Käpylän suojeluasemakaava hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa

Käpylän rakennukset ovat komeiden puiden suojassa.

Tampereen yhdyskuntalautakunta hyväksyi Käpylän pientaloalueen suojeluasemakaava kesäkuun lopulla. Asemakaava menee vielä kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn.

Käpylän pientaloalue sijaitsee Lapin kaupunginosassa kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 13,4 hehtaaria. Kaupunginosa on saanut olla vuosikymmenet kaikessa rauhassa. Asukkaat ovat voineet hyödyntää Näsijärveä monella tapaa, niin Rauhaniemen uimarantaa kuin veneily- ja kalastusmahdollisuuksia venepaikkoineen.. Myös Kaupin metsät ovat ollet Käpylän asukkaiden käytössä. Omakotiyhdistys järjesti Kaupin laduilla hiihtokilpailuja ainakin jo viisikymmenluvulla.

Asemakaavan muutoksella turvataan valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 20 222 kerrosneliömetriä. Rakennusoikeus lisääntyy 2413 kerrosneliömetriä. Uusia tontteja ei osoiteta.

Kortteleihin on osoitettu alueelliset suojelumerkinnät sekä rakennusten suojelumerkinnät maakuntamuseon inventoinnin pohjalta. Rakennuksia ei saa purkaa.

Omakotitalojen rakennusoikeudet on osoitettu tonteille alkuperäisten suojeltavien asuinrakennusten koon mukaisina, vaihdellen 100 ja 225 kerrosneliömetrin välillä. Myöhemmille laajennuksille ja rakennusosille ei ole osoitettu rakennusoikeutta suojelukaavan pyrkiessä säilyttämään alueen alkuperäistä ilmettä ja rakennetta.

Lisäksi tonteilla on talousrakennusoikeus enintään yhteensä 30 kerrosneliömetriä, mihin kuuluu myös joitakin suojeltavia piharakennuksia. Kolmea tonttia on hiukan laajennettu.

Käpylän historia ja luonne

Käpylän pientaloalue rakennettiin pääosin 1910 ja -20 -lukujen vaihteessa. Vuoden 1933 asemakaava laajensi aluetta hieman idän suuntaan, ja täydennysrakentamisena tuli muutama talo vielä 1940- ja 50-luvuilla.

Rakennukset ovat enimmäkseen hirsisiä. Osa on paritaloja, jotka on osin muutettu yhden perheen taloiksi. Silti vielä 1950-luvulla joissakin taloissa, kuten esimerkiksi kaupungista tultaessa Aaltotien vasemmalla puolella olevissa rakennuksissa, asui useita perheitä.

Rakennukset ovat tiiviisti katujen varrella, mikä luo miellyttävää kaupunkitilaa ja -ympäristöä. Alue on säilyttänyt hienosti alkuperäisen ilmeensä, jonka luonteeseen vaikuttaa myös ympäröivä vihervyöhyke. Ainakin joidenkin milestä alue vaatisi kokonaisvaltaista kohentamista.

Rakennukset ovat usein hirsisiä ja vaikuttaa sltä kuin joku niistä olisi aina remontin kohteena.

 

Kasvillisuus pehmentää

Koivujen reunustamat kadut myötäilevät maaston muotoja ja pienten omakotitonttien rakennukset seuraavat katulinjaa. Pieni keskuspuisto Lapinaukea on alueen sydän. Käpylä on kokonaisuutena hyvin yhtenäinen viehättävine rakennuksineen. Kaava-alue on kaupungin omistuksessa.

Virkistysalueilla tavoitteena on kulttuurihistoriallisten ja luontoarvojen sekä virkistysalueiden toimintojen turvaaminen.

OP: Pirkanmaa kiihdyttää karkuun muilta maakunnilta

Maakuntien talouksien ennustetaan elpyvän laskusuhdanteesta eri tahtiin. OP:n ekonomistit ennustavat, että lähivuosina nopeinta kasvua nähdään Uudellamaalla. Maakunta toipuu keskimääräistä syvemmästä laskusuhdanteesta.

Sen sijaan pidemmällä aikavälillä nopeinta kasvu on ekonomistien ennusteen mukaan Pirkanmaalla.

