VALIKKO

Rinne: Pelihaittojen ehkäisemisen pitää näkyä Veikkauksen toiminnassa – pääministeri kertoo nyt myös johtopäätöksensä IPCC:n raportista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Pääministeri Antti Rinne (sd.).

Eilen julkistettu ilmastopaneeli IPCC:n raportti ei pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan muuta hallituksen strategiaa tai hallitusohjelmassa ilmastokysymyksiin liittyviä asioita.

– Meillä on ilmastomuutokseen liittyvä kokonaisuus hyvin hallinnassa hallitusohjelmassa. Siihen liittyvät sekä nielut että päästöt, pääministeri Antti Rinne toteaa Demokraatille.

Raportti keskittyy etenkin maankäyttöön. Rinne viittaa ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) eilisiin kommentteihin, jossa ministeri kiinnitti huomiota muun muassa siihen, miten lannasta voitaisiin tehdä biokaasua. Näin ravinteet saataisiin muotoon, jossa ne eivät valu meriin ja samalla päästäisiin eroon ilmaston kannalta haitallisesta turvepeltojen raivaamisesta lannanlevitystä varten.

– Oikealla suunnalla ollaan, IPCC:n raportti vahvisti paljon niitä asioita joita hallitusohjelmassa on jo linjattu, Rinne tiivistää reaktiotaan raporttiin.

Rinne nostanut isoja asioita keskusteluun, saanut aina ensin arvosteluryöpyn niskaansa.

Rinne on nostanut hiljattain yhteiskunnalliseen keskusteluun niin syntyvyyteen, ruoan ympäristöyställisyyteen ohjaavan verotuksen (julkisessa keskustellussa puitiin ”lihaveroa”) kuin lannanlevityksenkin ympäristölle aiheuttamat ongelmat. Kaikki avaukset tyrmättiin alun alkaen rajusti. Sittemmin niistä on kuitenkin tullut keskustelun valtavirtaa. Nyt esimerkiksi IPCC:n raportti nosti lannanlevityksen vaatiman peltojen raivauksen keskeisesti esiin.

Rinne toteaa, että keskustelun painopisteen muutos osoittaa, että omassa mielessä ja tutkittuun tietoon pohjaavia suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttavia asioita on nostettava rohkeasti esiin.

– Jos alkaa pelätä, että jokin puheenvuoro herättää negatiivista huomiota, sitten ei kannata kyllä poliitikkona ollakaan.

Samalla Rinne kuitenkin painottaa, että keskustelussa on huolehdittava siitä, että tavalliset ihmiset pysyvät mukana.

– Kenenkään poliitikon tahto ei ainakaan hallituksessa ole, että ihmisten arkea perusteetta haitataan. Ilmaston lämpenemisen torjunnan täytyy tapahtua sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

”Ilmastoyställisten tuotteiden verotusta pitää keventää.”

IPCC:n raportin pohjalta on puhuttu paljon myös ihmisten kulutustottumuksista. Niilläkin, muun muassa suomalaisten lisääntyneellä lihan käytöllä, on vaikutusta ilmastoon.

– Minä tai SDP ei kannata mitään lihaveroa. Kannatamme sitä, että ilmastoyställisten tuotteiden verotusta pitää keventää. Sitä tarkoittaa kestävän kehityksen arvonlisävero, joka lanseerattiin ennen vaaleja. Meidän tavoite on keventää ihmisten ruokakorin hintaa siltä osin kuin tuotteet ovat ilmastoystävällisiä ja sitä kautta vaikuttaa ilmaston hiilidioksidipäästöihin, Rinne sanoo.

Hallitusohjelman mukaan hallitus aikoo laatia maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman ja uudistaa verotusta tukemaan kestävän kehityksen tavoitteita ja kestävää kuluttamista. Hallitus laatii myös kansallinen ilmastoruoka-ohjelman. Se tähtää kulutetun ruoan ilmastojalanjäljen pienentämiseen.

Ilmastopolitiikasta vastaava ministerityöryhmän tehtävänä on rakentaa eri ministeriöitten kesken polkua, jolla hallitus pyrkii tavoitteeseen tehdä Suomesta hiilineutraali vuonna 2035.

