VALIKKO

Ensimmäistä kertaa Sulkavan Suursoutuihin osallistunutta Emma Luukkoa hymyilyttää – ”Kaverit pelottelivat etten selviäisi, mutta tässä ollaan”

Sanna Koskenranta

Pieni etelä-savolaiskunta vilkastuu kun soutuväki moninkertaistaa ihmismäärän kyläraitilla. Sulkavalla soudetaan jo 52. kerran ja vaikka osallistujamäärät ovat huippuvuosista vähentyneet väkeä riittää vielä pitämään soutuperinnettä yllä. Myös Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit osallistuivat soututapahtumaan omalla tapahtumateltalla sekä soutujoukkueella.

SDP Kaakkois-Suomen soutujoukkueessa soutivat tänä vuonna Veikko Myyryläinen (Mikkeli), Emma Luukko (Kouvola), Niina Ristolainen (Kouvola), Sami Arola (Kouvola), Sirpa Nokelainen (Sulkava), Marko Vasara (Sulkava), Harri Loponen (Lappeenranta), Katja Vasara (Lappeenranta), Toni Kailio (Lappeenranta), Johanna Thomander-Tiainen (Lappeenranta), Heidi Kyyrö (Ruokolahti), Matti Pulkkinen (Imatra), Jari Viuhkonen (Imatra), joukkueen kuopus, 15-vuotias Jesse Viuhkonen sekä perämiehenä Ilkka Nokelainen (Imatra)
Joukkue saapui maaliin ajassa 7:59:11.

Joukkueen soutajista puolet olivat ensikertalaisia. Yhtenä ensikertalaisena mukaan osallistui Kaakkois-Suomen Demarinuorten puheenjohtaja Emma Luukko. Aamu neljän herätyksen ja kuudenkymmenen kilometrin soutamisen jälkeen Luukkoa hymyilyttää:

– Kaverit pelottelivat etten selviäisi, mutta tässä ollaan ja kädetkin ehjänä!

Soutujoukkue ja kansanedustaja Niina Malm soutu-urakan jälkeen. Kuva: Sanna Koskenranta

Lauantaina SDP:n tapahtumateltalla oli tavattavissa tuore kansanedustaja Niina Malm. Kansanedustajaa jututtaneet ihmiset antoivat tukea hallitusohjelmalle ja toivoivat päätöksenteon taustalle inhimillisyyttä.

–  Moni tuli puhumaan avoimuudesta ja inhimillisyydestä päätöksenteossa. On myös monia asioita, jotka ihmisiä aidosti huolestuttavat kuten työllisyys, vanhustenhoito sekä työikäisen väestön väheneminen keskuskaupunkien ulkopuolella, Malm sanoo.

Itsekin kirkkovenesoudun kokenut Malm oli myös lähettämässä ja vastaanottamassa SDP:n soutujoukkuetta. Joukkueessa soutivat myös hänen puolisonsa sekä 15-vuotias poikansa.

–  Joukkueen osallistumien soutuun tuo hyvällä tavalla erilaista näkyvyyttä ja on myös arvostettava suoritus kaikilta soutajilta. Myös isä-poika-elämyksenä varmasti ainutlaatuinen, Malm naurahtaa.

SDP:n teltalla veikattiin kahden päivän ajan joukkueen soutuaikaa. Lähin veikkaus osui alle kahden minuutin päähän ja älypuhelimen voitti 5-vuotias Taneli.

AVAINSANAT

Työttömän ei kuuluisi kärsiä vapaaehtoistyön tekemisestä – kansanedustaja vaatii selkeytystä tilanteeseen

Kansanedustaja Paula Werningin (sd.) mielestä nykyinen tilanne, jossa vapaaehtoistyötä tekevä työtön voi menettää työttömyysetuutensa tai joutua pitkällisiin selvityksiin, on kohtuuton ja kaipaa pikaisesti selkeytystä.

– Vapaaehtoistyö on suomalaisen yhteiskunnan selkärankaa. Se edistää yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia sekä auttaa työttömiä ylläpitämään toimintakykyään ja osaamistaan. On kestämätöntä, että tällaisesta toiminnasta voi seurata karenssi tai etuuden menetys, aiheesta kirjallisen kysymyksen jättänyt Werning sanoo tiedotteessa.

Werning tuo esiin erityisesti sopimuspalokuntalaisten ja potilasjärjestöissä toimivien henkilöiden tilanteen.

