VALIKKO

Rinne: Pelihaittojen ehkäisemisen pitää näkyä Veikkauksen toiminnassa – pääministeri kertoo nyt myös johtopäätöksensä IPCC:n raportista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Pääministeri Antti Rinne (sd.).

Eilen julkistettu ilmastopaneeli IPCC:n raportti ei pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan muuta hallituksen strategiaa tai hallitusohjelmassa ilmastokysymyksiin liittyviä asioita.

– Meillä on ilmastomuutokseen liittyvä kokonaisuus hyvin hallinnassa hallitusohjelmassa. Siihen liittyvät sekä nielut että päästöt, pääministeri Antti Rinne toteaa Demokraatille.

Raportti keskittyy etenkin maankäyttöön. Rinne viittaa ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) eilisiin kommentteihin, jossa ministeri kiinnitti huomiota muun muassa siihen, miten lannasta voitaisiin tehdä biokaasua. Näin ravinteet saataisiin muotoon, jossa ne eivät valu meriin ja samalla päästäisiin eroon ilmaston kannalta haitallisesta turvepeltojen raivaamisesta lannanlevitystä varten.

– Oikealla suunnalla ollaan, IPCC:n raportti vahvisti paljon niitä asioita joita hallitusohjelmassa on jo linjattu, Rinne tiivistää reaktiotaan raporttiin.

Rinne nostanut isoja asioita keskusteluun, saanut aina ensin arvosteluryöpyn niskaansa.

Rinne on nostanut hiljattain yhteiskunnalliseen keskusteluun niin syntyvyyteen, ruoan ympäristöyställisyyteen ohjaavan verotuksen (julkisessa keskustellussa puitiin ”lihaveroa”) kuin lannanlevityksenkin ympäristölle aiheuttamat ongelmat. Kaikki avaukset tyrmättiin alun alkaen rajusti. Sittemmin niistä on kuitenkin tullut keskustelun valtavirtaa. Nyt esimerkiksi IPCC:n raportti nosti lannanlevityksen vaatiman peltojen raivauksen keskeisesti esiin.

Rinne toteaa, että keskustelun painopisteen muutos osoittaa, että omassa mielessä ja tutkittuun tietoon pohjaavia suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttavia asioita on nostettava rohkeasti esiin.

– Jos alkaa pelätä, että jokin puheenvuoro herättää negatiivista huomiota, sitten ei kannata kyllä poliitikkona ollakaan.

Samalla Rinne kuitenkin painottaa, että keskustelussa on huolehdittava siitä, että tavalliset ihmiset pysyvät mukana.

– Kenenkään poliitikon tahto ei ainakaan hallituksessa ole, että ihmisten arkea perusteetta haitataan. Ilmaston lämpenemisen torjunnan täytyy tapahtua sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

”Ilmastoyställisten tuotteiden verotusta pitää keventää.”

IPCC:n raportin pohjalta on puhuttu paljon myös ihmisten kulutustottumuksista. Niilläkin, muun muassa suomalaisten lisääntyneellä lihan käytöllä, on vaikutusta ilmastoon.

– Minä tai SDP ei kannata mitään lihaveroa. Kannatamme sitä, että ilmastoyställisten tuotteiden verotusta pitää keventää. Sitä tarkoittaa kestävän kehityksen arvonlisävero, joka lanseerattiin ennen vaaleja. Meidän tavoite on keventää ihmisten ruokakorin hintaa siltä osin kuin tuotteet ovat ilmastoystävällisiä ja sitä kautta vaikuttaa ilmaston hiilidioksidipäästöihin, Rinne sanoo.

Hallitusohjelman mukaan hallitus aikoo laatia maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman ja uudistaa verotusta tukemaan kestävän kehityksen tavoitteita ja kestävää kuluttamista. Hallitus laatii myös kansallinen ilmastoruoka-ohjelman. Se tähtää kulutetun ruoan ilmastojalanjäljen pienentämiseen.

Ilmastopolitiikasta vastaava ministerityöryhmän tehtävänä on rakentaa eri ministeriöitten kesken polkua, jolla hallitus pyrkii tavoitteeseen tehdä Suomesta hiilineutraali vuonna 2035.

