VALIKKO

Haapajärvinen Jari Nahkanen on moneen mukaan ehtivä päättäjä ja rento reksi – ”Kaikkein tärkeintä on olla oikeudenmukainen nuoria kohtaan”

Kiireisen elämän vastapainoksi Jari Nahkanen viihtyy perheen parissa ja luonnossa yhdessä Nemo-koiran kanssa.
  • Oulu
  • 01.08.2019
  • 7:45
  • (Päivitetty: 31.07. 17:16)

Ihan maksimissaan vuosi. Sen verran Jari Nahkanen uumoili viihtyvänsä Haapajärvellä, kun hän aikanaan muutti sinne perheineen Oulusta. Nyt muutosta on kulunut kuusitoista vuotta, pienet kaksoset ovat kasvaneet ylioppilaiksi ja perheen haapajärviseksi syntynyt iltatähti on jo 6-vuotias.

– Haapajärvi tuntui turvalliselta ja mukavalta ympäristöltä perheelle. Silloin täällä oli noin 8000 asukasta, nyt muutama sata vähemmän. Ihmiset tuntevat toisensa ja täällä on hyvin kiinteä yhteisö, se veti puoleensa, Nahkanen kuvailee kotiutumistaan Haapajärvelle.

Haapajärven yläasteen rehtorina työskentelevä SDP:n kunnanvaltuutettu Jari Nahkanen on syntynyt Helsingissä. Hän on asunut ison osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan Savossa, Siilinjärvellä. Nahkanen muutti aikanaan Ouluun opiskelemaan ja asui siellä kymmenkunta vuotta. Miten savosta tullut on sopeutunut Pohjois-Pohjanmaalle?

– Minä olen sopeutunut hyvin, mutta en tiedä miten muut ovat sopeutuneet minuun, hän nauraa.

– Täällä ihmiset ovat aavistuksen jäyhempiä ja minä olen kova puhumaan. Täällä on myös vähän sellainen mentaliteetti, että itseään ei saa kovin esille tarkoituksella tuoda. Olen kyllä sitäkin tehnyt sopivasti.

Olemme Pohjois-Pohjanmaan sosialidemokraattisin kunta.

Ehkä siitä pohjoispohjanmaalaisesta vaatimattomuudesta on tarttunut mieheen jotakin, sillä vasta juttua kirjoittaessa huomaa, ettei Nahkanen mainitse haastattelussa sanaakaan omasta tuloksestaan eduskuntavaaleissa. Syytä olisi, nousihan hän Haapajärven äänikuninkaaksi selvin luvuin.

Muiden pohjoispohjanmaalaisten paikkakuntien tapaan Haapajärvellä valtaa pitää keskusta. Viimeisimmissä vaaleissa haapajärviset demarit ovat kasvattaneet kannatustaan.

– Olemme Pohjois-Pohjanmaan sosialidemokraattisin kunta. Kuntavaaleissa 2017 SDP sai 27,7 prosentin kannatuksen ja nyt eduskuntavaaleissa kannatus oli 25,3 prosenttia, Nahkanen kertaa.

Eduskuntavaaleissa puolueen kannatus Haapajärvellä kasvoi huimat 15 prosenttia. Nahkanen kertoo demareiden olevan kunnallispolitiikassa aktiivisia ja myös yhdistyksessä hääritään ahkerasti muulloinkin kuin vaalien alla. Näkyvillä ollaan turuilla, toreilla ja tilaisuuksissa.

– Se varmasti vaikuttaa siihen, että kannatuksemme on täällä aika korkea ja meitä arvostetaan.

Ei liene yllätys, että rehtori Nahkasen vaalikampanjan ykkösteemana oli koulutus. Oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste on uudistus, jota Nahkanen tervehtii ilolla.

– Maksuttomuuden merkitystä on vähätelty, mutta minäkin tiedän useita perheitä, joissa lapsi ei ole voinut lähteä lukioon tai ammattikouluun kirjojen tai työvälineiden hinnan takia. Näen, että meillä on niin paljon pudokkaita, että jos saamme suurimmalle osalle koulutuksen ja pääsyn työelämään, tämä uudistus maksaa ajan kanssa itsensä takaisin, hän sanoo.

Nuori hyväksyy ikävätkin seuraukset, kunhan ne ovat oikeudenmukaisia.

Entäpä millainen Jari Nahkanen on rehtorina? Hän sanoo oppilailta saamansa palautteen perusteella, että reksi on rento, mutta vaativa.

– Kaikkein tärkeintä on olla oikeudenmukainen nuoria kohtaan. Se on mottoni kaikissa tilanteissa. Nuori osaa arvostaa oikeudenmukaista kohtelua ja hyväksyy ikävätkin seuraukset, kunhan ne ovat oikeudenmukaisia, Nahkanen sanoo.