-  Pirkanmaa näyttää kiihdyttävän muilta maakunnilta karkuun, kun tarkastellaan 2000-luvun talouskehitystä, toteaa OP-ryhmän johtava ekonomisti Tomi Kortela.

Ekonomistit ennustavat talouden kasvavan lähivuosina suurimmassa osassa Suomen maakuntia, mutta kasvu käynnistyy hitaasti. Vuosina 2025-2026 bruttokansantuotteen kasvuasteet vaihtelevat nollan tuntumasta aina kahden prosentin kasvuun.

Suurin osa maakunnista oli laskusuhdanteessa viime vuonna. Syvin laskusuhdanne oli Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Kaikki maakunnat eivät kuitenkaan olleet laskusuhdanteessa, vaan ekonomistien arvion mukaan noususuhdanteessa olivat Ahvenanmaa, Pohjanmaan maakunnat ja Kainuu.

-  Suhdanteiden vaihtelu kertoo siitä, että paikalliset tekijät vaikuttavat maakunnan talouskehitykseen, Kortela toteaa.

Paikallisiin tekijöihin voidaan lukea esimerkiksi alueellisten työmarkkinoiden muutos.

AVAINSANAT

Tampereen yliopistolle jätetty lakkovaroitus – järjestöt tyytymättömiä palkkatarjoukseen

Tampereen yliopistolle on jätetty lakkovaroitus. Vuorokauden kestävä lakko alkaa puolilta öin 7. toukokuuta, ellei sopua Suomen kolmentoista yliopiston työntekijöiden työehdoista ja palkankorotuksista synny ennen sitä.

Työntekijäpuolta edustavat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Ammattiliitto Pro. Järjestöjen mukaan työnantajan palkkatarjous jää selvästi alle yleisen linjan.

Jukon tiedotteen mukaan kiista koskee myös työehtosopimukseen kirjattua opetustuntikattoa, jolla suojellaan opetus- ja tutkimustyötä yliopistoissa tekeviä liiallisilta työkuormilta.

Palkansaajia edustavat järjestöt haluavat säilyttää katot, jotta opetuksen ja tutkimuksen laatu suomalaisissa yliopistoissa varmistetaan jatkossa myös tältä osin.

Työnantajia neuvotteluissa edustavan Sivistan mukaan se on tarjonnut palkansaajille yleisen linjan mukaista korotustasoa. Sivistan mukaan neuvotteluja on vaikeuttanut palkansaajaliittojen suhtautuminen yliopistojen tavoitteeseen kontaktiopetustuntikäsitteestä luopumisesta.

AVAINSANAT

”Iloisen häkeltynyt olo” – Arkadianmäki kutsuu Hanna Lainetta, jos Ilmari Nurminen valitaan Tampereen pormestariksi

Hanna Laine kuvattuna hänen työpaikallaan päiväkodin pihalla Kangasalla keväällä 2022.

Kangasalalainen Hanna Laine, 53, saattaa nousta eduskuntaan, jos Tampereella vaalivoiton napanneen SDP:n Ilmari Nurminen valitaan pormestariksi. Nurminen on kertonut Aamulehdelle jättävänsä kansanedustajuuden, mikäli hänet valitaan.

Demokraatin puhelimitse tavoittama Laine nauraa, että ”aika hurjaa härdelliä” on tämä maanantai ollut. Aamupäivä Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen 1. varapuheenjohtajalla vierähti aluehallituksen kokouksessa. Puoliltapäivin hän ryhtyi purkamaan kokouksen aikana kertynyttä soittojonoa. Moni media on ollut kiinnostunut hänen ajatuksistaan mahdollisesta eduskuntaan noususta.

– On semmoinen iloisen häkeltynyt olo. Kun keskityin niin paljon omaan kunta- ja aluevaalityöhön, en paljon kiinnittänyt huomiota Tampereen kuntapolitiikan tilanteeseen. Vasta kun eilen lävähtivät äänet esiin, rupesin ajattelemaan, että hetkinen – tämähän voi koskettaa minuakin tämä tilanne, Laine sanoo.