”Ei tässä kukaan polttomoottoreita halua kieltää.”

Rinne uskoo, että lietelannan hyödyntäminen biokaasun raaka-aineena voi olla iso tekijä liikennepäästöjen vähentäjänä.

Hän muistuttaa, että valtio maksaa jo nyt konvertointitukea, jos vanha auto muutetaan eli konvertoidaan toimimaan bio- tai maakaasulla.

Kansalaisen oma kustannus konvertoinnista on liikkunut kuitenkin 1000–2000 euron välillä.

– Tätä täytyy kehittää niin, ettei konvertointi ole kenenkään ulottumattomissa taloudellisista syistä, Rinne toteaa nyt.

Hänen mukaansa pienituloisen ihmisenkin pitäisi jatkossa pystyä muuttamaan vanha auto ilmastoystävälliseksi.

– Ei tässä kukaan polttomoottoreita halua kieltää, vaan jokaisen suomalaisen ulottuvilla olisi oltava ilmastoystävällinen mahdollisuus liikkua, Rinne sanoo.

Hänen mukaansa biokaasun jakelupisteitä on saatava riittävän taajasti ympäri Suomea.

– Sitä kautta saadaan vanhaa autokantaakin muutettua ympäristöystävälisen polttoaineen käyttöön.

Rinteen mukaan hallitus on käynnistämässä hankkeen, jossa maatalouden lietelanta ja kuntien lietejäte pyritään saamaan teolliseen prosessiin biokaasutuotantoa varten.

– Tästä toivotaan aitoa mahdollisuutta liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseen. Toivon, että prosessi etenee nopeasti. Haluamme yhdessä MTK:n ja kansalaisyhteiskunnan kanssa lähteä viemään tätä eteenpäin. Tämän vaalikauden aikana pyritään saamaan tämä sellaiseen vauhtiin, että se on osana auttamassa 2035 hiilineutraaliustavoitteen toteuttamista, Rinne kertoo.

Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.

”On selkeästi päästävissä yhteiseen politiikkaan.”

Hallituksessa vihreät ja keskusta ovat olleet vastakkain etenkin julkisessa keskustelussa metsäpolitiikasta.

Rinne toteaa tähän lyhyesti, että asiat on käsitelty syvällisesti hallitusohjelmaa varten.

– Minun arvioni on, että tässä on selkeästi päästävissä yhteiseen politiikkaan. En näe tällä hetkellä isoa uhkaa hallitusyhteistyölle huolimatta julkisesta keskustelusta. Toivon tietenkin, että nämä asiat keskustellaan hallituksen sisällä.

Vihreät ja keskusta ovat vääntäneet julkisessa sanassa etenkin metsähakkuista.

Rinteen mukaan IPCC:n raportti ei muuta hallituksen linjaa metsäinvestointeihin. Pääministerin mukaan lähtökohta on se, että yritykset ratkaisevat liiketoiminnallisen perustein investointinsa, joihin luonnollisesti vaikuttaa muun muassa raaka-aineen saatavuus.

– Uskon, että tässä pystytään sopeuttamaan uudetkin hankkeet olemassaolevien hankkeiden rinnalle ja toteuttamaan järkevää ilmastopolitiikkaa.

Rinne lisää uskovansa myös, että järkevä elinkeino-, maatalous- ja ympäristöpolitiikka eivät loppupeleissä ole ristiriidassa keskenään.

– Minulle on metsäteollisuuden edustajien kanssa keskustellessa tullut käsitys, että he suhtautuvat äärimmäisen vakavasti ilmastokysymykseen. Se on nimittäin metsätaloudellekin vakava kysymys, kuinka paljon esimerkiksi tuholaisia myös meidän metsiin on ilmaston lämpenemisen kannalta tulossa.

”Pitää suhtautua arvioinnissa sen asian vakavuuden edellyttämällä tavalla.”

Rinne kommentoi Demokraatille myös muutamia muita ajankohtaisia keskustelunaiheita; Veikkauksen ympärillä pyörivää keskustelua, alkoholiverotusta sekä Venäjän tapahtumia.