”Ei tässä kukaan polttomoottoreita halua kieltää.”

Rinne uskoo, että lietelannan hyödyntäminen biokaasun raaka-aineena voi olla iso tekijä liikennepäästöjen vähentäjänä.

Hän muistuttaa, että valtio maksaa jo nyt konvertointitukea, jos vanha auto muutetaan eli konvertoidaan toimimaan bio- tai maakaasulla.

Kansalaisen oma kustannus konvertoinnista on liikkunut kuitenkin 1000–2000 euron välillä.

– Tätä täytyy kehittää niin, ettei konvertointi ole kenenkään ulottumattomissa taloudellisista syistä, Rinne toteaa nyt.

Hänen mukaansa pienituloisen ihmisenkin pitäisi jatkossa pystyä muuttamaan vanha auto ilmastoystävälliseksi.

– Ei tässä kukaan polttomoottoreita halua kieltää, vaan jokaisen suomalaisen ulottuvilla olisi oltava ilmastoystävällinen mahdollisuus liikkua, Rinne sanoo.

Hänen mukaansa biokaasun jakelupisteitä on saatava riittävän taajasti ympäri Suomea.

– Sitä kautta saadaan vanhaa autokantaakin muutettua ympäristöystävälisen polttoaineen käyttöön.

Rinteen mukaan hallitus on käynnistämässä hankkeen, jossa maatalouden lietelanta ja kuntien lietejäte pyritään saamaan teolliseen prosessiin biokaasutuotantoa varten.

– Tästä toivotaan aitoa mahdollisuutta liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseen. Toivon, että prosessi etenee nopeasti. Haluamme yhdessä MTK:n ja kansalaisyhteiskunnan kanssa lähteä viemään tätä eteenpäin. Tämän vaalikauden aikana pyritään saamaan tämä sellaiseen vauhtiin, että se on osana auttamassa 2035 hiilineutraaliustavoitteen toteuttamista, Rinne kertoo.

Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.

”On selkeästi päästävissä yhteiseen politiikkaan.”

Hallituksessa vihreät ja keskusta ovat olleet vastakkain etenkin julkisessa keskustelussa metsäpolitiikasta.

Rinne toteaa tähän lyhyesti, että asiat on käsitelty syvällisesti hallitusohjelmaa varten.

– Minun arvioni on, että tässä on selkeästi päästävissä yhteiseen politiikkaan. En näe tällä hetkellä isoa uhkaa hallitusyhteistyölle huolimatta julkisesta keskustelusta. Toivon tietenkin, että nämä asiat keskustellaan hallituksen sisällä.

Vihreät ja keskusta ovat vääntäneet julkisessa sanassa etenkin metsähakkuista.

Rinteen mukaan IPCC:n raportti ei muuta hallituksen linjaa metsäinvestointeihin. Pääministerin mukaan lähtökohta on se, että yritykset ratkaisevat liiketoiminnallisen perustein investointinsa, joihin luonnollisesti vaikuttaa muun muassa raaka-aineen saatavuus.

– Uskon, että tässä pystytään sopeuttamaan uudetkin hankkeet olemassaolevien hankkeiden rinnalle ja toteuttamaan järkevää ilmastopolitiikkaa.

Rinne lisää uskovansa myös, että järkevä elinkeino-, maatalous- ja ympäristöpolitiikka eivät loppupeleissä ole ristiriidassa keskenään.

– Minulle on metsäteollisuuden edustajien kanssa keskustellessa tullut käsitys, että he suhtautuvat äärimmäisen vakavasti ilmastokysymykseen. Se on nimittäin metsätaloudellekin vakava kysymys, kuinka paljon esimerkiksi tuholaisia myös meidän metsiin on ilmaston lämpenemisen kannalta tulossa.

”Pitää suhtautua arvioinnissa sen asian vakavuuden edellyttämällä tavalla.”

Rinne kommentoi Demokraatille myös muutamia muita ajankohtaisia keskustelunaiheita; Veikkauksen ympärillä pyörivää keskustelua, alkoholiverotusta sekä Venäjän tapahtumia.

