VALIKKO

Konserttiarvio: Ellipsin Huvila-illassa oli antaumuksellisen progressiivinen ilme

Kuva: Kari Hulkko

Eräs klassinen dialogin pätkä liukui torstai-iltana väistämättä mieleen Huvila-teltassa illan pääesiintyjää kuunnellessa.

”- No vaari herää nyt. Kuka semmoista hippiprogea enää viittii kuunnella? – Ei. Sillä uudella levyllä on aika kiva progressiivinen ilme. Ite kuuntelet jotain Tabularaassaa.”

Nuo tv-sarja Studio Julmahuvin 70-lukulaiset etsiväkaverukset Mats ja Rauski olisivat musiikkimieltymyksineen olleet aika lailla asian ytimessä Ellipsin juhlaviikkokeikalla herran vuonna 2019.  Kaikki nuo mainitut elementit olivat läsnä. Soitto ja tietyin osin myös bändi-look oli monin kohdin hyvinkin hippiprogea, jossain biisissä käytiin lähellä Heikki Silvennoisen ja Jukka Leppilammen muinoin luotsaamaa Tabula Rasaa, ja ennen kaikkea Ellipsillä ja vakuuttavasti soittaneella bändillään oli touhussaan tuo kuuluisa ”kiva progressiivinen ilme”.

Ellips onnellisten tähtien alla

Ellipsiä lämmitteli monta pykälää popimmalla poljennolla nuorten lauluntekijänaisten tällä vuosikymmenellä ryminällä esiim marssineeseen rintamaan lukeutuva Vilma Alina, joka varmaankin sai Huvilassa ihan erilaisen yleisön kuin mihin on tottunut. Festarikeikoilla vastaavanlaisia  smart casual -asuisia kutsuvierasryhmiä lienee lavan edessä vähemmän. Ihan kelpo vastaanoton hän joka tapauksessa sai. Sykäyttävin hetki oli, kun Vilma Alina veti dueton yhdessä sellistivierailija Mila Laineen kanssa itse loopperilla äänimaisemaa rikastuttaen.

Vilma Alina lämmitteli Huvilaa alkuillasta.

Torstain Huvila-iltamien pääesiintyjä Ellips (ent. Elli Haloo, o.s. Elisa Tiilikainen) päätti  kolmenkympin kynnyksellä toteuttaa haaveensa. Hän halusi alkaa tehdä ja soittaa sellaista musiikkia, joka soi hänen teinivuosiensa soundtrackina. Se oli jotain trendeistä ja päiväperhopopista irrallaan olevaa, raskasta zeppeliinistä rockia ja ehtaa progea.

Ellipsillä on ollut onni saada soolobiisiensä sovittajaksi ja albuminsa tuottajaksi suuria sävelmattoja rakastava, Saimaa-orkesterin kapuna tunnettu Matti Mikkola. Onni on ollut myötä myös siinä, että hän sai haaveensa toteuttamiseksi Gabi Hakasen luotsaamaan levy-yhtiön, jolle soittolistoille ja suoratoistomenestykseen änkeytyminen ei ole kaiken toiminnan päämäärä. Nio, on sitä menestystäkin tullut, albumi meni keväällä ilmestyessään  suoraan listaykköseksi.

MUSIIKKI
Helsingin juhlaviikot, Huvila-teltta
Ellips & yhtye (Timo Kämäräinen, kitarat, Markus Pajakkala, puhaltimet, Sami Kuoppamäki, rummut, , Juho Kanervo, basso, Janne Puurtinen, koskettimet)
Vilma Alina

Vähintään 6+1 -lotto-osuman kokoinen mäihä Ellipsille on ollut saada bändinsä kitaristiksi Timo Kämäräinen. Maan  kovimpiin luukuttajiin kuuluva Kämäräinen näytti – muita osaavia bändin jäseniä lainkaan väheksymättä – suuntaa eli närhen munat, kun Ellips rytyytti Huvilassa reilut puolitoista tuntia niin että teltan liepeet lepattivat.

Surutta paisuteltuja rock-sinfonioita

Ellipsin soolotaipaleen soitannollinen historia on vielä sen verran lyhyt, että valtaosiltaan keikkasetti rakentuu  huhtikuussa ilmestyneen albumin Yhden naisen hautajaiset varaan. Muutama cover-biisi täydentää repertuaaria, Huvilassa kuultiin esimerkiksi Juicen ja Grand Slamin klassikko Musta aurinko nousee varsin maukkaana versiointina.

Illan kohokohtia olivat kuitenkin Ellips-albumin kirkkaimmat helmet, jotka live-tilanteessa jykevöitettiin ja paisutettiin sinfonisiin mittoihin. Levyllä viisiminuuttinen Maailma on rikki -kappale kesti nyt monivaiheisena ja pitkillä sooloilla ryyditettyine bändiesittelyineen varmaan  15 minuuttia eikä paljon jälkeen jäänyt  veretseisauttavalla Kämäräisen akustisella kitaraintrolla käynnistynyt Lintu, joka lensi ikkunaan. Oma suosikkini Ellips-abumilta on kuitenkin Queenin Bohemian Rhapsodyn suomalaisesta sisarteoksesta käyvä, monia eri osia ja valelopetuksia sisältävä Lasityttö, joka on hienoimpia suomalaisia biisejä pitkään aikaan. Ja sen ilme vasta onkin tosi kivasti progressiivinen.