Venäjältä kansainvälistä huomiota on kiinnittänyt poliisin kovenevat otteet opposition mielenosoituksissa.

– Ylipäätään aina silloin, kun yhteiskuntarauha järkkyy jostakin syystä, joka erityisesti näyttää liittyvän demokratian toteutumiseen, on kyse vakavista asioista. Niihin pitää suhtautua arvioinnissa sen asian vakavuuden edellyttämällä tavalla.

Rinne sanoo, ettei Suomi puutu Venäjän sisäisiin asioihin, mutta Suomelle on ylipäänsä kansainvälisessä toiminnassa tärkeää oikeusvaltioperiaate, demokratia ja sananvapaus.

– Nyt näyttää, että näissä asioissa monessa suunnassa on petrattavaa, myös Venäjällä.

Rinteen mukaan tällaisiin asioihin pitää kiinnittää huomiota kansainvälisissä keskusteluissa myös naapureitten kesken – ei oppimestarina toimien vaan normaalissa kanssakäymisessä.

Venäjä on ajankohtainen Suomessa myös sen vuoksi, että presidentti Vladimir Putin on tulossa Suomeen tapaamaan tasavallan presidentti Sauli Niinistöä.

Siihen, mistä asioista Niinistö ja Putin keskustelevat, Rinne ei ota kantaa.

Pelihaittojen ehkäisemisen pitää näkyä.

Viro ja Latvia kisaavat toisiaan vastaan siinä, kummassa maassa on halvempi alkoholiverotus. Tällä on vaikutuksensa siihen, miten suomalaistenkin alkoholin matkustajatuonti kehittyy.

Hallitusohjelman mukaan hallitus jatkaa alkoholiveron maltillisia korotuksia 50 miljoonalla eurolla ”ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset niin, että vaikutukset matkustajatuontiin seurataan”.

Tänään Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden toimitusjohtaja Riikka Pakarinen varoitti Rinteen hallitusta alkoholiveron nostosta.

– Jos me nyt nostamme alkoholiveroa, se on hölmöläisen hommaa. Tuonti varmasti nousee dramaattisesti, Pakarinen totesi Uutissuomalaiselle.

Rinne ei ota kantaa siihen eikä edes ennakoi, mitä alkoholiverolle budjettiriihessä tapahtuu.

– Se on valmistelussa. Katsotaan mitä valtiovarainministeri esittää, kun budjettiriiheen mennään. Meillä on hallitusohjelmakirjauksesta asiasta.

Veikkauksen tökerö mainostoiminta on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua. Jopa yhtiön monopolista on käyty julkista punnintaa.

– Meidän peliyhtiömonopoliamme on perusteltu ja perustellaan sillä, että se hoitaa myös peliriippuvuusongelmia. Sen pitää näkyä koko Veikkauksen toiminnassa. Olen ollut hieman hämmentynyt keskustelusta, mitä Veikkauksen ympärillä on käyty. Omistajaohjausministerin täytyy nyt tarkkaan katsoa, mitä Veikkauksessa tapahtuu, Rinne sanoo Demokraatille.

Helsingin Sanomat paljasti tänään, että Veikkauksen johtoa palkitaan taloudellisesta tuloksesta muttei vastuullisuudesta. Toisin sanoen pelihaittojen vähentäminen ei johdon palkkioissa paina ainakaan paperilla.

– En pääministerinä lähde ottamaan kantaa, miten yksittäisen yhtiöiden johtajien ohjaus tapahtuu. Sen sanon, että Veikkauksella on erityistehtävä myös pelihaittojen ehkäisemisessä ja sen täytyy myöskin toteutua yhtiön toiminnassa, pääministeri Antti Rinne sanoo.

AVAINSANAT

Suomen alkuperäiseen eläinlajistoon kuuluvan metsäpeuran suojeluun runsas EU-rahoitus

Metsäpeuroja (Rangifer tarandus fennicus) Ähtärin eläinpuistossa.

