Rinne: Pelihaittojen ehkäisemisen pitää näkyä Veikkauksen toiminnassa – pääministeri kertoo nyt myös johtopäätöksensä IPCC:n raportista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Pääministeri Antti Rinne (sd.).

Eilen julkistettu ilmastopaneeli IPCC:n raportti ei pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan muuta hallituksen strategiaa tai hallitusohjelmassa ilmastokysymyksiin liittyviä asioita.

– Meillä on ilmastomuutokseen liittyvä kokonaisuus hyvin hallinnassa hallitusohjelmassa. Siihen liittyvät sekä nielut että päästöt, pääministeri Antti Rinne toteaa Demokraatille.

Raportti keskittyy etenkin maankäyttöön. Rinne viittaa ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) eilisiin kommentteihin, jossa ministeri kiinnitti huomiota muun muassa siihen, miten lannasta voitaisiin tehdä biokaasua. Näin ravinteet saataisiin muotoon, jossa ne eivät valu meriin ja samalla päästäisiin eroon ilmaston kannalta haitallisesta turvepeltojen raivaamisesta lannanlevitystä varten.

– Oikealla suunnalla ollaan, IPCC:n raportti vahvisti paljon niitä asioita joita hallitusohjelmassa on jo linjattu, Rinne tiivistää reaktiotaan raporttiin.

Rinne nostanut isoja asioita keskusteluun, saanut aina ensin arvosteluryöpyn niskaansa.

Rinne on nostanut hiljattain yhteiskunnalliseen keskusteluun niin syntyvyyteen, ruoan ympäristöyställisyyteen ohjaavan verotuksen (julkisessa keskustellussa puitiin ”lihaveroa”) kuin lannanlevityksenkin ympäristölle aiheuttamat ongelmat. Kaikki avaukset tyrmättiin alun alkaen rajusti. Sittemmin niistä on kuitenkin tullut keskustelun valtavirtaa. Nyt esimerkiksi IPCC:n raportti nosti lannanlevityksen vaatiman peltojen raivauksen keskeisesti esiin.

Rinne toteaa, että keskustelun painopisteen muutos osoittaa, että omassa mielessä ja tutkittuun tietoon pohjaavia suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttavia asioita on nostettava rohkeasti esiin.

– Jos alkaa pelätä, että jokin puheenvuoro herättää negatiivista huomiota, sitten ei kannata kyllä poliitikkona ollakaan.

Samalla Rinne kuitenkin painottaa, että keskustelussa on huolehdittava siitä, että tavalliset ihmiset pysyvät mukana.

– Kenenkään poliitikon tahto ei ainakaan hallituksessa ole, että ihmisten arkea perusteetta haitataan. Ilmaston lämpenemisen torjunnan täytyy tapahtua sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

”Ilmastoyställisten tuotteiden verotusta pitää keventää.”

IPCC:n raportin pohjalta on puhuttu paljon myös ihmisten kulutustottumuksista. Niilläkin, muun muassa suomalaisten lisääntyneellä lihan käytöllä, on vaikutusta ilmastoon.

– Minä tai SDP ei kannata mitään lihaveroa. Kannatamme sitä, että ilmastoyställisten tuotteiden verotusta pitää keventää. Sitä tarkoittaa kestävän kehityksen arvonlisävero, joka lanseerattiin ennen vaaleja. Meidän tavoite on keventää ihmisten ruokakorin hintaa siltä osin kuin tuotteet ovat ilmastoystävällisiä ja sitä kautta vaikuttaa ilmaston hiilidioksidipäästöihin, Rinne sanoo.

Hallitusohjelman mukaan hallitus aikoo laatia maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman ja uudistaa verotusta tukemaan kestävän kehityksen tavoitteita ja kestävää kuluttamista. Hallitus laatii myös kansallinen ilmastoruoka-ohjelman. Se tähtää kulutetun ruoan ilmastojalanjäljen pienentämiseen.

Ilmastopolitiikasta vastaava ministerityöryhmän tehtävänä on rakentaa eri ministeriöitten kesken polkua, jolla hallitus pyrkii tavoitteeseen tehdä Suomesta hiilineutraali vuonna 2035.

”Ei tässä kukaan polttomoottoreita halua kieltää.”