Venäjältä kansainvälistä huomiota on kiinnittänyt poliisin kovenevat otteet opposition mielenosoituksissa.

– Ylipäätään aina silloin, kun yhteiskuntarauha järkkyy jostakin syystä, joka erityisesti näyttää liittyvän demokratian toteutumiseen, on kyse vakavista asioista. Niihin pitää suhtautua arvioinnissa sen asian vakavuuden edellyttämällä tavalla.

Rinne sanoo, ettei Suomi puutu Venäjän sisäisiin asioihin, mutta Suomelle on ylipäänsä kansainvälisessä toiminnassa tärkeää oikeusvaltioperiaate, demokratia ja sananvapaus.

– Nyt näyttää, että näissä asioissa monessa suunnassa on petrattavaa, myös Venäjällä.

Rinteen mukaan tällaisiin asioihin pitää kiinnittää huomiota kansainvälisissä keskusteluissa myös naapureitten kesken – ei oppimestarina toimien vaan normaalissa kanssakäymisessä.

Venäjä on ajankohtainen Suomessa myös sen vuoksi, että presidentti Vladimir Putin on tulossa Suomeen tapaamaan tasavallan presidentti Sauli Niinistöä.

Siihen, mistä asioista Niinistö ja Putin keskustelevat, Rinne ei ota kantaa.

Pelihaittojen ehkäisemisen pitää näkyä.

Viro ja Latvia kisaavat toisiaan vastaan siinä, kummassa maassa on halvempi alkoholiverotus. Tällä on vaikutuksensa siihen, miten suomalaistenkin alkoholin matkustajatuonti kehittyy.

Hallitusohjelman mukaan hallitus jatkaa alkoholiveron maltillisia korotuksia 50 miljoonalla eurolla ”ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset niin, että vaikutukset matkustajatuontiin seurataan”.

Tänään Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden toimitusjohtaja Riikka Pakarinen varoitti Rinteen hallitusta alkoholiveron nostosta.

– Jos me nyt nostamme alkoholiveroa, se on hölmöläisen hommaa. Tuonti varmasti nousee dramaattisesti, Pakarinen totesi Uutissuomalaiselle.

Rinne ei ota kantaa siihen eikä edes ennakoi, mitä alkoholiverolle budjettiriihessä tapahtuu.

– Se on valmistelussa. Katsotaan mitä valtiovarainministeri esittää, kun budjettiriiheen mennään. Meillä on hallitusohjelmakirjauksesta asiasta.

Veikkauksen tökerö mainostoiminta on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua. Jopa yhtiön monopolista on käyty julkista punnintaa.

– Meidän peliyhtiömonopoliamme on perusteltu ja perustellaan sillä, että se hoitaa myös peliriippuvuusongelmia. Sen pitää näkyä koko Veikkauksen toiminnassa. Olen ollut hieman hämmentynyt keskustelusta, mitä Veikkauksen ympärillä on käyty. Omistajaohjausministerin täytyy nyt tarkkaan katsoa, mitä Veikkauksessa tapahtuu, Rinne sanoo Demokraatille.

Helsingin Sanomat paljasti tänään, että Veikkauksen johtoa palkitaan taloudellisesta tuloksesta muttei vastuullisuudesta. Toisin sanoen pelihaittojen vähentäminen ei johdon palkkioissa paina ainakaan paperilla.

– En pääministerinä lähde ottamaan kantaa, miten yksittäisen yhtiöiden johtajien ohjaus tapahtuu. Sen sanon, että Veikkauksella on erityistehtävä myös pelihaittojen ehkäisemisessä ja sen täytyy myöskin toteutua yhtiön toiminnassa, pääministeri Antti Rinne sanoo.

AVAINSANAT

Jouni Kemppainen: Myös köyhemmät ehdokkaat ansaitsevat päästä esille vaaleissa

  • Kolumnit
  • 02.11.2026
  • 19:00
  • (Päivitetty: 02.11. 19:06)

Varakkaat ehdokkaat saavat helposti ostettua itselleen näkyvyyttä somessa ja vaalimainonnassa. Yhtä tärkeää olisi päästää ne vähävaraisemmatkin politiikan tekijät esiin edes julkisilla paikoilla, kirjoittaa kolumnistimme Jouni Kemppainen.