Suomen alkuperäiseen eläinlajistoon kuuluvan metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitotyöhön on saatu rahoitus EU:n LIFE-ohjelmasta.

Seitsemän vuoden pituinen hanke alkaa ensi vuonna, ja sen tarkoitus on parantaa metsäpeurakannan elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä.

Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 9,5 miljoonaa euroa, ja EU-rahoitus kattaa tästä 60 prosenttia.

Metsäpeuroja elää vain Suomessa ja Luoteis-Venäjällä.

AVAINSANAT

Ulkoministeriön kansliapäällikkö: Uutisointi voi nostaa kynnystä ilmoittaa häirinnästä

Ulkoministeriön kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri Jukka Salovaara toimiessaan Suomen YK-suurlähettiläänä Yhdysvalloissa 14. maaliskuuta 2022.

Ulkoministeriön kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri Jukka Salovaara on huolissaan siitä, miten häirintäilmoitusten tuleminen julki vaikuttaa niiden tekemiseen jatkossa.

Hän sanoo näin STT:n haastattelussa, jossa hän myös vastaa kysymyksiin ministeriön henkilöstöpolitiikasta.

Viime aikoina julkisuudessa on kerrottu, kuinka Lissabonin-suurlähetystön henkilökunta teki häirintäilmoituksen suurlähettiläs Titta Maja-Luodosta. Tapauksia on ollut aiemminkin, kuten viime vuonna Ottawan-suurlähettilään Jari Vilénin saama varoitus ja siirto Suomeen.

-  Olen huolestunut siitä, että jos nämä asiat ovat julkisuudessa riepoteltavina, nostaako se ihmisten kynnystä esimerkiksi tehdä työsuojeluilmoitus, Salovaara sanoo STT:lle.

Salovaaran mukaan työntekijä voi ajatella joutuvansa ottamaan riskin, että hänen arkaluontoinen asiansa on kohta julkisuudessa. Hänestä näin ei pitäisi olla.

-  Mehän haluamme, että nostetaan ikään kuin käsi pystyyn, jos on ongelmatilanne.

Salovaara ei halua arvostella asioita julki tuoneita ihmisiä. Sen sijaan hän katsoo, että häirintäasioiden tuleminen julkisuuteen on aina epäonnistuminen ja kertoo luottamuksen puutteesta.

-  Toivon, että meillä henkilöstö luottaa siihen, että asiat aina käsitellään ja seurauksia on, kun on aihetta.

SALOVAARA vakuuttaa, että kaikki ulkoministeriössä tehdyt työsuojeluilmoitukset on käsitelty ja seurauksia on tullut julkisuudesta riippumatta. Hänen mukaansa tätä on kuitenkin vaikeaa osoittaa juuri siksi, että tapauksia halutaan käsitellä luottamuksellisesti eli ei-julkisesti. Tapauksiin liittyy usein ihmisten yksityisasioita.

Jos tapausten tuleminen julki lehdistössä kertoo työntekijöiden epäluottamuksesta ministeriöön, mistä epäluottamus kumpuaa?

-  Se on tietenkin hyvä kysymys. Jos minulla olisi tähän täsmällinen ratkaisu, sehän olisi jo tehty. Mutta uskon, että tämä on pitkää työtä. Rakennetaan luottamusta siihen, että aina kun on epäasiallista käyttäytymistä, siihen puututaan ja sillä on seurauksensa.

Salovaara kiistää, että asioihin puuttuminen saisi vauhtia vasta, kun ne tulevat julkisuuteen.

Esimerkiksi Portugalin-suurlähettilään tapauksessa ministeriön sisäisesti sopima kolmen kuukauden käsittelyaika oli umpeutunut, kun Ilta-Sanomat uutisoi asiasta ennen juhannusta. Noin viikkoa myöhemmin ilmoituksen käsittely saatiin valmiiksi ja ministeriön henkilöstöjohtaja matkusti Portugaliin.

-  Tietoni on, että päätös työsuojeluilmoituksesta oli viimeistelyä vaille valmis jo ennen kuin asia tuli julkisuuteen, Salovaara vastaa.

