VALIKKO

Rinne: Pelihaittojen ehkäisemisen pitää näkyä Veikkauksen toiminnassa – pääministeri kertoo nyt myös johtopäätöksensä IPCC:n raportista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Pääministeri Antti Rinne (sd.).

Eilen julkistettu ilmastopaneeli IPCC:n raportti ei pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan muuta hallituksen strategiaa tai hallitusohjelmassa ilmastokysymyksiin liittyviä asioita.

– Meillä on ilmastomuutokseen liittyvä kokonaisuus hyvin hallinnassa hallitusohjelmassa. Siihen liittyvät sekä nielut että päästöt, pääministeri Antti Rinne toteaa Demokraatille.

Raportti keskittyy etenkin maankäyttöön. Rinne viittaa ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) eilisiin kommentteihin, jossa ministeri kiinnitti huomiota muun muassa siihen, miten lannasta voitaisiin tehdä biokaasua. Näin ravinteet saataisiin muotoon, jossa ne eivät valu meriin ja samalla päästäisiin eroon ilmaston kannalta haitallisesta turvepeltojen raivaamisesta lannanlevitystä varten.

– Oikealla suunnalla ollaan, IPCC:n raportti vahvisti paljon niitä asioita joita hallitusohjelmassa on jo linjattu, Rinne tiivistää reaktiotaan raporttiin.

Rinne nostanut isoja asioita keskusteluun, saanut aina ensin arvosteluryöpyn niskaansa.

Rinne on nostanut hiljattain yhteiskunnalliseen keskusteluun niin syntyvyyteen, ruoan ympäristöyställisyyteen ohjaavan verotuksen (julkisessa keskustellussa puitiin ”lihaveroa”) kuin lannanlevityksenkin ympäristölle aiheuttamat ongelmat. Kaikki avaukset tyrmättiin alun alkaen rajusti. Sittemmin niistä on kuitenkin tullut keskustelun valtavirtaa. Nyt esimerkiksi IPCC:n raportti nosti lannanlevityksen vaatiman peltojen raivauksen keskeisesti esiin.

Rinne toteaa, että keskustelun painopisteen muutos osoittaa, että omassa mielessä ja tutkittuun tietoon pohjaavia suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttavia asioita on nostettava rohkeasti esiin.

– Jos alkaa pelätä, että jokin puheenvuoro herättää negatiivista huomiota, sitten ei kannata kyllä poliitikkona ollakaan.

Samalla Rinne kuitenkin painottaa, että keskustelussa on huolehdittava siitä, että tavalliset ihmiset pysyvät mukana.

– Kenenkään poliitikon tahto ei ainakaan hallituksessa ole, että ihmisten arkea perusteetta haitataan. Ilmaston lämpenemisen torjunnan täytyy tapahtua sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

”Ilmastoyställisten tuotteiden verotusta pitää keventää.”

IPCC:n raportin pohjalta on puhuttu paljon myös ihmisten kulutustottumuksista. Niilläkin, muun muassa suomalaisten lisääntyneellä lihan käytöllä, on vaikutusta ilmastoon.

– Minä tai SDP ei kannata mitään lihaveroa. Kannatamme sitä, että ilmastoyställisten tuotteiden verotusta pitää keventää. Sitä tarkoittaa kestävän kehityksen arvonlisävero, joka lanseerattiin ennen vaaleja. Meidän tavoite on keventää ihmisten ruokakorin hintaa siltä osin kuin tuotteet ovat ilmastoystävällisiä ja sitä kautta vaikuttaa ilmaston hiilidioksidipäästöihin, Rinne sanoo.

Hallitusohjelman mukaan hallitus aikoo laatia maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman ja uudistaa verotusta tukemaan kestävän kehityksen tavoitteita ja kestävää kuluttamista. Hallitus laatii myös kansallinen ilmastoruoka-ohjelman. Se tähtää kulutetun ruoan ilmastojalanjäljen pienentämiseen.

Ilmastopolitiikasta vastaava ministerityöryhmän tehtävänä on rakentaa eri ministeriöitten kesken polkua, jolla hallitus pyrkii tavoitteeseen tehdä Suomesta hiilineutraali vuonna 2035.

”Ei tässä kukaan polttomoottoreita halua kieltää.”

Rinne uskoo, että lietelannan hyödyntäminen biokaasun raaka-aineena voi olla iso tekijä liikennepäästöjen vähentäjänä.