Eduskuntavaalit lähestyvät, ja tuhannet ehdokkaat ja heidän tukijansa ovat aloittaneet uurastuksen, joka takaa tähän maahan demokratian, mielipidevapauden ja moniarvoisen keskustelun.

Mutta saavatko nämä kansalaisyhteiskunnan sankarit ansaitsemansa arvostuksen ja tasapuolisen tuen tärkeälle työlleen?

Eivät saa.

Omaa ja ystäviensä aikaa ja rahaa poliittiseen työhön käyttävät ihmiset saavat liian usein osakseen omitusta vähättelyä ja matalamielistä naljailua oman edun edistämisestä tai itsekkyydestä.

Aivan liian harvoin kansanedustajat, kunnanvaltuutetut tai vaikkapa seurakuntien hallintohenkilöt saavat kiitosta siitä, että hoitavat toistenkin asioita meidän puolestamme.

Demokraattinen päätöksenteko voi tuntua hitaalta junnaamiselta, mutta vaihtoehdot sille ovat edelleen vähissä.

Venäjän, Valko-Venäjän tai vaikkapa Yhdysvaltojen tilanne ovat siitä valitettavan konkreettisia esimerkkejä.

TOKI POLITIIKASSA on varjopuolensa ja kähmintänsä, kuten valpas mediamme auliisti kertoo.

Tässäkin suhteessa poliittinen järjestelmämme osoittaa voimansa. Harvaa muuta yhteiskunnan osa-aluetta julkinen sana valvoo yhtä tehokkaasti.

Monissa yrityksissä, yhdistyksissä, järjestöissä tai muissa yhteisöissä juonitellaan, kähmitään tai ajetaan omaa etua kaikessa rauhassa. Tämä peri-inhimillinen toiminta ei vain tule siellä esiin samalla tavalla kuin politiikassa.

Sen sijaan poliittisen järjestelmän onnistumisten kertomisessa media ei onnistu. Muutokset nähdään liian usein yksittäisten henkilöiden tai puolueiden saavutuksina, ei niinkään poliittisen kokonaisuuden toiminnan tuloksena.

Kun lähestyvissä eduskuntavaaleissa kohtaat minkä tahansa puolueen edustajan esite kourassaan, osoita hänelle arvostusta.

Voimalla on aidossa demokratiassa aina vastavoimansa ja lopputulos on usein yhdistelmä näistä molemmista.

JOTTA DEMOKRATIAMME edelleen kehittyisi, sitä olisi muistettava vaalia.

Kun lähestyvissä eduskuntavaaleissa kohtaat minkä tahansa puolueen edustajan esite kourassaan, osoita hänelle arvostusta, vaikka olisit asioista eri mieltä.

Saman kunnioituksen ansaitsevat kojuja pystyttävät vapaaehtoiset, jotka tarjoavat meille ohikulkijoille kahvia, pullaa tai makkaraa.

Samalla he tarjoavat mahdollisuuden sanan- ja mielipiteenvapauden ilmenemiselle tärkeässä tilanteessa ennen vaaleja.

Erityisen tärkeää tämä on niille ehdokkaille, joiden omat varat ovat vähäiset.

Ilman heitä demokratia muuttuu puhtaaksi rahan vallaksi, jolloin menestys vaaleissa hankitaan massiivisilla kymmenien tuhansien eurojen panostuksilla mainontaan ja markkinointiin.

Yhdysvalloissa raha on jo pitkään sanellut rajat sille, kenellä on yleensä mahdollisuus yltää ehdokkaaksi

Yhdysvalloissa raha on jo pitkään sanellut rajat sille, kenellä on yleensä mahdollisuus yltää ehdokkaaksi merkittävissä vaaleissa. Aivan vierasta tämä kehitys ei ole meilläkään.

Tätä esimerkkiä on syytä kavahtaa ajoissa.

ERITYINEN TEHTÄVÄ yhteisen kansallisen edun varmistamiseksi on julkisilla yhteisöillä, yrityksillä ja vaikkapa pankeilla.