Rinne uskoo, että lietelannan hyödyntäminen biokaasun raaka-aineena voi olla iso tekijä liikennepäästöjen vähentäjänä.

Hän muistuttaa, että valtio maksaa jo nyt konvertointitukea, jos vanha auto muutetaan eli konvertoidaan toimimaan bio- tai maakaasulla.

Kansalaisen oma kustannus konvertoinnista on liikkunut kuitenkin 1000–2000 euron välillä.

– Tätä täytyy kehittää niin, ettei konvertointi ole kenenkään ulottumattomissa taloudellisista syistä, Rinne toteaa nyt.

Hänen mukaansa pienituloisen ihmisenkin pitäisi jatkossa pystyä muuttamaan vanha auto ilmastoystävälliseksi.

– Ei tässä kukaan polttomoottoreita halua kieltää, vaan jokaisen suomalaisen ulottuvilla olisi oltava ilmastoystävällinen mahdollisuus liikkua, Rinne sanoo.

Hänen mukaansa biokaasun jakelupisteitä on saatava riittävän taajasti ympäri Suomea.

– Sitä kautta saadaan vanhaa autokantaakin muutettua ympäristöystävälisen polttoaineen käyttöön.

Rinteen mukaan hallitus on käynnistämässä hankkeen, jossa maatalouden lietelanta ja kuntien lietejäte pyritään saamaan teolliseen prosessiin biokaasutuotantoa varten.

– Tästä toivotaan aitoa mahdollisuutta liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseen. Toivon, että prosessi etenee nopeasti. Haluamme yhdessä MTK:n ja kansalaisyhteiskunnan kanssa lähteä viemään tätä eteenpäin. Tämän vaalikauden aikana pyritään saamaan tämä sellaiseen vauhtiin, että se on osana auttamassa 2035 hiilineutraaliustavoitteen toteuttamista, Rinne kertoo.

Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.

”On selkeästi päästävissä yhteiseen politiikkaan.”

Hallituksessa vihreät ja keskusta ovat olleet vastakkain etenkin julkisessa keskustelussa metsäpolitiikasta.

Rinne toteaa tähän lyhyesti, että asiat on käsitelty syvällisesti hallitusohjelmaa varten.

– Minun arvioni on, että tässä on selkeästi päästävissä yhteiseen politiikkaan. En näe tällä hetkellä isoa uhkaa hallitusyhteistyölle huolimatta julkisesta keskustelusta. Toivon tietenkin, että nämä asiat keskustellaan hallituksen sisällä.

Vihreät ja keskusta ovat vääntäneet julkisessa sanassa etenkin metsähakkuista.

Rinteen mukaan IPCC:n raportti ei muuta hallituksen linjaa metsäinvestointeihin. Pääministerin mukaan lähtökohta on se, että yritykset ratkaisevat liiketoiminnallisen perustein investointinsa, joihin luonnollisesti vaikuttaa muun muassa raaka-aineen saatavuus.

– Uskon, että tässä pystytään sopeuttamaan uudetkin hankkeet olemassaolevien hankkeiden rinnalle ja toteuttamaan järkevää ilmastopolitiikkaa.

Rinne lisää uskovansa myös, että järkevä elinkeino-, maatalous- ja ympäristöpolitiikka eivät loppupeleissä ole ristiriidassa keskenään.

– Minulle on metsäteollisuuden edustajien kanssa keskustellessa tullut käsitys, että he suhtautuvat äärimmäisen vakavasti ilmastokysymykseen. Se on nimittäin metsätaloudellekin vakava kysymys, kuinka paljon esimerkiksi tuholaisia myös meidän metsiin on ilmaston lämpenemisen kannalta tulossa.

”Pitää suhtautua arvioinnissa sen asian vakavuuden edellyttämällä tavalla.”

Rinne kommentoi Demokraatille myös muutamia muita ajankohtaisia keskustelunaiheita; Veikkauksen ympärillä pyörivää keskustelua, alkoholiverotusta sekä Venäjän tapahtumia.

Venäjältä kansainvälistä huomiota on kiinnittänyt poliisin kovenevat otteet opposition mielenosoituksissa.

– Ylipäätään aina silloin, kun yhteiskuntarauha järkkyy jostakin syystä, joka erityisesti näyttää liittyvän demokratian toteutumiseen, on kyse vakavista asioista. Niihin pitää suhtautua arvioinnissa sen asian vakavuuden edellyttämällä tavalla.