Timo Kämäräinen (vasemmalla), Ellips ja Juho Kanervo ”hippiprogen” pyörteissä.

Ellipsin Huvila-keikka oli kaikin puolin valtoihinsa ottava elämys, vaikka settiä olisi voinut hieman keventää joillain slovareimmilla vedoilla. Nyt kaikki oli koko ajan niin suurta, että hetkittäin uhkasi ähky.

Ellips joka tapauksessa heitti haasteen ensi tiistaina teltan valtaaville rock-kukoille.  Silloin Kingston Wall -trion (1987-1995) elossa oleva kaksikko Jukka Jylli ja Sami Kuoppamäki (joka oli lauteilla antamassa mallia jo Ellipsin rumpalina) ja Von Hertzen Brothers soittavat kimpassa Kingston Wallin tuotantoa tribuuttina tuon bändin sielulle Pete Wallille, jonka itsemurhasta tuli kesällä kuluneeksi 25 vuotta. Kesän festarikeikoilta kantautuneiden viestien mukaan suurten mittojen progevyöryä on jälleen luvassa.  Keikka on jo ennakkoon loppuunmyyty, niin kuin oli Ellipsinkin.

Juuri Kingston Wall by JJylli, Kuoppis & VHB -ilta, Ellips ja kenties ensi maanantaina esiintyvä aussikitaristi Courtney Barnett tarjoavat laadukasta rockia kaipaaville ne parhaat hetket tänä vuonna monenlaisilla outouksilla ladatussa Huvila-ohjelmistossa.

 

 

AVAINSANAT

Sly Stone on kuollut

Yhdysvaltalaismuusikko Sly Stone on kuollut. Funk-legenda oli kuollessaan 82-vuotias.

Sly and the Family Stone -yhtyeen nokkamies kuoli lastensa ja läheistensä ympäröimänä, hänen perheensä kertoi. Hänellä oli ennen kuolemaansa ollut terveysvaivoja, muun muassa krooninen keuhkosairaus.

-  Vaikka suremme hänen poissaoloaan, lohduttaudumme sillä tiedolla, että hänen ainutlaatuinen musiikillinen perintönsä tulee jatkossakin koskettamaan ja inspiroimaan tulevia sukupolvia, Stonen perhe sanoi lausunnossaan.

Eläväisen lavaenergiansa ja ennakkoluuloja tuomitsevien sanoitustensa myötä Stonesta tuli supertähti.

Hän julkaisi merkittäviä levyjä, jotka ylittivät genrerajoja, ja lumosi yleisöä muun muassa Woodstockissa. Hänen musiikkinsa loi pohjan useille artisteille, kuten Princelle ja Red Hot Chili Peppersille.

Sly and the Family Stone tunnetaan muun muassa hiteistään Dance to the Music, Everyday People ja If You Want Me To Stay.

STONE vetäytyi kuitenkin pitkälti valokeilasta 1970-luvun alussa, mutta palasi myöhemmin silloin tällöin lavoille.

Stonen, oikealta nimeltään Sylvester Stewart, uraa leimasivat päihderiippuvuudet, jotka osaltaan johtivat myös hänen yhtyeensä hajoamiseen.

Vuoden 2023 muistelmissaan Stone myönsi olleensa kokaiinin ja PCP:n eli fensyklidiinin pauloissa, mutta päässeensä lopulta kuiville vuonna 2019.

Aiemmin tänä vuonna julkaistiin Sly and the Family Stonesta kertova dokumentti Sly Lives! (aka The Burden of Black Genius).

AVAINSANAT

Kuka vie Jean Sibelius -viulukilpailun? Kolme suomalaista mukana

  • Musiikki
  • 19.05.2025
  • 8:02
  • (Päivitetty: 19.05. 11:36)

Kansainvälinen Jean Sibelius -viulukilpailu alkaa tänään Helsingissä kolmipäiväisillä alkuerillä. Kilpailun voittaja julkistetaan helatorstaina 29. toukokuuta.

Kisaan ja esikarsintaan ilmoittautui kaikkiaan 218 viulistia yli 30 eri maasta eri puolilta maailmaa. Kilpailun aloittaa 40 nuorta viulistia. Heistä 18 jatkaa välieriin ja 6 finaaleihin.

Viulisteista kolme on Suomesta. He ovat Oulussa vuonna 1999 syntynyt Otto Antikainen, Turussa vuonna 1997 syntynyt Adrian Ibanez-Resjan ja Helsingissä vuonna 1999 syntynyt Lina Leikola.

Kilpailun kahdeksanjäsenisen tuomariston puheenjohtaja on kapellimestari John Storgårds.