Toki hän sen tiesi, että tällainen mahdollisuus on olemassa, mutta hän kuvailee myös yrittäneensä aktiivisesti unohtaa sen. Mielessä olivat vielä viime vuoden tilanteet. Silloin Laineen nousua eduskuntaan spekuloitiin kiivaasti.

– Sitä pidettiin niin varmana ja sitten lopulta kävi kuinka kävi. Nyt yritin pitää ajatukset vain Kangasalla ja omissa vaaleissa, hän kuvailee.

Laine viittaa eurovaaleihin, joissa Pirkanmaan vaalipiiristä eduskuntaan ponnistaneen kansanedustaja Ville Merisen (sd.) odotettiin nappaavan voiton ja lähtevän Brysseliin.

Hanna Laine sai vuoden 2023 eduskuntavaaleissa 2 483 ääntä, mutta hän nousi varasijalle vasta syksyllä 2023 eduskuntavaalien jälkeen, kun Sanna Marinille myönnettiin vapautus edustajan toimesta ja varasijalla ennen Lainetta ollut hämeenkyröläinen Lotta Hamari aloitti kansanedustajana.

KANGASALLA varhaiskasvatuksen lastenhoitajana työskentelevä Hanna Laine haluaisi eduskunnassa vaikuttaa jo työnsä puolesta kasvatukseen ja opetukseen liittyviin asioihin. Hyvinvointialueen päättäjänä häntä kiinnostaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon asioihin vaikuttaminen.

– Ja työelämän asiat olivat minulle edellisissäkin eduskuntavaaleissa yhtenä todella tärkeänä asiana, Laine listaa.

Kangasalan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana kuluneella kaudella toiminut Laine valittiin sunnuntain vaaleissa jälleen valtuustoon – alkamassa on jo kuudes kausi kotikaupungin päätöksenteossa. Hän sai myös jatkopestin Pirkanmaan aluevaltuustoon.

Kangasalan äänikuningatar sai 1125 ääntä kuntavaaleissa ja Pirkanmaan aluevaaleissa 1 742 ääntä.

– Olen todella kiitollinen siitä, että ihmiset ovat antaneet tukensa ja kannatuksensa sille työlle, mitä olen tehnyt pitkäjänteisesti ja vakaasti. Samalla tavalla ja tyylillä – rakentavasti ja ratkaisuja etsien – jatkan edelleen, Laine sanoo.

PÄÄTTÄJIEN tupla- ja triplaroolit ovat puhuttaneet. Yhdellä päätöksentekijällä voi olla pesti esimerkiksi kotikunnassa, omalla hyvinvointialueella ja eduskunnassa. Mitä Laine niistä ajattelee, miten hän aikoo toimia?

– Se täytyy vielä miettiä. Se on aivan selvää, kuten edellisten eduskuntavaalien alla äänestäjillekin sanoin, että alueella en pyri mihinkään merkittävään tehtävään, enkä hae sieltä isompia vastuita. Valtuustoon nyt on äänestetty ja katsotaan, miten käy.

Kangasalan tilanne pohditaan erikseen Kangasalla, Laine sanoo.

– Tiedän, että kansanedustajia on kuntiensa ja kaupunkiensa valtuustoissa muun muassa puheenjohtajina – kuten Ilmarikin on ollut tähän asti Tampereella. Tehtävät on mahdollista yhdistää, mutta näistä ei ole puhuttu täällä paikallisesti ja ne keskustelut käydään sitten, kun ensin tiedetään, mitä paikkoja meille tulee. On vaikea ottaa kantaa, mutta en sulje mitään pois.

Laine kertoo, ettei hän ole ehtinyt vielä ylipäätään pohtia syvällisemmin, millaisia muutoksia elämään tulisi, jos hänestä tulee kansanedustaja.

– Tuohon on vielä tosi vaikea vastata. Totta kai se tarkoittaa sitä, että työ siirtyy Helsinkiin ja siihen pitää valmistautua. Se varmasti vaatii omat kuvionsa, mutta en ole kerinnyt kyllä yhtään sitä asiaa ajatella.