HÄIRINTÄILMOITUKSEN käsittely valmistui viime viikolla, mutta päätöksen sisältö on salainen. Seuraavaksi ministeriön henkilöstöjohtaja harkitsee, tuleeko suurlähettiläs Maja-Luodolle seuraamuksia. Maja-Luoto myönsi STT:n haastattelussa epäasiallisen käytöksen kahdessa tilanteessa.

Salovaaran mukaan käsittelyssä aikaa menee esimerkiksi siihen, että kaikkia osapuolia on kuunneltava tarkkaan.

Ministeriö on jo pahoitellut viivästystä Portugalin tapauksen käsittelyssä. Salovaara lupaa, että mahdollisissa seuraavissa tapauksissa ulkoministeriö toimii nopeammin.

Tapausten saama julkisuus on Salovaaran mukaan ministeriölle epäonnistuminen myös ulkoministeriön ja Suomen maineen kannalta.

-  Kyllähän se mainehaittaa meille aiheuttaa. Erityisen hankalaa on, kun se aiheuttaa mainehaittaa ulkomailla, missä me Suomea edustamme.

ESIMERKIKSI Suomen Portugalin-suurlähetystön tapaus on ollut esillä myös paikallisissa tiedotusvälineissä.

Voivatko epäselvyydet lähetystöissä vaikuttaa jopa Suomen ulkopolitiikan hoitamiseen? Salovaara huomauttaa, että ulkoministeriö on suuri, noin 2  400 ihmisen organisaatio, jolla on noin 90 edustustoa ulkomailla.

-  On kysymys kuitenkin yhdestä edustustosta, jossa on kahdeksan henkilöä. En halua yhtään vähätellä tämän asian merkitystä ja sitä, kuinka tämä pitää hoitaa, mutta ei tämä Suomen ulkopolitiikan hoitokykyä tässä ole haittaamassa.

Entä jos ajattelee aiempiakin tapauksia?

-  Nämähän ovat olleet ihan yksittäistapauksia kuitenkin näin isossa kokonaisuudessa. Nämä ovat tietenkin ikäviä, nämä pitää hoitaa ja näitä ei saisi olla. Mutta kyllä me tässä toimintakykyisinä pysymme koko ajan.

Ulkoministeriötä on usein arvosteltu siitä, että häirintäilmoituksia käsittelevät ihmiset ovat suurlähettiläiden kanssa samassa urakierrossa, jossa kierretään tehtävästä toiseen. Jostakin suurlähettiläästä on voinut tulla vaikkapa seuraava henkilöstöjohtaja.

Arvostelijoiden mielestä tämä on voinut vaikuttaa häirintätapausten käsittelyyn. Esimerkiksi oikeuskansleri on nähnyt riskin erityyppisille intressiristiriidoille ja epätasapuoliselle menettelylle.

Salovaara sanoo, että muutoksia on tehty. Keväällä ministeriö palkkasi ensimmäistä kertaa henkilöstöjohtajan talon ulkopuolelta. Niina Pesosen tausta on yritysmaailmassa.

Lisäksi Salovaara huomauttaa, että työhyvinvointipäällikkö on alan erikoisosaaja, eikä osa urakiertoa.

-  Jos ajatellaan ihan konkreettisesti, että ne henkilöt, jotka kävivät nyt paikan päällä tutustumassa Lissabonin-edustuston tilanteeseen, olivat henkilöstöjohtaja ja työhyvinvointipäällikkö. Molemmat ovat urakierron ulkopuolisia ihmisiä.

KUITENKIN ulkoministeriön henkilöstöhallinnossa on edelleen urakiertolaisia. Salovaaran mukaan heidän vahvuutensa on, että he tietävät, millaista työ kentällä on.

-  Yksi tapa poistaa ristiriitoja on, että keskeisiä henkilöratkaisuja ei koskaan kukaan tee yksin, vaan niitä tehdään suuremmassa ryhmässä.