Osuuspankit kohtuullistivat äskettäin tiekuntien ja muiden yleishyödyllisten pienten yhdistysten palvelumaksuja.

Seuraava askel olisi helpottaa esimerkiksi eduskuntavaaliehdokkaiden tukiyhdistysten varainhankintaa yksinkertaistamalla menettelyjä vaikkapa aivan maksuttomuuteen asti.

Sama koskee myös muita pankkeja, vaikka poliittisten yhdistysten toiminta tuntuisi kuinka vieraalta.

Väylävirastokin voisi sallia poliittisen vaikuttamisen rautatieasemillaan ehdottoman kiellon sijasta.

Osa kauppakeskuksista on jo oivaltanut poliittisen toiminnan merkityksen ja loppujenkaan ei kannata ehdokkaiden esiintymistä auloissaan kavahtaa.

Väylävirastokin voisi sallia poliittisen vaikuttamisen rautatieasemillaan ehdottoman kiellon sijasta.

Kunnat, järjestöt ja yhdistykset voisivat ennakkoluulottomasti tarjota halukkaille ehdokkaille aktiivisesti mahdollisuuksia puheisiin ja paneeleihin.

Poliitikkoja ei kannata pelätä. Harvat julkisilla paikoilla toimintojaan esittelevät yritykset tai yhteisöt ovat heitä tärkeämpiä.

Meille kaikille.

AVAINSANAT

Vaalipiirijako muuttui – eduskunta menettää yhden hämäläisen kansanedustajan

Väestölaskentatietojen päivittämisen takia kahdessa vaalipiirissä jaossa olevien eduskuntapaikkojen määrä muuttuu.

Oikeusministeriö kertoo määritelleensä nyt ensi kevään eduskuntavaaleja varten vaalipiirien paikkajaot uudelleen.

Asukasmäärä vaikuttaa niihin: mitä enemmän alueella asuu ihmisiä, sitä enemmän sieltä pitää valita myös kansanedustajia.

Edellisvaaleihin verrattuna nyt Varsinais-Suomen vaalipiiri saa yhden edustajapaikan lisää, ja Hämeen vaalipiiri menettää yhden paikan.

Ensi kevään vaaleissa Varsinais-Suomen vaalipiiristä valitaan siis 18 kansanedustajaa ja Hämeen vaalipiiristä 13.

Muissa Suomen vaalipiireissä jako säilyi ennallaan.

Eduskuntavaaleissa valitaan yhteensä 200 kansanedustajaa.

AVAINSANAT

Suomi edelleen työttömyystilastojen surkein – Näkkäläjärvi: ”Hallituksen tarina ei pysy kasassa”

Mikkel Näkkäläjärvi.

SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi arvostelee voimakkaasti hallituksen työllisyyspolitiikkaa ja vaatii pääministeri Petteri Orpoa (kok.) lunastamaan katteettomat puheensa työttömyydestä.

Perjantaina julkaistut Eurostatin tuoreimmat tilastot EU-alueen työttömyydestä asettavat Suomen jälleen kärkeen Euroopan korkeimman työttömyyden maana.

– Orpon-Purran hallituksen surullisena saldona on koko EU:n korkein työttömyys ja heikoin kehitys. Työttömyys on tämän hallituksen vahtivuorolla noussut liki neljä prosenttiyksikköä ja ero seuraavaan on puolitoista prosenttiyksikköä. Myös Suomen työttömyyslukujen ero EU:n keskiarvoon on häkellyttävän suuri, Näkkäläjärvi sanoo tiedotteessaan.

EU-maiden työttömyysasteen keskiarvo on 6,5 prosenttia, kun Suomen työttömyysaste puhkaisi syyskuussa 11 prosentin rajan. Ero EU:n keskiarvoon on revennyt 4,5 prosenttiyksikköön.

LOKAKUUN tilastossa Suomen työttömyys kasvoi 1,1 prosenttiyksikköä samaan aikaan, kun seitsemässä Euroopan maassa työttömyys väheni ja 13 maassa pysyi ennallaan.