Pirkanmaan ja Tampereen demarit iloitsivat vaalituloksesta – ”Asettaa paineita hallitukselle”

Tampereella SDP:n vaalivalvojaisissa sunnuntai-iltana oltiin tyytyväisiä vaalitulokseen sekä kunta- että aluevaaleissa. Valtuustoihin valitut konkarit ja keltanokat odottavat vaikuttavaa alkavaa valtuustokautta.

Pirkanmaan hyvinvointialueen vaaleissa SDP kasvatti paikkamääräänsä neljällä ja Tampereen kuntavaaleissa kolmella paikalla.

Tampereella pormestariksi nousee SDP:n kansanedustaja ja kuluneella valtuustokaudella valtuuston puheenjohtajana toiminut Ilmari Nurminen. Entinen pormestari, kansanedustaja Lauri Lyly oli vaalivalvojaisissa hyvillään, että kaupunki saa taas sosialidemokraattisen pormestarin. Mitä haluaisit sanoa vinkkinä Nurmiselle?

– Tulet saamaan tosi mielenkiintoisen työn – se koukuttaa. Olet kädet savessa kaupungin johtamisessa, se on todella konkreettista johtamistyötä, vuosina 2017-2021 pormestarina toiminut Lyly sanoi.

– Itse puhuisin nyt elinvoima-asioista ja työllisyydestä paljon. Talouden tasapainottaminen tulee olemaan väkisinkin semmoinen asia, joka pitää tälläkin kaudella taas tehdä. Silloin minun aikanani se tehtiin viimeksi, nyt se asia tulee Nurmisen kaudella taas.

Tampereen kuntavaalitulosta Lyly luonnehti paremmaksi kuin hän uskalsi odottaa. Töitä sen eteen tehtiin paljon.

– Meillä on paljon pienempi vaalibudjetti kuin kokoomuksella, mutta olemme tehneet jalkatyöllä tätä. Aika perusasioita olemme tuoneet esiin.

Lauri Lyly SDP:n vaalivalvojaisissa Tampereen työväentalolla, Tampereen työväenteatterin Eino Salmelaisen näyttämön lämpiössä.

LYLY JATKAA Tampereen kaupunginvaltuustossa ja myös Pirkanmaan aluevaltuustossa. Lisäpaikat tarkoittavat, että SDP:n vaikutusvalta kasvaa aluevaltuuston sisällä. Millaisin odotuksin tulevaan kauteen?

– Tällä valtuustokaudella on tehty aika isoja rakenteellisia muutoksia ja talouden tasapainottamista on tehty tosi rajusti, niin ensi valtuustokausi tulee olemaan sisällön kehittämistä, jonojen purkua ja kaikkia tällaisia asioita, jotka näkyy asiakaspinnassa parannuksena ja korjauksena. Se tulee olemaan seuraavan valtuuston tärkeimpiä juttuja.

Mitä aluevaltuusto voi tehdä, jos hallitus ei tingi alueiden rahoitussäästöistä?

– Pirkanmaalla meillä on vähän parempi tilanne kuin maassa keskimäärin. Me olemme suuri hyvinvointialue. Me saamme normaalissa aikataulussa – todennäköisesti ensi vuoden loppuun mennessä – katettua ne alijäämät, mitkä syntyivät 2023 ja 2024.
Se näyttäisi siltä. Tällä hetkellä itse uskon, että se on mahdollista.

Johanna Loukaskorpi on kuluneella aluevaltuustokaudella toiminut aluevaltuuston puheenjohtajana.

JOHANNA LOUKASKORPI jatkaa Lylyn tavoin sekä Tampereen että Pirkanmaan valtuustoissa. Loukaskorpi on kuluneella kaudella toiminut Pirkanmaan aluevaltuuston puheenjohtajana.

Loukaskorpi sanoo pitävänsä aluevaltuuston tulevan kauden tärkeimpänä tehtävänä edelleen vahvistaa valtuuston roolia.

– Myös se on tärkeää, että saataisiin talous sillä tavalla tasapainoon, että ei tarvitse enää lähteä ihmisten palveluita heikentämään. Mutta hankalaa se on, koska rahat tulevat valtiolta.

Loukaskorpi toteaa, että ihmiset ovat näyttäneet vaaleissa, mitä mieltä he ovat kovista säästöpäätöksistä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen leikkauksista.