Rinne sanoo, ettei Suomi puutu Venäjän sisäisiin asioihin, mutta Suomelle on ylipäänsä kansainvälisessä toiminnassa tärkeää oikeusvaltioperiaate, demokratia ja sananvapaus.

– Nyt näyttää, että näissä asioissa monessa suunnassa on petrattavaa, myös Venäjällä.

Rinteen mukaan tällaisiin asioihin pitää kiinnittää huomiota kansainvälisissä keskusteluissa myös naapureitten kesken – ei oppimestarina toimien vaan normaalissa kanssakäymisessä.

Venäjä on ajankohtainen Suomessa myös sen vuoksi, että presidentti Vladimir Putin on tulossa Suomeen tapaamaan tasavallan presidentti Sauli Niinistöä.

Siihen, mistä asioista Niinistö ja Putin keskustelevat, Rinne ei ota kantaa.

Pelihaittojen ehkäisemisen pitää näkyä.

Viro ja Latvia kisaavat toisiaan vastaan siinä, kummassa maassa on halvempi alkoholiverotus. Tällä on vaikutuksensa siihen, miten suomalaistenkin alkoholin matkustajatuonti kehittyy.

Hallitusohjelman mukaan hallitus jatkaa alkoholiveron maltillisia korotuksia 50 miljoonalla eurolla ”ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset niin, että vaikutukset matkustajatuontiin seurataan”.

Tänään Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden toimitusjohtaja Riikka Pakarinen varoitti Rinteen hallitusta alkoholiveron nostosta.

– Jos me nyt nostamme alkoholiveroa, se on hölmöläisen hommaa. Tuonti varmasti nousee dramaattisesti, Pakarinen totesi Uutissuomalaiselle.

Rinne ei ota kantaa siihen eikä edes ennakoi, mitä alkoholiverolle budjettiriihessä tapahtuu.

– Se on valmistelussa. Katsotaan mitä valtiovarainministeri esittää, kun budjettiriiheen mennään. Meillä on hallitusohjelmakirjauksesta asiasta.

Veikkauksen tökerö mainostoiminta on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua. Jopa yhtiön monopolista on käyty julkista punnintaa.

– Meidän peliyhtiömonopoliamme on perusteltu ja perustellaan sillä, että se hoitaa myös peliriippuvuusongelmia. Sen pitää näkyä koko Veikkauksen toiminnassa. Olen ollut hieman hämmentynyt keskustelusta, mitä Veikkauksen ympärillä on käyty. Omistajaohjausministerin täytyy nyt tarkkaan katsoa, mitä Veikkauksessa tapahtuu, Rinne sanoo Demokraatille.

Helsingin Sanomat paljasti tänään, että Veikkauksen johtoa palkitaan taloudellisesta tuloksesta muttei vastuullisuudesta. Toisin sanoen pelihaittojen vähentäminen ei johdon palkkioissa paina ainakaan paperilla.

– En pääministerinä lähde ottamaan kantaa, miten yksittäisen yhtiöiden johtajien ohjaus tapahtuu. Sen sanon, että Veikkauksella on erityistehtävä myös pelihaittojen ehkäisemisessä ja sen täytyy myöskin toteutua yhtiön toiminnassa, pääministeri Antti Rinne sanoo.

AVAINSANAT

Harkimon pinna paloi: Kuka hallituksesta antoi miljoonatuet Jan Vapaavuoren hallihankkeelle?

Garden Helsingin projektiyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (oik.) hankkeen tiedotustilaisuudessa 18. toukokuuta.

Kansanedustaja Harry Harkimo (Liike Nyt) kertoo tehneensä eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen Garden Helsinki -hallihankkeen valtiontukikuvioista.

Paikallislehti Vantaan Sanomat kertoi tällä viikolla, että kokoomustaustaisten urheiluvaikuttajien hallihanke sai valtiolta keväällä mystisesti 35 miljoonaa euroa, vaikka moni samankaltainen urheilu- ja tapahtuma-areena muualla Suomessa on jäänyt ilman tukea.

Saman julkaisijan lehti Helsingin Uutiset vihjaa, että hankkeen puheenjohtaja, entinen kokoomusministeri Jan Vapaavuori olisi junaillut tuen ”jonon ohi”, vanhoilla suhteillaan pääministeripuolueeseen. Hallitus ei ole halunnut kertoa, kuka tukipäätöksen esitteli ja lopulta teki.