Hän muistuttaa, että valtio maksaa jo nyt konvertointitukea, jos vanha auto muutetaan eli konvertoidaan toimimaan bio- tai maakaasulla.

Kansalaisen oma kustannus konvertoinnista on liikkunut kuitenkin 1000–2000 euron välillä.

– Tätä täytyy kehittää niin, ettei konvertointi ole kenenkään ulottumattomissa taloudellisista syistä, Rinne toteaa nyt.

Hänen mukaansa pienituloisen ihmisenkin pitäisi jatkossa pystyä muuttamaan vanha auto ilmastoystävälliseksi.

– Ei tässä kukaan polttomoottoreita halua kieltää, vaan jokaisen suomalaisen ulottuvilla olisi oltava ilmastoystävällinen mahdollisuus liikkua, Rinne sanoo.

Hänen mukaansa biokaasun jakelupisteitä on saatava riittävän taajasti ympäri Suomea.

– Sitä kautta saadaan vanhaa autokantaakin muutettua ympäristöystävälisen polttoaineen käyttöön.

Rinteen mukaan hallitus on käynnistämässä hankkeen, jossa maatalouden lietelanta ja kuntien lietejäte pyritään saamaan teolliseen prosessiin biokaasutuotantoa varten.

– Tästä toivotaan aitoa mahdollisuutta liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseen. Toivon, että prosessi etenee nopeasti. Haluamme yhdessä MTK:n ja kansalaisyhteiskunnan kanssa lähteä viemään tätä eteenpäin. Tämän vaalikauden aikana pyritään saamaan tämä sellaiseen vauhtiin, että se on osana auttamassa 2035 hiilineutraaliustavoitteen toteuttamista, Rinne kertoo.

Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.

”On selkeästi päästävissä yhteiseen politiikkaan.”

Hallituksessa vihreät ja keskusta ovat olleet vastakkain etenkin julkisessa keskustelussa metsäpolitiikasta.

Rinne toteaa tähän lyhyesti, että asiat on käsitelty syvällisesti hallitusohjelmaa varten.

– Minun arvioni on, että tässä on selkeästi päästävissä yhteiseen politiikkaan. En näe tällä hetkellä isoa uhkaa hallitusyhteistyölle huolimatta julkisesta keskustelusta. Toivon tietenkin, että nämä asiat keskustellaan hallituksen sisällä.

Vihreät ja keskusta ovat vääntäneet julkisessa sanassa etenkin metsähakkuista.

Rinteen mukaan IPCC:n raportti ei muuta hallituksen linjaa metsäinvestointeihin. Pääministerin mukaan lähtökohta on se, että yritykset ratkaisevat liiketoiminnallisen perustein investointinsa, joihin luonnollisesti vaikuttaa muun muassa raaka-aineen saatavuus.

– Uskon, että tässä pystytään sopeuttamaan uudetkin hankkeet olemassaolevien hankkeiden rinnalle ja toteuttamaan järkevää ilmastopolitiikkaa.

Rinne lisää uskovansa myös, että järkevä elinkeino-, maatalous- ja ympäristöpolitiikka eivät loppupeleissä ole ristiriidassa keskenään.

– Minulle on metsäteollisuuden edustajien kanssa keskustellessa tullut käsitys, että he suhtautuvat äärimmäisen vakavasti ilmastokysymykseen. Se on nimittäin metsätaloudellekin vakava kysymys, kuinka paljon esimerkiksi tuholaisia myös meidän metsiin on ilmaston lämpenemisen kannalta tulossa.

”Pitää suhtautua arvioinnissa sen asian vakavuuden edellyttämällä tavalla.”

Rinne kommentoi Demokraatille myös muutamia muita ajankohtaisia keskustelunaiheita; Veikkauksen ympärillä pyörivää keskustelua, alkoholiverotusta sekä Venäjän tapahtumia.

Venäjältä kansainvälistä huomiota on kiinnittänyt poliisin kovenevat otteet opposition mielenosoituksissa.

– Ylipäätään aina silloin, kun yhteiskuntarauha järkkyy jostakin syystä, joka erityisesti näyttää liittyvän demokratian toteutumiseen, on kyse vakavista asioista. Niihin pitää suhtautua arvioinnissa sen asian vakavuuden edellyttämällä tavalla.