– Kyllähän tämä vaalitulos asettaa paineita hallitukselle, että tämän leikkauspolitiikan pitää loppua ja pitää myös uskoa siihen, että alueet tarvitsevat aikaa sopeuttaakseen talouttaan.

Oliver Priimägi oli saapunut vaalivalvojaisiin ystävänsä Kerttu Kajanderin kanssa. ”Olin ihan varma, että hän pääsee läpi”, Kajander sanoi.

UUSINA TAMPEREEN kaupunginvaltuustossa ovat aloittamassa muiden muassa Oliver Priimägi ja Hanna-Maria Grann. Grann ponnistaa uutena myös aluevaltuustoon, Priimägi jäi aluevaaleissa rannalle.

Priimägi kuvaili mielen menevän vuoristorataa, kun näytti jo melko varmalta, että hänestä tulee Tampereen nuorin valtuutettu.

– Olen ylpeä itsestäni ja voin taputtaa itseäni olkapäälle. Aika utopistiset tunnelmat, mutta katsotaan. En uskalla vielä sanoa, että miten käy, mutta sormet ristissä, että pysyy tulos tämän näköisenä, 20-vuotias Priimägi intoili ennen tuloksen selviämistä.

Priimägi on innostunut politiikasta nuorisovaltuustossa, jossa hän on vaikuttanut pitkään. Viime vuonna hän johti Tampereen nuorisovaltuustoa.

– Kun sitä kautta pääsin näkemään sitä politiikan meininkiä paalupaikalta, ymmärsin sen, että olen ihan hyvä just tällaisena kuin olen. Vähän höselinä, nuorena ja menevänä. Että ei se vaadi kuitenkaan mitään ihmeellistä – olen ihan sopiva politiikkaan tällaisena.

Koin, että demareissa on mun mentävä aukko.

Politiikkaan lähtemiseen motivoi myös se, kun näkee yhteiskunnassa ja Tampereella paljon asioita, joita voisi parantaa, hän kertoo. Hänelle tärkeää on myös saada nuorten ääni valtuustoon. Priimägi opiskelee Tampereen yliopistossa politiikan tutkimusta. SDP:n hän valitsi, koska puolue näyttäytyy hänelle suurena ja vakaana vastuunkantajana.

– Koin, että SDP:ssä allekirjoitetaan itselle tärkeimmät arvot, joita haluan olla puolustamassa. Koin myös, että demareissa on vähän niin kuin mun mentävä aukko ja pystyn ehkä myös houkuttelemaan lisää nuoria äänestäjiä ja valaisemaan demareiden sanomaa myös nuoremmalle sukupolvelle.

OMAT VAALITEEMANSA Priimägi kiteytti kolmeen sanaan: yhteistyö, vastuullisuus ja inhimillisyys. Priimägi kertoo pelkäävänsä todella paljon politiikan polarisoitumista. Siksi hän pitää tärkeänä yhteistyötä yli puoluerajojen. Yhteistyö on myös osallistamista, hän katsoo.

– Osallistetaan nuorisovaltuustoa ja maahanmuuttajaneuvostoa vielä enemmän kaupungin päätöksentekoon. Heillä ei välttämättä ole ääntä vaaleissa, niin täytyy löytää eri reittejä, joiden kautta heitä pystyy kuulemaan.

Vastuullisuuden teemasta puhuessaan Priimägi nostaa esiin erityisesti joukkoliikenteen ja erityisesti sen hinnoittelun kehittämisen puolesta puhumisen. Lippujen hintoja ei pidä hänestä nostaa.

Teemoista inhimillisyyden hän mainitsee erityiseksi ajurikseen aluevaalikampanjassa. Erityisesti mielenterveyspalvelut ovat hänelle tärkeä asia.

– Että sinne saisi jotain konkreettisia toimia, kuten mielenterveystarkastukset kouluihin tai lisää walk in -terapiapalveluita.

Hanna-Maria Grann haluaa tuoda aluevaltuustoon työntekijöiden näkökulmaa.

HANNA-MARIA GRANN on työskennellyt sote-alalla yli 25 vuotta. Hän on terveydenhoitaja, sairaanhoitaja ja työsuojeluvaltuutettu. Hän työskentelee opiskeluhuollon kouluterveydenhoitajana ja toimii Pirkanmaan hyvinvointialue Pirhassa työsuojeluvaltuutettuna. Miksi lähdit aluevaaleihin?