Harkimon mielestä tällaiset epäilyt ovat vakavia, ja ne pitää tutkia.

– Tukipäätös syntyi hallituksen puoliväliriihessä ja ilmeisesti täysin ilman varsinaista hakemusta. Silloin viime kädessä pääministeri Petteri Orpon pitää antaa selvitys, miten asiaa on käsitelty, ketkä ovat tehneet päätöksen ja millä perusteilla tuki on annettu, Harkimo suomii tiedotteessaan.

Harkimon mielestä esimerkiksi oikeuskansleri voisi selvittää myös Garden Helsingin tukikriteerit, samalla kun kansleri penkoo Wille Rydmanin (ps) viimeaikaisten sotejärjestölinjausten perusteita.

GARDEN HELSINKI kertoi toukokuussa, että sen noin 400 miljoonan euron arvoinen rakennushanke voisi valmistua vuosina 2030-2031, mikäli työt pääsevät alkuun ensi vuonna.

Helsingin vanhan jäähallin viereen tulevaa suurareenaa on suunniteltu jo viime vuosikymmeneltä alkaen, mutta koronapandemia pani hankesuunnitelmat uusiksi.

Alun perin areenan ympärille piti tulla hotelleja, asuntoja ja toimistojakin, mutta nyt projektin vetäjät puhuvat enää monitoimiareenasta.

Jääkiekkoseura Helsingin IFK ja sen vaikuttajat ovat olleet keskeisiä toimijoita hallihankkeessa.

Harry Harkimo oli vuoteen 2019 asti HIFK:n perinteisen päävastustajan Helsingin Jokerien omistajana.

Jyrähdys SDP:stä: Rydman käveli eduskunnan yli

Tuula Haatainen (sd.).

SDP:n kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen paheksuu sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps.) toimintaa sosiaalityön tutkimusrahoitusta koskeneissa päätöksissä.

Ministeri hylkäsi puolet esityksistä, jotka perustuivat tieteelliseen ja hakukriteerien mukaiseen arviointiin.

– Eduskunta on päättänyt budjetissa rahoituksesta, joka kohdistetaan sosiaalityön tutkimukseen. Eduskunnan on voitava luottaa siihen, että päätösten toimeenpanossa noudatetaan eduskunnan tahtoa.

– Ministerin tehtävänä on toimeenpanna eduskunnan tahto eikä sooloilla ja kävellä eduskunnan vallan yli, Haatainen toteaa tiedotteessaan.

HAATAISEN mukaan Rydman on vasta jälkikäteen ilmoittanut omista painotuksistaan, joiden perusteella hän on hyväksynyt osan esitetyistä hankkeista.

– Näitä painotuksia ei kuitenkaan ole mainittu hakuilmoituksessa, joihin pohjautuen tutkimushakemuksia on tehty. Tällainen toiminta poikkeuksellista ja rapauttaa luottamusta päätöksentekoon. Jos tutkimusta halutaan painottaa johonkin suuntaan, se pitää kertoa etukäteen, jotta eri hankkeilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hakea rahoitusta.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtajana Haatainen on huolissaan siitä, että menettely myös kaventaa tutkimuksen roolia ja sosiaalityön tietopohjaa. Eduskunta on Haataisen mukaan nimenomaan halunnut huolehtia myös sosiaalityön tutkimuksen rahoituksesta.

– Eduskunnan on saatava pikimmiten tieto siitä, millä perusteilla ja mitä tutkimushankkeita on hyllytetty ministeri Rydmanin omapäisillä, hyvän hallintotavan vastaisilla päätöksillä, Haatainen vaatii.

Hallitus ja oppositio tekivät taas eduskuntaennätyksen – kärjessä perussuomalaiset

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ja sisäministeri Mari Rantanen (ps.) keskustelevat eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 22. kesäkuuta.

Petteri Orpon (kok.) hallituksen ministereille on esitetty historiallisen usein epäluottamusta oppositiosta. Tuttuun nykytapaan kaikki ministerit ovat pitäneet pestinsä tästä huolimatta, selviten luottamusäänestyksistä.