Jari Nahkasella riittää tekemistä. Hän on kolmatta kauttaan valtuustossa ja toimii kunnanvaltuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Paikka on myös kuntayhtymän hallituksessa ja Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksessa. Toukokuussa 2018 hänet valittiin Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton Itämeren komission puheenjohtajaksi.

Kurkitus kansainväliseen edunvalvontaan on ollut antoisaa ja kaksivuotiskausi vielä jatkuu. Kansainvälinen politiikka oli hänelle uusi aluevaltaus, mutta vaikuttava toiminta maailmalla oli tuttua entuudestaan.

Nahkanen pyörittää Haapajärven koulujen hyväntekeväisyystoimintaa, jonka aloitti lehtori Marja Iskanius vuonna 2003. Apua on viety Namibiaan ja Tansaniaan muun muassa haapajärvisten yritysten ja yhteisöjen tuella. Projektissa on myös kasvatuksellinen puoli, kun koulujen oppilaat pääsevät mukaan matkaan, näkemään omin silmin minne apu päätyy.

– Lapset ja nuoret pääsevät näkemään, miten siellä eletään, he oppivat arvostamaan kulttuuria ja ihmisiä. Samalla he oppivat arvostamaan kaikkea sitä, mitä meillä täällä Suomessa on, Nahkanen summaa.

Parhaillaan hyvässä vauhdissa on asuntolan rakentaminen Maruvangon yläkoulun tytöille Pohjois-Tansaniassa. Siitä ja muista projekteista on kerrottu helmikuussa 2018 Demokraatin Oulun aluesivuilla Nahkasen ja oppilaiden omin sanoin.

Juttu on osa Demokraatin piirikierros -sarjaa, jossa vieraillaan kaikissa SDP:n piireissä.

AVAINSANAT

Avilta huomautus – hyvinvointialueella laiminlyöty koululaisten terveystarkastuksia

  • Kotimaa
  • 29.01.2025
  • 8:22
  • (Päivitetty: 29.01. 8:53)

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) on antanut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle Pohteelle huomautuksen koululaisten lakisääteisistä terveystarkastuksista.

Avin mukaan ongelmia on erityisesti laajojen terveystarkastusten järjestämistä luokille 1, 5 ja 8. Joissakin hyvinvointialueen kunnissa terveystarkastuksia ei ole tehty ollenkaan.

Hyvinvointialueen on järjestettävä oppilaalle terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla. Ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla tarkastuksen on oltava laaja. Laajan terveystarkastuksen tekee terveydenhoitaja tai kätilö sekä lääkäri.

AVI kertoo valvoneensa tilannetta saamiensa kanteluiden perusteella toissavuodesta lähtien. Avin saaman selvityksen perusteella ongelmat eivät ole korjaantuneet, vaan terveystarkastusten järjestämisessä on edelleen puutteita muun muassa Oulussa. Laajat terveystarkastukset jäivät kokonaan tekemättä esimerkiksi Alavieskassa, Nivalassa, Sievissä, Ylivieskassa ja Reisjärvellä.

Pohteen mukaan ongelmat johtuvat muun muassa lääkäripulasta ja tarkastusten siirtämisestä korona-aikana, kun terveydenhoitajia tarvittiin antamaan rokotteita.

Hyvinvointialue kertoo, että tarkastuksia tehdään jatkuvasti ja laajoihin terveystarkastuksiin kuuluvat terveydenhoitajan osuudet on saatu lähes tehtyä. Lääkärintarkastuksissa on kuitenkin edelleen haasteita, ja Oulussa tilannetta ei ole vielä saatu korjattua.

Pohde kertoo, että jonot pyritään purkamaan kevätlukukauden loppuun mennessä.

AVAINSANAT

Ranskan vähemmistöhallitus kaatui laitaoikeiston ja vasemmiston yhteisäänin

Ranskan kansalliskongressi on antanut epäluottamuslauseen maan keskustaoikeistolaiselle vähemmistöhallitukselle. Kyseessä on ensimmäinen kerta vuoden 1962 jälkeen, kun parlamentti onnistuu kaatamaan hallituksen.

Laitaoikeiston Kansallisen liittouman ja vasemmiston yhteistyössä tekemä epäluottamuslause kaatoi pääministeri Michel Barnierin hallituksen 331 äänen enemmistöllä. Pääministeri jättänee virallisen eronpyyntönsä lähiaikoina.

Puolueet olivat tyytymättömiä hallituksen budjettiesitykseen ja pääministerin esittämiin sosiaaliturvan leikkauksiin.