Werning huomauttaa, että vaikka työttömyysturvalaki sallii palkattoman, yleishyödyllisen vapaaehtoistyön, soveltamiskäytännöt vaihtelevat ja aiheuttavat epätietoisuutta.

– Byrokratia ja epäselvät ohjeistukset saavat monet työttömät epäröimään, uskaltaako vapaaehtoistyöhön edes ryhtyä. Tämä on yhteiskunnallisesti haitallista ja viestii vääränlaista asennetta osallistumista kohtaan.

Werning vaatii kirjallisessa kysymyksessään hallitusta selvittämään, miksi yleishyödyllinen vapaaehtoistyö edelleen voi johtaa työttömyysturvan epäämiseen, ja miten järjestelmää aiotaan kehittää siten, että se kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen, eikä rankaise siitä.

– Vapaaehtoistyö ei ole ongelma, vaan osa ratkaisua. Hallituksen on korjattava järjestelmää niin, että hyvän tekeminen ei vaaranna kenenkään toimeentuloa.

AVAINSANAT

SDP:n Kymäläinen: Venäläisten kiinteistöhankintojen kieltäminen ei riitä – myös asunto-osakkeiden hankintaa on rajoitettava

Eduskunta käsittelee tänään venäläisten kiinteistöhankintojen kieltämistä. Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) katsoo, että myös asunto-osakkeiden hankintaa on rajoitettava ja valvottava tarkemmin muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

– On hyvä, että hallitus vallitsevassa turvallisuustilanteessa viimein puuttuu venäläisten kiinteistöhankintojen aiheuttamaan uhkaan. Samalla olisi tärkeää kuitenkin huomioida myös asunto-osakkeiden ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden hankinnan aiheuttama potentiaalinen turvallisuusuhka. Työtä lainsäädännöllisten aukkojen tilkitsemiseksi kansallisen turvallisuutemme takaamiseksi on edelleen, Kymäläinen summaa tiedotteessa.

Eduskunnan käsittelyssä on tänään puolustusvaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä, jonka tarkoituksena on kieltää hyökkäyssotaa käyvän valtion, eli käytännössä Venäjän, kansalaisten ja sinne rekisteröityjen yhteisöjen kiinteistönhankinta Suomessa.

Puolustusvaliokunta pitää mietinnössään tärkeänä, että jatkoselvitystyössä tarkastellaan myös asunto-osakkeiden sekä kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden ostamisen ja hallinnan kokonaisuutta, koska ne voivat muodostaa uhan kansalliselle turvallisuudelle.

SAMALLA linjalla on kansanedustaja Kymäläinen, joka tänään jättämässään toimenpidealoitteessa ehdottaa, että hallitus ryhtyy valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla kattava valvonta sekä luvanvaraisuuslainsäädäntö ulotetaan myös asunto-osakeyhtiöihin.

Lappeenrantalainen Kymäläinen huomauttaa tiedotteessaan, että erityisesti Kaakkois- ja Itä-Suomessa on paljon asunto-osakeyhtiöitä, joissa merkittävä osa osakkeenomistajista on venäläisiä. Kymäläisen mukaan tämä on aiheuttanut ongelmia muun muassa vastikkeiden perinnässä.

Hän kuitenkin näkee myös laajemman turvallisuusuhan, jonka omistukset voivat aiheuttaa. Hän arvioi, että asunto-osakkeita ja niiden omistuksia voitaisiin käyttää vääriin tarkoituksiin.

– Venäjän hallinto voi esimerkiksi painostaa kansalaisiaan, joilla tällaisia omistuksia on, erilaisiin toimiin, joilla olisi vaikutusta kansalliseen turvallisuuteen, Kymäläinen sanoo.

Hän uskoo, että kiinteistöhankintoja koskevaa lainsäädäntöä voitaisiin mahdollisesti pyrkiä kiertämään muuttamalla kiinteistöjä asunto-osakeyhtiömuotoisiksi.

– Erinäisillä järjestelyillä voidaan myös häivyttää omistuksia. Tähänkin uhkaan tulee paremmin pystyä puuttumaan.

AVAINSANAT

SDP:n Kymäläinen ehdottaa sähköisten ehdokashakemusten käyttöönottoa – ”Ei ole kyetty siirtymään kuluvalle vuosituhannelle”

Kansanedustaja Suna Kymäläisen (sd.) mielestä sähköisten ehdokashakemusten käyttöönottoa pitäisi selvittää. Hän on jättänyt tänään aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

– Nykyinen vaalilaissa säädetty järjestely, jossa esimerkiksi kuntavaaleissa puolueen vaaliasiamies toimittaa paperisen ehdokashakemuksen kunnan keskusvaalilautakuntaan, jättää valitettavan paljon tilaa inhimillisille virheille, Kymäläinen sanoo tiedotteessa.