Hallituskauden saldo tähän mennessä on 10 epäluottamusesitystä, joista yhdeksän on kohdistunut perussuomalaisten ministeriryhmään. Muiden puolueiden ministereistä epäluottamusta on esitetty kerran, kokoomuksen työministeri Arto Satoselle.

Perussuomalaisten ministereistä eniten oppositiosta esitettyä epäluottamusta on kerännyt Wille Rydman, kaksi kertaa elinkeinoministerinä ja kerran sosiaali- ja terveysministerinä.

Toisena listalla on sisäministeri Mari Rantanen kahdella epäluottamusesityksellä, jotka molemmat liittyivät syrjintäväitteisiin pakolaiskiintiön valmistelussa.

Lisäksi oppositiosta on esitetty epäluottamusta valtiovarainministeri Riikka Purralle, sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolle ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Taviolle.

Myös elinkeinoministerinä vain 11 päivää toiminut Vilhelm Junnila ehti lyhyeksi jääneen pestinsä aikana saada epäluottamusesityksen oppositiosta. Junnila selvisi äänestyksestä, mutta päätti myöhemmin erota tehtävästään.

Junnilalle, Purralle ja Rydmanille esitettiin epäluottamusta Orpon hallituksen alkumetrien rasismikohun yhteydessä vuonna 2023.

TYÖMINISTERI Satosen epäluottamusesitys kytkeytyi väitettyyn väärän tiedon levittämiseen. Aiheena oli lakko-oikeuden rajaaminen Ruotsissa.

Kaisa Juusolle esitettiin epäluottamusta, koska hänen ei katsottu ministerinä tietävän minne sosiaali- ja terveydenhuollon leikkaukset kohdistuvat.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavion kohdalla epäluottamusesitys liittyi hänen päätökseensä jättäytyä Ukrainan jälleenrakennuksen tasa-arvoliittouman ulkopuolelle.

Wille Rydmanin toisen epäluottamusesityksen teki keskustan Antti Kurvinen, jonka mukaan Rydman ei ollut talous- ja työllisyystilanteen vuoksi onnistunut virkatehtävissään.

– Luottamusta ovat vieneet myös hänen toistuva hyökkäilynsä oikeuslaitosta, mediaa ja muita yhteiskunnan instituutioita kohtaan, Kurvinen totesi 20. kesäkuuta 2024.

Kurvinen vetosi myös siihen, että pääministeri Orpo ja hallituspuolue RKP:n eduskuntaryhmä olivat tuolloin julkisesti ilmaisseet epäluottamuksensa Rydmanille.

Rydmanin kolmas epäluottamusesitys on tältä kesäkuulta ja liittyi hänen päätökseensä sote-järjestöjen avustuskriteereistä.

VERTAILUN vuoksi oppositiosta tehtiin Sanna Marinin (sd.) hallituskauden aikana yhteensä neljä epäluottamusesitystä ministerille. Kaksi esityksistä osui silloiseen ulkoministeriin Pekka Haavistoon (vihr.), yksi oikeusministeri Anna-Maja Henrikssoniin (rp.) ja yksi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuruun (sd.).

Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella ministerille esitettiin epäluottamusta kaksi kertaa, samoin Jyrki Kataisen (kok.) hallituskaudella, jolloin toinen esityksistä tehtiin poikkeuksellisesti pääministeristä itsestään.

Epäluottamusesitys liittyi siihen, että valtioneuvosto oli mennyt tilaamaan filosofi Pekka Himasen yritykseltä 700 000 euroa maksaneen tutkimushankkeen.

Näitä ennen eduskunta on äänestänyt ministerin luottamuksesta muun muassa vuosina 1994, 1972 ja 1966.

MINISTERI on joutunut kaksi kertaa historiassa eroamaan eduskunnan epäluottamuksen vuoksi.

SKDL:ää edustanut sisäministeri Yrjö Leino hävisi luottamusäänestyksen 19. toukokuuta 1948 äänin 81-61. Viivyteltyään eroanomuksen jättämistä Leino tuli presidentti Paasikiven erottamaksi muutamaa päivää myöhemmin. Paasikivi vetosi hallitusmuodon 36 pykälään, jonka mukaan hallituksen jäsenen on nautittava eduskunnan luottamusta.

