkilöstön hallintoedustuksen vahvistamisesta. Bergin mukaan henkilöstön hallintoedustuksen vahvistaminen on kannatettavaa.

– Hallitus voisi ottaa mallia edustajakollega Lauri Lylyn (sd.) alullepanemasta lakialoitteesta, Berg vinkkaa.

Sirén sanoo tiedotteessa, että suomalainen työelämä ei kaipaa lisää vastakkainasettelua. Bergin mielestä hallituksen olisi syytä katsoa peiliin – sieltä näkyvät hänen mukaansa työmarkkinoilla vastakkainasettelua lisänneen kasvot.

– On valitettavaa, että Suomessa pitkään vallinnutta ja hyvin toiminutta sopimisen ja luottamuksen kulttuuria on lähdetty murentamaan. Kun katsoo hallituksen suunnitelmissa olevia työelämäuudistuksia, huomataan, että ne sisältävät suurelta osin vain työntekijöiden asemaa heikentäviä esityksiä.

AVAINSANAT

”Tilanne on hyvin monelle työttömälle ja heidän perheelleen kestämätön” – työttömyysturvaleikkaukset tapetilla eduskunnassa

Kokoomuksen Karoliina Partanen ja SDP:n Kim Berg keskustelivat eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta.

Kansanedustaja Kim Berg (sd.) kritisoi hallituksen työttömyysturvaleikkauksia, joilla heikennetään ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa ja ikääntyneiden työttömien tilannetta. Eduskunta käsittelee tänään SDP:n vastustamaa työttömyysturvalain muuttamista koskevaa hallituksen esitystä.

– Hallituksen esittämä porrastus ansiopäivärahaan vaikuttaa arvioiden mukaan jopa 80 000 henkilön päivärahaan. Leikkaus heikentää hyvin monen ihmisen toimeentuloa ja on jatkoa Orpon hallituksen epäoikeudenmukaiselle politiikalle. Tilanne on hyvin monelle työttömälle ja heidän perheelleen kestämätön, Berg sanoo tiedotteessa.

Hallituksen esityksen mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso laskee 80 prosenttiin 40 työttömyyspäivän jälkeen ja 75 prosenttiin viiden kuukauden työttömyyden jälkeen. Berg toteaa, että kyseessä on iso leikkaus ansiopäivärahoihin.

Ansiopäivärahan taso riippuu aiemmista tuloista. Berg huomauttaa, että keskimäärin summa ei ole ollut kovin suuri ja porrastaminen pienentää sitä entisestään. Työttömyyskassojen yhteisjärjestön mukaan keskimääräinen täysi ansiopäiväraha oli viime vuonna noin 1500 euroa kuukaudessa.

– Matalapalkka-aloilla itsensä vakuuttaminen työttömyyden varalta ei tule enää kannattamaan, sillä ansiopäiväraha tulee olemaan vain hieman päivärahaa suurempi. Tämä murentaa ansioturvajärjestelmää.

IKÄÄNTYNEIDEN asemaa hallitus heikentää muu muassa poistamalla 58 vuotta täyttäneiden ansiopäivärahan uudelleen laskennan poikkeussäännön sekä työssäoloehdon kertyminen työllistymistä edistävästä palvelusta ja tähän liittyvä ansiopäivärahan tason suojasäännön. Lisäksi poistetaan työllistymistä edistävän palvelun tarjoamisvelvoite TE-toimistoilta ja työllistämisvelvoite kunnilta, Berg listaa.

– Suomalaisilla työmarkkinoilla on edelleen ikäsyrjintää eikä ikääntyneiden työntekijöiden kokemusta ja näkemystä arvosteta edelleenkään riittävästi. Sen takia ikäsidonnaiset poikkeukset ovat olleet tarpeellisia. On hyvin valitettavaa, että hallitus on päättänyt tehdä selvän arvovalinnan heikentää ikääntyneiden työnsaantia ja toimeentuloa.

Berg moittii pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusta siitä, että se sanoo tekevänsä leikkauksia työllisyyden parantamiseksi, mutta on silti systemaattisesti kieltäytynyt arvioimasta leikkaustensa kokonaisvaikutuksia.

– Hallituksen leikkaukset osuvat vahvasti samoihin ihmisiin, mikä lisää epävarmuuksia työllisyyslaskelmissa. Yksi ihminen voi työllistyä vain kerran ja toimeentulotuelta, jolle monet leikkausten seurauksena putoavat, on vaikeampi työllistyä kuin muilta tukimuodoilta. Tässä ei ole päätä eikä häntää.

AVAINSANAT