Barnierin kausi kesti vain 9o päivää, mikä on Ranskan vuonna 1958 alkaneen niin sanotun viidennen tasavallan ajan ennätys. Hänen edeltäjänsä, Gabriel Attal kesti virassa 240 päivää.

Hallituksen kaatumista pidetään kovana takaiskuna presidentti Emmanuel Macronin arvovallalle. Parlamentissa vaadittiin luottamusäänestyksen jälkeen monessa puheenvuorossa jo hänenkin eroaan.

AVAINSANAT

Vanhustenhoidon tilanne huolettaa suomalaisia – ”Heidän huolensa pitäisi herättää hallitus”

Hallitus aikoo laskea ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta. Esitys on eduskunnan käsittelyssä tänään. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen muistuttaa, että ikäihmisten hoidon tilanne huolettaa suomalaisia.

– Yli puolet suomalaisista on huolissaan ikäihmisten hoidon tilanteesta, mutta Orpon hallitus on siitä huolimatta heikentämässä heidän hoitoaan. Henkilöstömitoituksen laskeminen kuormittaa pienemmällä joukolla tekevien hoitajien työtä karvaasti, Tuppurainen sanoo tiedotteessa.

Hän viittaa tuoreeseen E2-tutkimuslaitoksen raporttiin, joka kertoo suomalaisten suurimmaksi huolenaiheeksi terveydenhuollon. Toiseksi eniten huolissaan ollaan vanhustenhoidon tilanteesta.

Ikäihmisten hoivasta erityisen huolissaan ovat yli 45-vuotiaat, joista yli 60 prosenttia kertoo kantavansa huolta heistä.

– He näkevät tällä hetkellä omien vanhempiensa kautta, miten hoivapalvelut todella toimivat, sanoo Tuppurainen.

– Heidän huolensa pitäisi herättää hallitus. Päätös on peruttava ja kurssi muutettava: hallituksen on tultava SDP:n linjalle ja vahvistettava ikäihmisten hoivan laatua – he ovat tämän maan rakentaneet.

AVAINSANAT

”Koulupolun alku on kriittinen” – loppuvuonna syntyneitä lapsia koskeva lakiuudistus huolettaa

Opettajataustainen kansanedustaja Pia Hiltunen (sd.) on huolissaan hallituksen lakiuudistuksesta, jolla estettäisiin loppuvuoden aikana syntyneiltä lapsilta mahdollisuus aloittaa koulu vuoden myöhemmin, vaikka asiantuntijat sitä suosittelisivat.

– Heikennyksen syitä on vaikea ymmärtää, Hiltunen sanoo tiedotteessa.

Hän muistuttaa, että 6-8-vuotiaiden lasten kognitiivisissa taidoissa voi olla suuriakin eroja, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi koulumenestykseen koulupolun alussa.

– Liian suuret erot ryhmän sisällä voivat heikentää koulumotivaatiota, jota tulisi päinvastoin ylläpitää ja tukea kaikin mahdollisin keinoin.

Hiltunen pitää huolestuttavana, että loppuvuonna syntyneet koululaiset saavat adhd-diagnoosin lähes kaksi kertaa todennäköisemmin kuin alkuvuonna syntyneet. Ilmiö on ollut esillä esimerkiksi Ylellä. Hiltusen mielestä asia vaatii huomiota.

– Yksi tapa tukea lapsia on ollut mahdollisuus myöhästyttää koulun alkua. Keino on toimivaksi todettu, mutta nyt se halutaan poistaa. On siis pakko kysyä, että mitä hallitus tavoittelee leikkauksilla, jotka kohdistuvat 6-vuotiaisiin lapsiin?

Hiltunen muistuttaa, että kyse on vain joistakin kymmenistä tai sadoista lapsista, jotka hyötyisivät aidosti koulun aloituksen lykkäämisestä vuodella.

– Onko tämä todella säästöjen arvoista, kun otetaan huomioon lasten hyvinvointi ja tulevaisuus? Mitä kertoo hallituksen arvoista se, että se aikoo heikentää jo 6-vuotiaiden mahdollisuuksia menestyä ja onnistua, Hiltunen kysyy.

Hiltunen pyytää hallitusta harkitsemaan uudelleen näitä leikkauksia ja toimimaan lasten hyväksi.

– Lasten koulupolun alku on kriittinen, pitkälle tulevaisuuteen vaikuttava vaihe, ja meidän on tehtävä kaikkemme tukeaksemme heidän kehitystään ja koulumotivaatiotaan.