– Suomen työttömyys tulee edelleen ylös, kun valtaosalla Euroopan maista tilanne joko paranee tai pysyy vakaana. Hallituksen tarina ei pysy kasassa, työssäkäyvien oikeuksia ja turvaverkkoja heikentämällä ei synny uusia työpaikkoja. Jättämällä suomalaiset yksin kasvavien arjen kustannusten kanssa kuuntelemaan Purran suurien saksien kilinää hallitus on tukahduttanut kotimaisen kysynnän.

Pääministeri Orpo sanoi syyskuussa budjettiriihen yhteydessä, että suomalaisilla on lupa uskoa työttömyystilanteen lähtevän parantumaan “syksyn myötä”. Näkkäläjärvi peräänkuuluttaa pääministeriltä vastuuta löysistä lupauksista ja toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.

– Kyllä pääministerillä on vastuu katteettomista puheistaan, kun syksy on kääntynyt jo loppuaan kohden ja työttömyys menee vain huonompaan suuntaan. Petteri Orpolla on velvollisuus kertoa, mihin toimiin hallitus ryhtyy jotta suomalaisille annettu lupaus työttömyystilanteen parantumisesta lunastetaan.

NÄKKÄLÄJÄRVI muistuttaa, että budjettiriihessä Orpo sulki erikseen pois koetellusti toimivan ja välittömästi vaikuttavan työllisyystoimen, eli työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien palauttamisen.

– Suojaosien palauttaminen helpottaisi välittömästi tilapäisen ja keikkatyön vastaanottamista työttömille ja parantaisi kymmenien tuhansien kotitalouksien ostovoimaa. Se olisi toteutettavissa murto-osalla yhteisöveron miljardialen kustannuksista, jota muun muassa VATT:n Roope Uusitalo on arvostellut koko hallituskauden huonoimmaksi päätökseksi. Orpon ei kannattaisi tehdä tästä nyt arvovaltakysymystä, vaan myöntää reilusti, että virheitä tuli tehtyä ja korjata ne.

– Tällä hallituksella on ollut joka vuosi varaa tehdä veronkevennyksiä kaikkein suurituloisimmille ihmisille. Kun tavalliset ihmiset kamppailevat arjen kustannusten ja työttömyyden noustessa, hallitus ei voi väittää, ettei sillä ole mahdollisuutta tehdä mitään tilanteen korjaamiseksi. Orpon ja Purran johdolla hallitus on päättänyt jäädä historiaan työttömyyden ja toivottomuuden hallituksena, Näkkäläjärvi sanoo.

AVAINSANAT

Riskiarvio: Tällaiset kriisit olisivat Suomelle nyt hyvin vaikeita torjua

Kuopiossa testattiin syyskuussa väestönsuojelua isossa Suojaan-harjoituksessa, johon osallistui 2000 ihmistä.

Uuden riskiarvion mukaan Suomi selviäisi suhteellisen vähällä parista yksittäisestä kriisistä, mutta poikkeustilanteiden samanaikainen kasautuminen voi kaataa yhteiskunnan toimintoja yllättävänkin helposti.

Sisäministeriö julkaisi maanantaina uuden kansallisen riskiarvionsa Suomen edessä olevista turvallisuusuhista ja niihin varautumisista.

Arviossa pohditaan, millaiset kriisit ovat täällä mahdollisia, ja millä perusteilla niiden torjuminen on mahdollista omin voimin tai liittolaisten avulla.

Johtopäätösten perusteella kriisivalmiudessamme on vielä parannettavaa, eikä pelkkä materiaalinen varautuminen, kunnossa olevat asevoimat tai hyvä väestönsuojelujärjestelmä yksinään takaa yhteiskunnan toimivuutta poikkeusoloissa.

VAARALLISIMPIA Suomelle ovat riskiarvion mukaan kriisien kasautumiset, joissa syntyy dominoefektejä moniin eri yhteiskunnan toimintoihin.

Esimerkiksi kyberhyökkäyksestä tai fyysisestä siirtoverkon sabotaasista leviävät laajat sähkökatkot kaataisivat pitkittyessään maksu- ja tietoliikennettä, ja vähitellen myös logistiikka- ja vesihuolto-infrakin alkavat pätkiä.