Ulkoministeriö on tehnyt muitakin korjausliikkeitä. Oikeuskansleri kiinnitti huomiota siihen, että häirintäilmoitusten käsittely oli usein siirretty organisaatiossa ylemmäs alivaltiosihteeri Pekka Puustiselle. Nyt ministeriössä halutaan pitää tarkemmin kiinni siitä, että käsittelijä on aina henkilön suora esihenkilö.

Lisäksi ministeriö on kertonut lisänneensä johtamisen arviointia, velvoittavan työsuojelukoulutuksen kaikille työntekijöille ja velvoittavia esihenkilökoulutuksia.

AIEMMISSA tapauksissa, kun suurlähettiläät ovat saaneet varoituksia ja heidät on siirretty lähetystöstään pois, he ovat kuitenkin saaneet jatkaa ministeriössä Suomessa saman palkkaluokan tehtävissä. Tähän ei ole luvassa muutosta.

-  On hyvä muistaa se, että töissähän he meillä pysyvät, kun heitä ei ole irtisanottu, Salovaara sanoo.

Salovaara korostaa, että varoitus itsessään on jo rangaistus. Irtisanomiskynnys on Salovaaran mukaan korkea, mutta ei sen korkeampi tai matalampi kuin muuallakaan valtionhallinnossa. Ja jos virkamiestä ei irtisanota, hänelle on osoitettava tasoisiaan työtehtäviä.

Kirjallinen varoitus on ministeriössä irtisanomisen jälkeen toiseksi raskain seuraamus. Toisesta varoituksesta virkamies voidaan irtisanoa.

Anni Keski-Heikkilä/STT

AVAINSANAT

Lisää rahaa valtiolle: näin paljon vape-nesteiden ja nikotiinipussien verotusta halutaan kiristää

Valtiovarainministeriö esittää sähkösavukenesteiden ja nikotiinipussien tupakkaveron korottamista keskimäärin 37 prosentilla.

Vape-nesteiden ja nikotiinipussien veronkorotus lisäisi tupakkaveron tuottoa vuositasolla noin 30 miljoonalla eurolla. Alkoholijuomien veronkorotuksen tavoitteena on lisätä valtion verotuottoa vuositasolla noin 24 miljoonalla eurolla. Lait tulisivat voimaan ensi vuoden alussa.

Esityksessä ehdotetaan myös, että toisesta EU:n jäsenvaltiosta matkustajatuontina tuotavien nuuskan ja nikotiinipussien tupakkaverottomuus rajoitettaisiin kummankin tuotteen osalta enintään tuhanteen grammaan.

SAMAAN AIKAAN myös viinin ja muiden käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien, kuten siiderien valmisteveroa korotettaisiin keskimäärin noin yhdeksällä prosentilla.

Ministeriö ehdottaa myös, että alkoholivero sidottaisiin kaikkien juomaryhmien osalta pysyvästi yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin toteutuneisiin muutoksiin. Verohallinto vahvistaisi indeksitarkistetut veron määrät vuosittain.

Valtiovarainministeriö lähetti veronkorotuksia koskevat ehdotukset tiistaina lausuntokierrokselle. Tupakkaverotusta koskeva lausuntoaika päättyy 18. elokuuta ja alkoholiverotusta koskeva lausuntoaika 20. elokuuta.

AVAINSANAT

Kirja-arvio: Sienikausi tulee, mutta mikä on suhteemme tähän eliökunnan pimeään aineeseen ?

Kangashaperotkin alkavat pulpahtaa maan pintaan jo heinäkuussa.

Monet pitävät sieniä kasveina, mutta se käsitys on väärä. Tätä harhaluuloa ei kuitenkaan ole syytä hävetä, sillä sienten perimmäisestä olemuksesta tuli täysi varmuus vasta 1950-luvulla, siitäkin huolimatta, että ne kuuluvat telluksen asukkaista vanhimpiin.

Sienet eivät siis ole kasveja mutta eivät eläimiäkään Tämä epämääräisyys ja se , että monet sienet syntyvät limasta, mädästä tai puiden juurilla, sai ihmiset jo antiikin aikoina epäluuloiseksi näiden kummajaisten suhteen. Monien sienten myrkyllisyydestä oltiinkin hyvin tietoisia.