– Itse sain kokea tämän kuluvana vaalikeväänä karvaasti, kun oma asiakirjani valitettavasti hukkui matkalla, eikä lopulta vaaliasiamiehen toimesta päätynyt ajoissa keskusvaalilautakuntaan muiden tarvittavien asiakirjojen joukossa ehdokashakemusta jätettäessä, hän kertoo.

Kymäläisen listalta jäämisestä uutisoi ensimmäisenä Etelä-Saimaa. Kymäläisen oli tarkoitus olla ehdolla kuntavaaleissa Lappeenrannassa. Hän sai vuoden 2021 vaaleissa toiseksi eniten ääniä SDP:n listalla.

KYMÄLÄISEN mielestä olisi tärkeää selvittää, voitaisiinko ehdokashakemukset jatkossa tehdä ja käsitellä sähköisesti. Kymäläinen sanoo, että vahvan sähköisen tunnistautumisen avulla jokainen ehdokas voisi esimerkiksi jättää oman suostumuksensa ja vaaliasiamies voisi sen avulla allekirjoittaa ehdokashakemuksen.

– Suomi on kansainvälisesti vertailtuna digitalisaation kärkimaita. Silti voimassa oleva vaalilainsäädäntömme ei mahdollista ehdokashakemusten tekemistä sähköisesti. Sähköisen äänestämisen mahdollistamisesta on keskusteltu jo pitkään ja siihen liittyvät haasteet tunnetaan. On kuitenkin erikoista, että myöskään ehdokashakemusten kohdalla ei ole kyetty siirtymään kuluvalle vuosituhannelle.

Kymäläinen kysyy kirjallisessa kysymyksessään, että pitääkö hallitus tärkeänä selvittää sähköisten ehdokashakemusten käyttöönoton mahdollisuutta. Samalla hän kysyy, miten hallitus aikoo turvata demokratian toteutumista ja digitalisaation edistämistä vaalilainsäädännön näkökulmasta.

– Sähköiset ehdokashakemukset olisivat nykyistä parempi ratkaisu myös demokratian toteutumisen sekä digitalisaation edistämisen näkökulmasta. Digitalisaation edistäminen myös tällä saralla on vuonna 2022 valmistuneen Suomen digitaalisen kompassin vision, arvojen ja tavoitteiden mukaista. On selvää, että inhimillisiä virheitä tapahtuu. Sen ei kuitenkaan tule olla esteenä demokratian toteutumiselle.

AVAINSANAT

SDP:n kansanedustajat: Itä-Suomi kaipaa tekoja, ei juhlapuheita – ”Monien hyvien toimenpiteiden rahoitus puuttuu”

Itä-Suomen puhdas luonto ja vesistöt tarjoavat paljon esimerkiksi matkailulle. Kuvassa Kolin kansallismaisema.

Orpon hallituksen on aika lunastaa lupauksensa Itä-Suomelle – puheiden sijaan nyt tarvitaan tekoja, SDP:n kansanedustaja Niina Malm ja Seppo Eskelinen vaativat tiedotteessaan.

Itäisen Suomen ohjelmaa valmistellut työryhmä luovutti tänään pääministeri Petteri Orpolle (kok.) ohjelman, jossa nostetaan esille keinoja alueen talouden, työllisyyden, saavutettavuuden ja vetovoiman vahvistamiseksi.

– Nyt on korkea aika lähteä viemään näitä käytäntöön. Ohjelman ongelma on edelleen, että monien hyvien toimenpiteiden rahoitus puuttuu. Lisäksi mitään aikataulutavoitteita ei ole sekä vastuutahoja ei ole määritelty, kansanedustajat toteavat tiedotteessaan.

Malm nostaa esimerkiksi, että Itä-Suomen puhtaalla luonnolla ja laajoilla vesistöillä olisi paljon annettavaa matkailulle.

– Tätä tavoitetta tukisi hyvin esimerkiksi valtakunnallisen Erämuseon perustaminen Imatralle, kuten ohjelmassa hyvin nostetaan esille, hän sanoo.

Eskelinen puolestaan huomauttaa, että Suomi elää metsistä ja Itä-Suomi on metsäteollisuuden vahvaa aluetta.