Keskinäisriippuvuuksia on mahdoton kokonaan purkaa, eikä varavirtajärjestelmiä riitä kaikkiin lähikaupan pakastealtaisiin asti.

Sähkökatkot, paikannuspulmat ja muut tiedon käytettävyyden häiriöt vaikuttavat myös kansalaisten mielialoihin nopeasti, ja se lisää kaaoksen kerrannaisvaikutuksia.

Riskiarviossa ei ennusteta, milloin, miten tai minkä toimeksiantajan tekemänä tällainen sähkön suurhäiriö tapahtuisi, mutta sen toteutumista pidetään täysin mahdollisena.

Mitä vähemmän aikaa peräkkäisten turmien tai onnettomuuskasaumien välille toipumiseen ja vauriokorjaamisiin jää, sitä enemmän jokainen seuraava isku rikkoo yhteiskuntaa.

VAIKEIMMIN TORJUTTAVA uhka Suomelle on pitkäkestoinen hybridivaikuttaminen ja laaja-alainen poliittinen painostaminen, joilla ei ole selkeää aloitushetkeä eikä helposti määriteltävää olemusta.

Nykyoloissa on mahdollista, että painostusta tulee sekä liittolaisiksi luulemiltamme toimijoilta että totutuilta vastustajilta, eivätkä tavanomaiset politiikan, rajavalvonnan tai aseellisen puolustusvalmiuden nostamisen keinot tepsi siihen.

On mahdollista, että painostusta tulee sekä liittolaisiksi luulemiltamme toimijoilta että totutuilta vastustajilta.

Julkisen talouden heikko kunto tekee Suomen erityisen haavoittuvaksi myös kansainvälisille finanssikriiseille, energiamarkkinoiden kaaokselle ja kauppasodille. Nämä sekä teknologiset riippuvuudet antavat myös aseita valtiolliseen kiristykseen.

Kriittisten tarvikkeiden saatavuushäiriöt ja raaka-ainepula ovat yksi realistinen uhka.

KANSALAISETKAAN eivät ole edes kehutusta suomalaisesta medialukutaidostaan huolimatta täysin immuuneja informaatiosodalle, huhuille ja sekasorron lietsonnalle, varsinkin jos luotettavan tiedon saaminen on samaan aikaan vaikeutunut.

Vihamieliset informaatiovaikuttajat pyrkisivät kriisissä myös kaikin voimin vähentämään luottamusta perinteiseen mediaan ja viranomaisviestintään.

Erityisen huolestuttavaa on, jos poliittiset ryhmät menevät tähän toimintaan mukaan omien intressiensä takia lietsomaan polarisaatiota.

ARVIOSSA VAROITETAAN myös tilastollisista todennäköisyyksistä, joita on mahdotonta kokonaan välttää tai etukäteen torjua.

Mikä tahansa maailmalla paraikaa kiertävistä lukuisista virustaudeista voi huonolla tuurilla iskeä Suomeen koronan kaltaisena pandemiana, ja kuormittaa terveydenhuoltoa juuri silloin kun sitä tarvittaisiin kaikkeen muuhunkin.

Suuren öljyturman mahdollisuus on Itämerellä koko ajan kasvanut ilman Ukrainan sodankin vaaroja, ja merialueen olosuhteet voivat tehdä siitä luonnonkatastrofin kaikille rantavaltioille.

Pitkäkestoisista vakiouhista ilmastonmuutoksen globaalit ja kotimaiset seuraukset ovat Suomelle yhä arvoitus.

Nämä ja yhä yleistyvät sään ääri-ilmiöiden riskit eivät ole hävinneet mihinkään, vaikka päähuomio on meilläkin viime vuosina keskittynyt tavanomaisiin sotiin.

SOTILAALLINEN kriisi tai hyökkäys Suomeen aiheuttaisi edelleenkin pahinta aineellista ja inhimillistä tuhoa, mutta sellaisen torjuntaan maallamme on myös suoraviivaiset ja hyvin harjoitellut keinot.