AVAINSANAT

Ministeri Rantanen väläytti rajua keinoa – nyt puhuu rikosoikeuden professori

Sisäministeri Mari Rantanen kommentoi Oulun puukotuksia eduskunnassa Helsingissä 19. kesäkuuta.
  • Oulu
  • 19.06.2024
  • 15:57
  • (Päivitetty: 20.06. 11:05)

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) väläyttää poliisille Oulun puukotusten kaltaisiin tilanteisiin puuttumiseksi Tanskan ja Ruotsin jengisodista tuttuja valtuuksia.

Rantanen tuomitsi tiedotustilaisuudessaan väkivaltarikollisuuden motiivista riippumatta ja totesi, että viranomaisilla voisi olla käyttöä myös lisävaltuuksille väkivaltarikosten ehkäisyssä.

– Esimerkiksi tämä Oulun keskustan alue olisi hyvin tyypillinen paikka, johon varmasti harkittaisiin tällaista alueellisen valvonnan tehostamisen mallia, jossa siis voitaisiin ilman rikosperustetta kollata ihmisten reppuja ja taskuja ja poistaa sieltä vaarallisia esineitä, Rantanen sanoi.

Onko tästä alueellisen tehostamisen työkalusta alkamassa jonkinlainen valmistelu?

– Ajattelen tässä lähinnä ääneen sellaisia asioita, joita meillä ehkä vielä työkalupakista puuttuu.

ITÄ-SUOMEN yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen on esitellyt Tanskan malliksi kutsuttua alueellisen valvonnan tehostamista osana ministeriölle tekemäänsä selvitystä rikostiedustelun sääntelytarpeesta. Malli on otettu käyttöön hiljattain myös Ruotsissa.

– Olen selvityksessäni vain maininnut Tanskan mallin, mutta en ole sitä esittänyt. Sanon suoraan, että minä en sitä vielä tässä vaiheessa lähtisi esittämään, Tolvanen sanoo.

Tanskan malli kajoaisi Tolvasen mukaan perusoikeuksista ainakin ihmisten henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja vapauteen. Malli onkin suunniteltu erittäin hankaliin tilanteisiin.

– Alueen pitäisi olla sellainen, jossa on ollut poikkeuksellisen paljon sellaista käyttäytymistä, johon tällaisella tehostetulla valvonnalla voidaan puuttua. Lähinnä se on Tanskassa ja Ruotsissa liittynyt jengeihin ja terä- tai ampuma-aseiden kantamiseen, Tolvanen sanoo.

LAKI voitaisiin ottaa käyttöön rajatulle alueelle määräajaksi esimerkiksi korkean poliisiviranomaisen määräyksellä. Tolvasen mukaan Tanskan malli on paitsi hyvin poikkeuksellinen myös teholtaan epäselvä.

– Se on hyvin järeä toimi ja vaatisi meillä erittäin tarkan perustuslaillisen arvion, että onko se edes mahdollinen.

Ruotsissa on Tolvasen mukaan nähty suurena riskinä, että malli johtaisi etniseen profilointiin.

– On pelätty, että valvonta kohdistuisi henkilöihin, jotka eivät ulkomuodoltaan edusta keskimääräistä kantaruotsalaista.

– Se olisi yhdenvertaisuuden kannalta erittäin suuri ongelma. Sekin on perusoikeus.

TANSKASSA laki antaa Tolvasen mukaan poliisijohdolle valtuudet määritellä tietty alue rajatuksi ajaksi niin, että siellä liikkuvien ihmisten vaatteita, esineitä ja ajoneuvoja voidaan tarkastaa ilman rikosepäilyä. Perusteena on ihmishenkien suojelu. Tolvanen arvioi, että Suomessa päätös saattaisi kuulua valtioneuvoston tai vähintään ministerin vastuulle.

– Olemmeko me Suomessa vielä niin pitkällä, että tällaiseen pitäisi lähteä mukaan?

– Kyllähän me tiedämme, että Ruotsissa tilanne on paljon huonompi.

Suomessa pyritään Tolvasen mukaan samaan päämäärään korottamalla törkeiden ampuma-aserikosten rangaistuksia ja puuttumalla kovemmin aseiden kantamiseen julkisella paikalla.

– Ne ovat keinoja, jotka eivät törmää samanlaisiin perustuslaillisiin ongelmiin kuin tämä. On aika radikaali toimi, jos ihmiselle tehdään henkilötarkastus tai tarkastetaan hänen ajoneuvonsa ilman rikosepäilyä. Voi olla, että meillä perustuslakivaliokunta tai ainakin siellä kuultavat asiantuntijat saattaisivat esittää kovinkin vakavaa kritiikkiä, Tolvanen sanoo.

20.6. Klo 11.04: Täsmennetty prof. Tolvasen sisäministeriölle tekemän selvityksen yksityskohtia.

AVAINSANAT