Rinne sanoo, ettei Suomi puutu Venäjän sisäisiin asioihin, mutta Suomelle on ylipäänsä kansainvälisessä toiminnassa tärkeää oikeusvaltioperiaate, demokratia ja sananvapaus.

– Nyt näyttää, että näissä asioissa monessa suunnassa on petrattavaa, myös Venäjällä.

Rinteen mukaan tällaisiin asioihin pitää kiinnittää huomiota kansainvälisissä keskusteluissa myös naapureitten kesken – ei oppimestarina toimien vaan normaalissa kanssakäymisessä.

Venäjä on ajankohtainen Suomessa myös sen vuoksi, että presidentti Vladimir Putin on tulossa Suomeen tapaamaan tasavallan presidentti Sauli Niinistöä.

Siihen, mistä asioista Niinistö ja Putin keskustelevat, Rinne ei ota kantaa.

Pelihaittojen ehkäisemisen pitää näkyä.

Viro ja Latvia kisaavat toisiaan vastaan siinä, kummassa maassa on halvempi alkoholiverotus. Tällä on vaikutuksensa siihen, miten suomalaistenkin alkoholin matkustajatuonti kehittyy.

Hallitusohjelman mukaan hallitus jatkaa alkoholiveron maltillisia korotuksia 50 miljoonalla eurolla ”ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset niin, että vaikutukset matkustajatuontiin seurataan”.

Tänään Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden toimitusjohtaja Riikka Pakarinen varoitti Rinteen hallitusta alkoholiveron nostosta.

– Jos me nyt nostamme alkoholiveroa, se on hölmöläisen hommaa. Tuonti varmasti nousee dramaattisesti, Pakarinen totesi Uutissuomalaiselle.

Rinne ei ota kantaa siihen eikä edes ennakoi, mitä alkoholiverolle budjettiriihessä tapahtuu.

– Se on valmistelussa. Katsotaan mitä valtiovarainministeri esittää, kun budjettiriiheen mennään. Meillä on hallitusohjelmakirjauksesta asiasta.

Veikkauksen tökerö mainostoiminta on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua. Jopa yhtiön monopolista on käyty julkista punnintaa.

– Meidän peliyhtiömonopoliamme on perusteltu ja perustellaan sillä, että se hoitaa myös peliriippuvuusongelmia. Sen pitää näkyä koko Veikkauksen toiminnassa. Olen ollut hieman hämmentynyt keskustelusta, mitä Veikkauksen ympärillä on käyty. Omistajaohjausministerin täytyy nyt tarkkaan katsoa, mitä Veikkauksessa tapahtuu, Rinne sanoo Demokraatille.

Helsingin Sanomat paljasti tänään, että Veikkauksen johtoa palkitaan taloudellisesta tuloksesta muttei vastuullisuudesta. Toisin sanoen pelihaittojen vähentäminen ei johdon palkkioissa paina ainakaan paperilla.

– En pääministerinä lähde ottamaan kantaa, miten yksittäisen yhtiöiden johtajien ohjaus tapahtuu. Sen sanon, että Veikkauksella on erityistehtävä myös pelihaittojen ehkäisemisessä ja sen täytyy myöskin toteutua yhtiön toiminnassa, pääministeri Antti Rinne sanoo.

AVAINSANAT

SDP:stä hurja reaktio: ”Kassanryöstö”

SDP:n kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan vastaava Joona Räsänen lyttää Orpon hallituksen viimeisen budjettiriihen annin.

Hän sanoo, että budjettiriihen todellinen yllätys näyttää olevan se, että hallituksen päätösperäiset toimet heikentävät julkista taloutta vuonna 2027.

– Hallitus näyttää toteuttaneen viimeisessä budjettiriihessään todellisen kassanryöstön, kun se talouskasvun varjolla omilla päätösperäisillä toimillaan heikentää julkista taloutta vaalivuodeksi.

– Suuryrityksille riittää kyllä rahaa ja lasku siirretään tulevina vuosina tavallisten suomalaisten maksettavaksi, Räsänen moukaroi tiedotteessaan.

Demarien talousmies laskee, että kun uusia sopeutustoimia ensi vuoden budjettiesityksessä on alle miljardi ja vastaavasti pelkät veronalennukset nousevat yli miljardin, niin lopputulos on julkista taloutta heikentävä.

– Eli julkisen talouden tilanne olisi esitettyä parempi, mikäli budjetti ei sisältäisi ollenkaan hallituksen uusia toimia.