Sienten eläimistä ja kasveista erottava tunnusmerkki ovat niiden juuret, rihmasto, ja se, että juuri rihmastojen avulla ne pystyvät elämään symbioosissa muiden kasvien ja eläinten kanssa.

Sienten epämääräinen häilyminen kasvi- ja eläinkunnan välillä sai 1700-luvulla lääkäri ja kasvitieteilijä Rémi Villemetin ehdottamaan, että sieniä varten pitäisi perustaa uusi eliöluokka, pseudozoolito­fyytit.

Emeritusprofessori ja biologi Matti Vuento käy kirjassaan Hämmästyttävät sienet läpi sienten, niiden tutkimuksen ja ihmisten sieniin suhtautumisen historiaa antiikista tähän päivään.

VUENTO KÄY ruotii kirjassaan huolella myös myös jäkälien historiaa, ja päätyy siihen, että suurin osa jäkälistä muodostuu levän ja sienen symbioosista. Mutta joissain voi olla vielä bakteeriyhteisö mukana. Symbioosia ansiosta jäkälät pärjäävät ääriolosuhteissa, joissa ei juuri mikään elä ja kasva, kuten esimerkiksi Etelämantereen kuivissa laaksoissa, joissa lämpötila vaihtelee nollan ja 50 pakkasasteen välillä.

”Mikäli Marsia päätetään joskus yrittää asuttaa, ensimmäisten sinne suuntaavien avaruusmatkailijoiden olisi syytä ottaa mukaan jäkäliä. Jos näin tapahtuisi ja yritys syystä tai toisesta epäonnistuisi, kaiken kestävät jäkälät jäisivät hyvinkin mahdollisesti edustamaan elämää maapallon ulkopuolella”, Vuento kärjistää.

KIRJAT
Matti Vuento: Hämmästyttävät sienet
Eliökunnan pimeää ainetta valaisemissa
Gaudeamus 2025, 376 s.

Vuento esittelee sieniä ja niiden ominaisuuksia ja vaikutuksia ihmisiin, eläimiin, kasveihin ja koko eliökuntaan monipuolisesti. Sienet parantavat, sairastuttavat, ravitsevat, myrkyttävät… Niitä voidaan käyttää paitsi ravintona myös muun muassa lääkkeinä, käymisprosessissa, tajunnan laajentamisessa, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja bioaseina.

Vuento pohtii, omaavatko nämä kaikkeen melkein kykenevät ihme-eliöt lisäksi älyn lahjoja.

”Sienillä on monimutkaisia vuorovaikutussuhteita ympäristönsä ja muiden eliöiden kanssa. Esimerkkejä ovat molekyylitason kaksintaistelu patogeenisen sienen ja sen isännän välillä sekä sienen ja kasvin keskinäinen viestintä sienijuurissa. Kyky näihin on kehittynyt osapuolille evoluution pitkässä juoksussa. Missä kulkevat sientenvuorovaikutuskykyjen rajat? Ovatko sienet älykkäitä ja onko niillä kenties peräti mieli, kieli ja tietoisuus?”.

Mitä miettii rikkikääpä vanhan puun kyljessä? (Kuva: Arja Jokiaho)

Älyä pidetään yleensä vain ihmisen ominaisuutena, mutta tällöin unohtuu evoluution opetus , jonka mukaan selvää rajaa ihmisten ja muiden eliöiden välillä ei löydy. Ja ihminenhän on osa eliökuntaa. Vuento käy tätä prolematiikkaa perusteellisesti läpi, ja löytää heti alkuun sieniltä aisteja, jopa tietynlaisen näköaistin. Myös käyttäytyminen on älykästä, mutta tähän joku voi huomauttaa, että kaikki oliot ja eliöt maailmassa kiviä ja muuta kuollutta ainetta myöten käyttäytyvät omalla tavallaan älykkäästi, jopa matemaattisen tarkasti. Ne eivät vain tiedä sitä.