Edistyspuoluetta Juho Vennolan toisessa hallituksessa edustanut ulkoministeri Rudolf Holsti joutui luottamusäänestyksen jälkeen eroamaan toukokuussa 1922 allekirjoitettuaan reunavaltiopolitiikkaa ajaneen Varsovan sopimuksen.

Vennolan hallitus erosi samasta syystä kesäkuun alussa.

Täydennetty klo 14.20 ministeri Tavion luottamusäänestyksen taustoilla.

AVAINSANAT

Alkosta saa viinaa myös sunnuntaina 5. heinäkuuta alkaen

Presidentti Alexander Stubb on vahvistanut lain alkoholilain muuttamisesta. Uusi laki tulee voimaan perjantaina 3. heinäkuuta.

Uuden lain ansiosta Alkot voivat olla auki vuoden jokaisena päivänä kello 9-21.

Ensi viikosta alkaen osa Alkoista onkin auki myös sunnuntaisin. Sunnuntaiaukiolojen ohella myös lauantain aukioloajat pidentyvät osassa myymälöitä: iltakuuden sijaan osa Alkoista sulkeutuu vasta kahdeksalta tai yhdeksältä.

- Teemme myymälöiden aukiolopäätökset edelleen paikallisen tarpeen ja asiakkaiden ostokäyttäytymisen pohjalta, Alkon liiketoimintajohtaja Kari Pennanen kertoo tiedotteessa.

EDUSKUNTA hyväksyi alkoholin kotiinkuljetusta ja etämyyntiä koskevan lain tiistaina äänin 98-77. Poissa äänestyksestä oli 24 edustajaa. Tyhjiä ääniä ei annettu.

Hallituspuolue kristillisdemokraateista neljä edustajaa äänesti esitystä vastaan. Lisäksi kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah oli äänestyksestä poissa virkamatkan vuoksi.

Oppositiopuolue vihreiden Fatim Diarra ja Atte Harjanne äänestivät esityksen puolesta. Hallituksen linjan puolesta aiemmin äänestänyt Liike Nytin Harry Harkimo äänesti tällä kertaa esitystä vastaan.

Alkoholin kotiinkuljetukselle tulee lain voimaantulosta lähtien puolen vuoden siirtymäaika muun muassa luvituksen ja koulutuksen vuoksi. Näin ollen alkoholia voi tilata suoraan esimerkiksi kaupasta kotiin tammikuusta alkaen.

LAKI sallii enintään 8-prosenttisten käymisteitse valmistettujen ja enintään 5,5-prosenttisten muulla tavoin valmistettujen alkoholijuomien toimitus kotimaisesta vähittäismyynnistä. Vahvempien juomien toimitus on sallittua kotimaasta vain Alkosta.

- Päätämme kotiinkuljetukseen liittyvistä toimintatavoista myöhemmin ja palaamme niihin erikseen, Alkon Pennanen sanoo.

Lisäksi lakiesitys selkeyttää alkoholin etämyyntiä ulkomailta. Jatkossa suomalaiset voivat ostaa kaikkia enintään 80-prosenttisia alkoholijuomia etämyynnistä eli muissa Euroopan talousalueen maissa toimivista verkkokaupoista kotiin toimitettuna.

AVAINSANAT

Oikeuskansleri pyytää Rydmanilta selvitystä

Oikeuskansleri on pyytänyt selvitystä sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanilta (ps.) ja sosiaali- ja terveysministeriöltä.

Selvitystä pyydetään Rydmanin menettelystä Stea-avustuksia koskevien kriteerien laatimisessa.

Menettelystä on kanneltu oikeuskanslerille ja siksi siitä on pyydetty selvitys.

AINAKIN vasemmistoliiton Veronika Honkasalo on kertonut kannelleensa Rydmanin toiminnasta.

Hänen mukaansa näyttää ilmeiseltä, että Rydmanin päätös kohdistuu tarkoituksellisesti muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia puolustaviin ja maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kanssa toimiviin järjestöihin.

Rydman ärsytti myös hallituskumppaneistaan kokoomusta ja RKP:tä ajamalla tietyt sosiaali- ja terveysjärjestöt niille myönnettävien Stea-avustusten ulkopuolelle.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on antanut kansliapäälliköille tehtäväksi valmistella kriteereitä uudelleen asetuksella. Ehdotuksen on määrä valmistua alkuviikosta.

AVAINSANAT