Räsänen tuumii hallituksen ajatelleen, että yhteisöveron alentamisella toteutettavaa kassanryöstöä ei huomattaisi, koska palkankorotuksista johtuva verotulojen kasvu parantaa verotulokertymää aikaisempiin ennusteisiin nähden.

– Tämä sumutus ei kuitenkaan mene läpi.

HALLITUKSEN budjettiesitys valmistui etuajassa, ilman suuria yllätyksiä. Ensi vuodelle alijäämää on luvassa 12,4 miljardia euroa.

Budjettiriihelle oli varattu aikaa keskiviikkoon asti, mutta lopputulos valmistui jo tiistaina illansuussa. Loppusummaksi tuli 92,5 miljardia euroa, eli kasvua tähän vuoteen on siten 800 miljoonaa euroa.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) mukaan hallitus onnistui tekemään nyt kasvua tukevia päätöksiä.

– Ollaan saatu Suomi jaloilleen, Orpo lupasi budjetin tiedotustilaisuudessa Helsingin Säätytalolla illalla.

Oppositio oli kuitenkin kauttaaltaan kriittinen riihen tuloksia kohtaan.

– Budjetti ei sisällä mitään ratkaisua käsistä täysin karanneeseen työttömyyskriisiin, joka uhkaa kroonistua. Suojaosien palauttaminen olisi ollut pieni askel oikeaan suuntaan, mutta hallitus päätti sulkea silmät ja korvat työmarkkinoiden todellisuudelta ja tutkimustiedolta, vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kommentoi tiedotteessa.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi on harmissaan siitä, ettei pääministeri Orpon hallituksen viimeinen budjettiriihi tuonut suurtyöttömyyden vakavuuteen nähden riittäviä uusia ratkaisuja.

– Suomella ei olisi varaa rutiiniriiheen ja vielä vähemmän vaalibudjettiin. On hallituspuolueilta ristiriitaista sopia 8-11 miljardin euron sopeutustarpeesta ensi vaalikaudelle ja tehdä oman kautensa loppukuukausina päätöksiä, jotka vievät julkista taloutta juuri päinvastaiseen suuntaan, Lohi sanoi tiedotteessa.

AVAINSANAT

SAK, STTK ja Akava: Budjettiriihestä puuttuivat panostukset työllisyyteen ja osaamiseen

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.), valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.), pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) kertoivat hallituksen talousarvioneuvotteluiden tuloksista tiedotustilaisuudessa tiistai-iltana.

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava kritisoivat hallituksen budjettiriihen linjauksia. Puuttumaan jäivät järjestöjen mukaan muun muassa toimet työllisyyden ja osaamistason vahvistamiseksi.

SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà moittii hallitusta siitä, ettei budjettiriihessä päätetty uusista sopeutus- tai työllistämistoimista. Lainàn mukaan valtion budjetti on 12,4 miljardia alijäämäinen vastuuttomien veronkevennysten vuoksi.

– Hallitus vesittää velkajarrusopimusta jo ennen kuin sen tiukemmat kriteerit ovat edes voimassa. Budjettiriihessä julkista taloutta olisi ollut syytä vahvistaa EU:n taloussääntöjen vuoksi, mutta hallitus viittasi kintaalla tälle, Lainà sanoo tiedotteessa.

SAK:n mukaan menosopeutus on osoittautunut epäonnistuneeksi keinoksi julkisen talouden vakauttamisessa. SAK moittii, että hallituskauden jälkeen julkinen talous heikkenee vielä yli kahdella miljardilla eurolla, eikä hallitus ole päättänyt tälle mitään rahoitusta.

– Orpon hallituksen nettosopeutus onkin jäämässä käytännössä nollaan ja perinnöksi jää vain Suomen historian toiseksi pahin työttömyyskriisi.

– Nyt verotus on kaivettava työkalupakista heti seuraavan hallituskauden alussa. Yhteisöveron osalta ennakoitavuutta on parannettava ja palattava takaisin 20 prosenttiin. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus on myös syytä tuoda listattujen yhtiöiden tasolle, Lainà listaa.

Lainàn tapaan myös STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö peräänkuuluttaa talouspolitiikan linjan muuttamista, jos julkisen talouden tila halutaan saada kestävälle pohjalle.

– Julkisesta sektorista ei ole enää varaa leikata. Verotusta on hyödynnettävä nykyistä aktiivisemmin talouspolitiikan välineenä, ja palkansaajien luottamus tulevaisuuteen on palautettava, Sirviö sanoo STTK:n tiedotteessa.