– Halusin, että tulee työntekijöiden näkökulma asioihin. Henkilöstön hyvinvointi on minulle tärkeä juttu. Haluan vaikuttaa siihen, miten meitä henkilöstöä kohdellaan ja kuullaan.

Grann odottaa tulevalta aluevaltuustokaudelta, että liki jokaisen puolueen huulilla ollut ennaltaehkäisy ja varhainen tukeminen muuttuu konkreettisiksi toimiksi.

Vaalikentillä Grann kertoo kuvailleensa tilannetta siten, että kaksi junaa kulkee vierekkäin.

– Toinen juna on se, millä puramme jonoja ja pyrimme saamaan tilannetta haltuun. Toinen juna menee siinä vieressä ja yrittää kääntää ennaltaehkäisyyn, jotta kaikkien tilanne ei kriisiytyisi. Toivon, että nämä radat kohtaavat. Se on järkevämpää, kustannustehokkaampaa ja myös inhimillisempää.

”Ihan huikea tulos” – SDP:n Ilmari Nurminen kiinni Tampereen pormestarin pestissä

SDP:n vaalivalvojaisissa riemuittiin ennakkoäänten tuloksista. Etualalla tuulettaa kansanedustaja, entinen pormestari Lauri Lyly ja hänen takanaan kansanedustaja, ennakkoäänten perusteella tuleva pormestari Ilmari Nurminen.

Tampereella SDP:n vaalivalvojaisissa tuuletettiin villisti, kun ennakkoäänten tulokset lävähtivät televisioruudulle. ”Ihan mieletöntä”, kiteytti SDP:n pormestariehdokas Ilmari Nurminen.

SDP on ennakkoäänten perusteella saamassa Tampereen kaupunginvaltustoon kolme lisäpaikkaa ja nousemassa kaupungin suurimmaksi puolueeksi.

– Tämä on ihan huikea tämä Tampereen tulos. Lähes 30 pinnaa, meillä on yli viiden prosentin kaula kokoomukseen. Toki tässä on vielä paljon ääniä laskematta, mutta kyllä tämä on osoitus ihmisiltä, että he halusivat politiikkaan suunnanmuutosta, Nurminen kommentoi tuloksia tuoreeltaan.

Nurmisen mukaan ennakköäänten tulos on myös osoitus siitä, että Tampereella haluttiin sosialidemokraatit johtoon.

– Odotetaan tulokset loppuun, mutta vahva mandaatti, vahva selkänoja, jolla lähteä tekemään ja viemään asioita eteenpäin. Olen koko sydämestäni kiitollinen tästä luottamuksesta, mitä ihmiset ovat antaneet, Nurminen sanoi.

NURMISEN mukaan tunnelma vaalikentillä on ollut todella hyvä. Hän kertoo ihmisten nähneen hallituksen kovan politiikan vahvasti epäoikeudenmukaisena.

– Monet varmasti lähtivät äänestämään myös meidän vaihtoehtoa ja osoittamaan hallitukselle, että tämä eriarvoistava politiikka ei heille käy.

Tampereella huolta on aiheuttanut Nurmisen mukaan yleinen eriarvoisuus ja työttömyyden kasvu.

– Sosiaaliturvaleikkaukset ovat näkyneet ihmisten toimeentulossa. 2500 ihmiselle on lähetetty kirje, että pitää muuttaa halvempaan asuntoon. Asunnottomuus on noussut ja sosiaaliset ongelmat lisääntyneet. Ihmiset kantavat huolta tästä ja siksi uskon, että meidän vaihtoehtomme saa ihmisten luottamuksen.

Nurminen piti kiitospuheen lähtiessään Ylen haastatteluun Raatihuoneelle. Hän muistutti, että vaalitulos ei olisi syntynyt ilman kaikkia vaalityössä ahkerasti mukana olleita.

Puheen päätteeksi mikrofoniin tarttui kuntavaaliehdokas Jani Moisio.

– Kaupungissa on uusi seriffi, hän veisteli.