Perinnetietoisuuskin lisää kansalaisten resilienssiä ja tahtoa pärjätä tällaista selkeää sotilaallista uhkaa vastaan, mikäli se tulee idästä.

Sisäministeriön yhdessä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa kokoama riskiarvio on nimensä mukaisesti vain ennakointityökalu, ei ennuste.

Siinä ei myöskään ehdoteta viranomaisille konkreettisia toimia varautumisen parantamiseksi, se jää eri hallinnonalojen omaksi tehtäväksi.

Arvioita on tehty ministeriön toimeksiannosta vuodesta 2015 alkaen. Edellinen oli helmikuulta 2023.

AVAINSANAT

Juha Beurling-Pomoell: Neljännes suomalaisista elää talouden äärirajoilla – monen yksinhuoltajan talous on jo romahtanut

  • Kolumnit
  • 02.11.2026
  • 8:30
  • (Päivitetty: 02.11. 8:35)

Suomalaisessa yhteiskunnassa puhutaan paljon talouden käänteestä parempaan. Ja onkin syytä toivoa, että vaikeat vuodet ovat jäämässä taakse.

Kuluttajaliiton viimeisimmässä kyselyssä näkyi myös ensimmäistä kertaa varovaista myönteistä kehitystä siinä, miten ihmiset kokevat oman taloutensa.

Mutta yksi asia ei ole muuttunut: noin neljännes kuluttajista elää edelleen taloudellisen liikkumavaransa äärirajoilla.

Jo kolmatta vuotta peräkkäin noin joka neljäs Kuluttajaliiton kyselyn vastaaja kertoo, ettei oma talous kestä lainkaan menojen kasvua. 24 prosentilla ei ole enää minkäänlaista puskuria. Lisäksi 23 prosenttia arvioi, että rahaa jää kuukaudessa ylimääräisiin menoihin enintään sata euroa.

Nämä eivät ole vain numeroita tilastossa. Ne kertovat ihmisistä, joiden arjessa yksikin yllättävä lasku, rikkoutunut kodinkone tai terveyteen liittyvä meno voi horjuttaa koko taloutta.

Neljännes suomalaisista ei voi odottaa parempia aikoja loputtomiin.

ERITYISEN vaikeassa tilanteessa ovat yksin asuvat. Heistä peräti 35 prosenttia arvioi olevansa jo nyt taloudellisessa ahdingossa ilman minkäänlaista liikkumavaraa menojen kasvuun.

Yksin asuminen ei saa tarkoittaa sitä, että ihminen joutuu kantamaan kaikki elämisen kustannukset yksin myös silloin, kun hinnat nousevat ja tulot eivät pysy perässä.

Kuluttajien taloutta on kyselyn perusteella rasittanut ennen kaikkea ruoan kallistuminen. Kuusi kymmenestä vastaajasta arvioi ruoan hinnan nousun vaikuttaneen oman kotitaloutensa talouteen vähintään jokseenkin paljon.

Ruoka ei ole ylellisyys, josta voi yksinkertaisesti luopua. Siksi ruoan hinnan nousu osuu erityisen kovaa pienituloisiin.

Kun ruokakassista ei voi säästää loputtomasti, säästöjä joudutaan hakemaan muualta: lääkkeistä, harrastuksista, vapaa-ajasta tai jopa asumisen ja muun välttämättömän kulutuksen kustannuksista.

ON hyvä, jos suomalaisten luottamus omaan talouteen alkaa vahvistua.

Mutta yhteiskunnallisen päätöksenteon on katsottava myös niiden suuntaan, joiden kohdalla käännettä parempaan ei ole vielä tapahtunut. Neljännes ei voi odottaa parempia aikoja loputtomiin.

Taloudellisen ahdingon pitkittyessä myös mahdollisuudet selviytyä omin voimin vähenevät. Siksi kuluttajien ostovoimasta, kohtuuhintaisesta arjesta ja riittävästä taloudellisesta turvasta on pidettävä kiinni.

Hyvä yhteiskunta ei mittaa menestystään vain keskiarvoilla. Se kysyy myös, miten pärjää se ihminen, jolla ei ole enää senttiäkään ylimääräistä.

AVAINSANAT