TUTKIMUKSET OVAT osoittaneet että sienirihmastolla on ainakin muisti. 2020-luvulla keskustelu sienen mielestä sai tulta, kun huomattiin että sienten soluissa esiintyy sähköisiä ilmiöitä. Sähköiset värähtelyt kuljettavat informaatiota, eli liittävät näin rihmastot sisäiseen kommunikaatioon. Jonkinlainen tietoisuus sienillä on, mutta tietoisuus tietoisuudesta, eli itsetietoisuus sekä kieli ovat ihmisen yksityisomaisuutta, ainakin evoluution nykyisessä vaiheessa.

Summauksena voi todeta, että näiden pienten eliöiden poikkeuksellisesta suuruudesta kertoo jo se, että tähän arvioon poimitut esimerkit ovat vain pienehkö osa siitä mitä Matti Vuento kirjassaan sienistä kertoo.

Sienet ovat jo miljardeja vuosia ”kansoittaneet” maapalloa, ja niillä on ainutlaatuinen kyky muuttaa muotoaan ja sopeutua lähes millaiseen ympäristöön tahansa. Siksi on vielä pitkä matka siihen, että tämä eliökunnan pimeä aine olisi kokonaan tai edes suurimmaksi osaksi valaistu.

AVAINSANAT

Ex-suurlähettiläs Jari Vilénin syytteet raukesivat – Syyttäjä: ei näyttöä petoksesta tai virkavelvollisuuden rikkomisesta

Jari Vilén toimi suurlähettiläänä Kanadan Ottawassa syyskuusta 2023 kesäkuun loppuun 2024. Hän sai kirjallisen varoituksen häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä.

Suomen entinen Kanadan-suurlähettiläs Jari Vilén ei saa syytettä jupakassa, joka koski Vilénille maksettuja kulukorvauksia.

Syyttäjä on tehnyt päätöksen syyttämättä jättämisestä ei näyttöä -perusteella, Syyttäjälaitos kertoi tiistaina.

Viléniä oli epäilty petoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Ulkoministeriö (UM) teki asiassa rikosilmoituksen viime kesänä. UM:n näkemyksen mukaan edellytykset korvauksiin eivät olleet täyttyneet kaikilta osin.

Vilén toimi suurlähettiläänä Kanadan Ottawassa syyskuusta 2023 kesäkuun loppuun 2024.

TOUKOKUUSSA 2024 Vilén sai ulkoministeriöltä kirjallisen varoituksen, jonka mukaan hänen käytöksensä Ottawan edustuston päällikkönä täytti epäasiallisen käytöksen, häirinnän ja seksuaalisen häirinnän määritelmät.

Vilen pyysi toukokuun alussa 2024 toimikautensa keskeyttämistä ja siirtoa takaisin Helsinkiin. Hänen tehtävänsä Ottawassa määrättiin päättymään kesäkuun lopussa 2024.

Heinäkuun alussa 2024 ulkoministeriö kertoi, että Vilén aloittaa ulkoministeriössä ulkoasiainneuvoksena ja sijoittuu asiantuntijatehtäviin Itä- ja Kaakkois-Aasian ja Oseanian yksikköön.

PETOSTA koskevassa rikosepäilyssä oli kyse siitä, että Vilénin oli epäilty erehdyttäneen ulkoministeriötä jättämällä ilmoittamatta perheenjäsentensä asumisolosuhteissa tapahtuneet muutokset ja siten saaneen UM:n maksamaan itselleen perusteettomasti kuukausittaista puoliso- ja lapsikorotusta.

Sitä maksettiin Vilénille syyskuusta 2023 toukokuuhun 2024 ulottuvalta ajalta yhteensä noin 9  700 euroa.

EPÄILTY virkavelvollisuuden rikkominen puolestaan koski sitä, että Vilénin oli epäilty laiminlyöneen velvollisuutensa ilmoittaa viipymättä UM:lle perheenjäsentensä asumisolosuhteen muutoksesta, jolla on epäilty olleen vaikutusta Vilénille maksettujen korvausten maksamisperusteisiin.

Syyttäjä päätti jättää syytteen nostamatta, koska Vilénin syyllisyyden tueksi ei ollut todennäköisiä syitä.

AVAINSANAT