– Jotta puu saadaan tehtaille, tulee liikenneyhteyksien olla kunnossa. Ohjelma nostaa vahvasti esille liikenneverkon ja yhteyksien vahvistamisen merkityksen, jotta niin teollisuuden kuljetuksista kuin laajemmin Itä-Suomen saavutettavuudesta voidaan pitää huolta, hän sanoo.

Nyt tarvitaan vahvaa ja määrätietoista aluepolitiikkaa.

Kansanedustajien mukaan on syytä pitää mielessä, että vihreän siirtymän investoinnit esimerkiksi tuulivoiman rakentamiseen ovat lähes mahdottomia Itä-Suomessa. Vain noin neljä prosenttia Suomeen rakennetusta tuulivoimasta sijaitsee Valtatie 5:n itäpuolella, he muistuttavat.

– Ohjelmassa kyllä nostetaan vahvasti esille tuulivoimarakentaminen yhdessä kantaverkon vahvistamisen kanssa. Yhdessä nämä vahvistaisivat teollisuuden mahdollisuuksia uusien tulevaisuuden investointien käynnistymiseen.

Malmin ja Eskelisen mukaan hallituksen on pystyttävä kevään puoliväliriihessä osoittamaan aito sitoutuminen Itä-Suomen tilanteen vahvistamiseen.

– Nyt tarvitaan vahvaa ja määrätietoista aluepolitiikkaa, jotta koko maata voidaan tasapuolisesti kehittää ja yhtäläiset kasvun mahdollisuudet turvataan koko Suomeen. Juhlapuheet ja ohjelmat eivät riitä, he toteavat.

AVAINSANAT

SDP:n Malm: Hallituksen on siirryttävä konkreettisiin tekoihin itäisen Suomen maakuntien tulevaisuuden turvaamiseksi

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malm vaatii nopeita elvytys- ja investointitoimia itärajan maakunnille. Hän moittii hallitusta siitä, ettei se ole saanut aikaan konkreettisia toimia Suomen Venäjän vastaisten rajamaakuntien tukemiseksi puheista huolimatta.

Imatralainen Malm nostaa esiin, että loppuviikosta ”itärajalle tilannetta ihmettelemään” tulee pääministeri Petteri Orpon (kok.) kanssa laitaoikeistolaista Italian Veljet -puoluetta edustava komissaari Rafaele Fitton.

– Pääministeri mielellään isännöi itärajalla EU päättäjiä, joka toki on hyvä asia, mutta mitään vaikutusta sillä ei tunnu olevan hallituksen politiikkaan. Rajavierailu on kuin eksoottinen ja vähän jännittävä tapahtuma, mutta muuhun se ei johda kuin patsasteluun median edessä, imatralainen Malm sanoo tiedotteessa.

Malm muistuttaa, että Suomen itäiset raja-alueet Virolahden Vaalimaalta Utsjoen Nellimiin ovat kärsineet pahiten välttämättömistä Venäjä-pakotteista.

– Matkailun, kauppa-asioinnin ja vaikkapa puu- ja paperiteollisuuden raaka-ainevirtojen katkeamisen suurimmat kärsijät ovat itäisen Suomen yritykset ja niiden työntekijät. Ensin rajan sulki henkilöliikenteeltä korona ja sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Malm huomauttaa, että aiemmin esimerkiksi pelkästään Etelä-Karjalassa vieraili vuodessa liki kaksi miljoonaa venäläistä turistia ja he käyttivät maakunnassa rahaa 310 miljoonaa euroa vuodessa.

Malm moittii, että konkreettisia toimia sen paremmin kansallisen kuin EU:n rahoituksen ohjaamiseen Suomen itärajan maakuntien taloudellisen aktiivisuuden ja aluetalouden vahvistamiseen ei maan hallituksella ole näkynyt. Hän huomauttaa, että Euroopan unionin komission ohjelmaan on saatu vaatimus, että EU:n on tuettava koko EU:n ja Venäjän välisen raja-alueen turvallisuutta ja taloudellista toimeliaisuutta.

– Tällä hetkellä tilanne on kuin paikkaisi purukumilla uppoamisuhassa olevaa valtamerialusta. Orpo-Purran hallituksen on nyt siirryttävä vaikuttaviin konkreettisiin tekoihin itäisen Suomen maakuntien tulevaisuuden turvaamiseksi. Se on parasta hyvinvointi- ja elinkeinopolitiikkaa ja samalla erittäin tehokasta raja- ja kokonaisturvallisuuden vahvistamista, hän painottaa.

AVAINSANAT