LAINÀ ja Sirviö kritisoivat hallitusta työllisyyttä vahvistavien päätösten puutteesta. Lainà nostaa esiin esimerkiksi sosiaaliturvan suojaosien palautuksen sekä palkkatuen ja työvoimakoulutuksen vahvistamisen.

– Suomen työttömyystilanne on Euroopan huonoin ja maamme historian toiseksi huonoin. Budjettiriihessä hallituksen olisi pitänyt lisätä työvoimakoulutusta ja panostaa palkkatukeen, jotta mahdollisimman moni työllistyisi orastavan talouskasvun myötä. Nyt pitkäaikaistyöttömyys uhkaa muuttua rakenteelliseksi. Tämä on Orpon hallituksen perintö suomalaisille, Lainà sanoo.

Sirviö nostaa esiin, että Tilastokeskuksen tarkentuneiden tietojen mukaan Suomen talous on kasvanut jo vuodesta 2024 alkaen. Perinteisesti talouskasvun pitäisi näkyä viiveellä myös työllisyydessä, ja toisaalta työllisyyden paraneminen vahvistaa talouskasvua, hän huomauttaa.

– Hallitus näyttääkin tehneen todellisen ihmetempun, kun talouskasvu on työllisyyden kasvun sijaan yhdistynyt työttömyyden kasvuun. On vaikea ymmärtää, miksi tässä työllisyystilanteessa aktiivisen työllisyyspolitiikan mahdollisuudet jätettiin käyttämättä. Esimerkiksi suojaosien hyödyistä on saatu juuri uutta tutkimustietoa, joten niiden palauttaminen olisi ollut luontevaa, hän sanoo.

Yhteiskunnan huipulle löytyi jälleen yli 100 miljoona euroa,

STTK:n mukaan hallituksen veropolitiikka suosii hyväosaisia. Järjestö moittii hallitusta siitä, ettei runsaasti kritiikkiä herättänyttä yhteisöveron alennusta peruttu. Sirviön mukaan tutkimusnäytön perusteella yhteisöveron alennukset eivät vauhdita talouskasvua. Sen sijaan päätetyn muutoksen hinnaksi arvioidaan yli 800 miljoonaa euroa.

– Rahapulaa korostavalta hallitukselta löytyy rahaa kerta toisensa jälkeen silloin, kun kyse on hyväosaisten aseman parantamisesta. Hallitus linjasi myös työsuhdeoptioiden verotuksen muutoksista. Välttämättömyydellä perusteltu talouspolitiikka on ajanut jo lähes 100 000 ihmistä köyhyyteen, mutta yhteiskunnan huipulle löytyi jälleen yli 100 miljoona euroa, Sirviö sanoo.

SAK:n Lainà muistuttaa, että ihmisten ahdinko toimeentulosta heijastuu myös luottamukseen. Hän nostaa esiin, että vaikka työttömyys on kasvanut, ansiosidonnaista työttömyysturvaa saa yhä harvempi, koska sille on vaikeampi päästä ja siltä putoaa pois työttömyyden pitkittyessä. Heikomman korvaustason yleistuen saajien määrä sen sijaan nousee, hän huomauttaa.

– Luottamuksen eriytyminen on myös merkittävä kasvun jarru. Sosiaaliturvan leikkaukset ja työmarkkinaheikennykset ovat nakertaneet pienituloisten luottamusta, kun taas suurituloisten helliminen veronkevennyksillä on pönkittänyt heidän luottamustaan.

Osaaminen ja koulutus ovat työllisyyden ja kasvun kivijalka

AKAVA puolestaan katsoo, että Orpon hallitus jätti budjettiriihessä osaamis- ja koulutustason vaille huomiota. Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo tiedotteessa, että näihin olisi ollut syytä panostaa, koska Suomen sijoitus näissä vajoaa yhä useiden kansainvälisten mittareiden mukaan.

– On kuitenkin kiistämätöntä, että osaaminen ja koulutus ovat työllisyyden ja kasvun kivijalka, hän sanoo.

Jotta koulutustason nostossa päästään opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteleman korkeakouluvision tavoitteisiin, pitää hallituksen Akavan mukaan aloittaa koulutustason nostoa koskevan parlamentaarisen sopimuksen valmistelu vielä tällä vaalikaudella.

Budjettiriihen anti oli Löfgrenin mukaan pettymys siihen nähden, että korkeakoulutettujen työttömyys on ennätyksellisen korkealla. Akava olisi odottanut korkeakoulutettujen työllisyyspalveluihin parannuksia. Lisäksi oikeutta opiskella työttömyysturvalla olisi pitänyt Löfgrenin mielestä laajentaa sekä mahdollistaa työllistymissetelin käyttö korkeakouluharjoittelijan palkkaamiseen.

Löfgrenin mielestä budjettiriihessä olisi ollut hyvä tilaisuus täsmentää yrittäjäeläkkeistä aiemmin tehtyjä päätöksiä, mutta se jäi kuitenkin käyttämättä.

– Eläkemaksujen tulisi määräytyä siirtymäajan jälkeen kaikilla yrittäjillä vain verotettavien ansiotulojen mukaisesti. YEL-uudistuksen ei pitäisi kasvattaa veronmaksajien nykyistä maksuosuutta ja siirtää yrittäjäeläkkeiden rahoitusta aikaisempaakin enemmän palkansaajan kontolle, Löfgren sanoo tiedotteessa.

AVAINSANAT

Nuorten somekielto ei edennyt – perussuomalaiset eri mieltä

Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi hallituksen talousarvioneuvotteluiden tuloksista tiedotustilaisuudessa Helsingissä 1. syyskuuta.

Kokoomus ei saanut budjettiriihen yhteydessä läpi esittämäänsä sosiaalisen median kieltoa nuorille.

Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo sanoo, että keskustelut asiasta jatkuvat, ja katsotaan, onko tämän hallituskauden aikana löydettävissä ratkaisuja.

PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan perussuomalaiset ei vastusta some-kieltoa, mutta sen toteutuksesta ei päästy yhteisymmärrykseen.

Purra sanoo, että kannattaa tehdä vaikuttavia toimia, ei pelkkää kaunista ajatusta.

AVAINSANAT

Näin oppositiosta kommentoidaan budjettiriihen antia

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelan mukaan hallituksen tänään esittelemä budjettiehdotus on vahvasti irrallaan todellisuudesta.

− Budjetti ei sisällä mitään ratkaisua käsistä täysin karanneeseen työttömyyskriisiin, joka uhkaa kroonistua. Suojaosien palauttaminen olisi ollut pieni askel oikeaan suuntaan, mutta hallitus päätti sulkea silmät ja korvat työmarkkinoiden todellisuudelta ja tutkimustiedolta, Koskela sanoo tiedotteessa.

Todellisuudelle vieraana Koskela pitää myös yhteisöveron miljardiluokan alennusta, jota hallitus vie härkäpäisesti eteenpäin.

− Orpo ja Purra toistelevat, että “rahaa ei ole”, ja että kymmenen miljardia pitää sopeuttaa, mutta toisaalla jakavat miljardiluokan summan lahjana suuryrityksille. Ovatko ministereiden puheet ja teot koskaan aikaisemmin olleet yhtä räikeästi ristiriidassa?

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi on harmissaan siitä, ettei pääministeri Orpon hallituksen viimeinen budjettiriihi tuonut suurtyöttömyyden vakavuuteen nähden riittäviä uusia ratkaisuja.

– Hallituksen olisi tullut uusilla toimenpiteillään varmistaa, että työttömyys saadaan laskuun. Toiveiden sijaan tämä vaatisi nyt määrätietoisia uusia päätöksiä, Lohi sanoo omassa tiedotteessaan.

Lohen mukaan hallituksen päätös olla tekemättä uusia sopeutuspäätöksiä heikentää puolueiden yhteisen velkajarrun uskottavuutta.

– Suomella ei olisi varaa rutiiniriiheen ja vielä vähemmän vaalibudjettiin. On hallituspuolueilta ristiriitaista sopia 8-11 miljardin euron sopeutustarpeesta ensi vaalikaudelle ja tehdä oman kautensa loppukuukausina päätöksiä, jotka vievät julkista taloutta juuri päinvastaiseen suuntaan.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran mukaan hallituksen viimeinen budjetti jatkaa politiikkaa, joka kasvattaa velkaa mutta samalla lisää köyhyyttä, työttömyyttä ja tulevaisuuden kustannuksia.

– Pääministeri Orpon mukaan Suomella ei ole varaa suunnan muutokseen. Uskon suomalaisten olevan eri mieltä. Kun velka jatkaa kasvuaan, 26 000 uutta lasta on työnnetty köyhyysrajan alle ja suomalaisilta leikataan työpaikkoja keskellä työttömyyskriisiä, niin se, mihin Suomella ei enää ole varaa, on Orpon hallitus, Virta sanoo tiedotteessa.

AVAINSANAT

Budjettiriihi päättyi – Orpo julisti Suomen ”päässeen jaloilleen”

Hallitus esitteli budjettiratkaisujaan tiistai-iltana Säätytalolla.

Hallituksen budjettiesitys valmistui etuajassa, ilman suuria yllätyksiä. Ensi vuodelle alijäämää on luvassa 12,4 miljardia euroa.

Budjettiriihelle oli varattu aikaa keskiviikkoon asti, mutta lopputulos valmistui jo tiistaina illansuussa. Loppusummaksi tuli 92,5 miljardia euroa, eli kasvua tähän vuoteen on siten 800 miljoonaa euroa.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) mukaan hallitus onnistui tekemään nyt kasvua tukevia päätöksiä.

– Ollaan saatu Suomi jaloilleen, Orpo lupasi budjetin tiedotustilaisuudessa Helsingin Säätytalolla illalla.

Orpon mukaan yritysten tilanne kohenee ensi vuoden alussa, koska yhteisövero kevenee ennakoidusti 18 prosenttiin. Pieni- ja keskituloistenkin verotusta kevennetään 230:lla miljoonalla eurolla.

Työllisyyskin lähtee paranemaan jo tämän syksyn aikana, Orpo vakuutti uskovansa anonyymeihin asiantuntijanäkemyksiin vedoten.

Orpo korosti moneen kertaan, että hallitus on toimintakykyinen ja hämmästeli, miten hallitus pystyi näin hyvään yhteisymmärrykseen vielä vaalikevään alla.

VALTIOVARAINMINISTERI Riikka Purra (ps) sanoi uskovansa, että kotitalouksien luottamuksen parantuessa myös kotimainen kulutus alkaa kasvaa.

Julkisen talouden tila on silti ”sysihuono”, Purra maalaili, ja tämä vaatii miljardisäästöjen jatkamista tulevien vuosien aikana.

– Mikäli EU-komissio vaatisi meiltä ulkoisten syiden takia lisäsopeutustoimia, niitä myös tekisimme, Purra lupasi. Toistaiseksi komissio on Orpon mukaan ollut tyytyväinen Suomen linjauksiin ja talouden kehitykseen.

Vajetta budjettiin syntyy etenkin valtionvelan korkomenoista, jotka lienevät ensi vuonna jo 4,4 miljardia euroa.

Uusia, jo aiemmin sovittuja säästöjä hallitus tekee ensi vuodelle miljardin euron verran.

VERONKOROTUKSIA tulee ainakin tupakka- ja alkoholiveroihin. Veikkauksen aiemmat verohelpotukset puretaan, joten sieltä tulee valtion kassaan lisäystä.

Sakotuksenkin tasoa kiristetään inflaatiotarkistuksella, joten sakkotulot kasvanevat hallituksen arvion mukaan 3,9 miljoonaa euroa.

Purran mukaan datakeskuksille suunnitellut uudet verohelpotukset perutaan, vaikka hallitus edelleenkin toivoo maahan lisää keskusinvestointeja.

SIKARUTON korvauksiin hallitus lupaa lisärahaa, mutta siitä päätetään tarkemmin ensi vuoden lisätalousarviossa.

Kuntourheilua ja terveysliikuntaa tukevan UKK-instituutin rahoitukseen suunniteltu yli 700 000 euron leikkaus on peruttu, ja hallitus lupaa taata sen toiminnan 800 000:n euron tuella.

Pienissä, budjetin ulkopuolisissa asioissa hallituspuolueiden yksituumaisuus kuitenkin rakoili viime päivien neuvotteluissa.

Orpon mukaan hallitus ei neuvotteluiden aikana pystynyt päättämään esimerkiksi alaikäisten lasten somekiellosta.

Riikka Purran mukaan perussuomalaiset tyytyisivät esimerkiksi lasten kännykkärajoitusten lisäämiseen kouluissa. Puolue on vastustanut kategorisia kieltoja, joita se ei pidä toimivina.

Eduskunta saa talousarvioesityksen käsittelyynsä 21. syyskuuta.

AVAINSANAT