Sibelius-Seura on järjestänyt vuodesta 1965 alkaen kilpailun joka viides vuosi. Edellinen, vuoden 2020 kilpailu lykättiin koronapandemian vuoksi vuoteen 2022.

Jean Sibelius -viulukilpailu on yksi maailman arvostetuimmista klassisen musiikin kilpailuista. Kilpailu järjestetään nyt kolmattatoista kertaa.

AVAINSANAT

Euroviisut kiillottaa kansanmurhaajan kilpeä – Ruumiiden määrästä viis: tervetuloa Euroviisuihin, Israel!

Israelin euroviisuedustajana tänä vuonna on 24-vuotias Yuval Raphael, joka haavoittui syksyllä 2023 Hamasin terrori-iskussa Israeliin.
  • Kolumnit
  • 26.04.2025
  • 16:00
  • (Päivitetty: 27.04. 20:26)

50 000 kuollutta palestiinalaista ei saanut Yleä vakuuttumaan, että Israelia on kohdeltava Euroviisujen suhteen kuten Venäjää.

Taustalla soi karnevalistinen musiikki, kun toimittaja Rotem Achihun tarttuu tussiin. Gazan ihmisille, hän kirjoittaa ammuksen kylkeen. Vieressä rivissä nököttävissä muissa ammuksissa on lisää viestejä, Achihun lukee ne ääneen.

Gazalle, rakkaudella.

Maailman rohkeimmat miehet, Israelin miehet.

Sekä: Onnittelut!

”Haluan, että lähetämme nämä ammukset matkaan”, Achihun sanoo ja kipuaa panssarivaunuun. ”Pommitamme heitä nyt”, komppaavat ympärillä seisovat israelilaissotilaat. Achihun aloittaa lähtölaskennan.

”Kaksi, kolme, ammu!”

Kuuluu pamaus.

”Kaksi, kolme, ammu!”

Uusi pamaus, naurua.

Riemukas musiikki ottaa kierroksia, kun Achihun toistaa käskynsä kerta toisensa jälkeen. Lopulta homma on hoidettu, ja on kehujen vuoro.

”Hyvää työtä! Hyvä tiimi!” Achihun riemuitsee.

Israelin yleisradiotoimittaja Rotem Achihun kirjoitti terveisensä Gazaan ammuttavaan kranaattiin.

.

KOHTAUS on vain yksi esimerkki Israelin yleisradioyhtiö Kanin kuluneen puolentoista vuoden aikana tuottamasta sisällöstä, jota on leimannut toistuvasti palestiinalaisten epäinhimillistäminen sekä Israelin Gazassa toteuttamalla kansanmurhalla ilakointi.

Achihunin tempauksen ohella on lähetetty ohjelmaa, jossa israelilaissotilas nimittelee palestiinalaisia seksuaalirikollisiksi ja turvallisuusuhkaksi. On haastateltu laittomassa siirtokunnassa rakennuttajaa, joka puolustaa palestiinalaisten erottelua juutalaisista, koska ”he haluavat tappaa juutalaiset”.

On kuunneltu lapsikuoroesitystä ”kaikkien tuhoamisesta” sekä esitetty lastensairaalan johtaja, tohtori Hussam Abu Safia terroristina – ainuttakaan todistetta osoittamatta.

Silti mikään ei ole saanut kansainvälistä yhteisöä tiukasti toteamaan, että nyt riittää. Niin ei ole tehnyt myöskään Euroopan yleisradiounioni EBU, jonka viesti on jälleen tässä kohtaa kevättä ajankohtainen, ja jo toista vuotta perättäin sama, ruumiiden määrästä viis: tervetuloa Euroviisuihin, Israel!

Ylen toiminnassa pohjimmiltaan kyse on siitä, kenen oikeus elämään nähdään puolustamisen arvoisena.

ISRAELIN päästäminen Euroviisuihin on sopinut myös Suomen yleisradioyhtiölle Ylelle. Vaikka millaisille kiekuroille aivonsa vääntäisi, logiikkaa on mahdoton ymmärtää.

Kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainaan, Yleisradio vaati EBUa sulkemaan Venäjän ulos Euroviisuista. Tiedote oli ylevä:

”Yle puolustaa aina länsimaista demokratiaa, oikeusvaltion perusperiaatteita, sananvapautta ja ihmisarvoa. Yle ei voi olla mukana tapahtumassa, jossa räikeästi näitä arvoja vastaan hyökännyt Venäjä voi käyttää yhtä Euroopan tunnetuinta brändiä oman etunsa ajamiseen.”

Vaatimus toteutui. Mutta Israelin osalta Ylen ääni kellossa on ollut toisenlainen.

”Yle on riippumaton media, eikä se siksi voi harjoittaa valtiotason politiikkaa. (- -) Yle ei boikotoi Euroviisuja sen takia, että Israelin tv-yhtiö osallistuu laulukisaan”, Yleisradiolta ilmoitettiin Ilta-Sanomille maaliskuussa 2025 sen jälkeen, kun yli 10 000 suomalaista vaati adressillaan Yleä vetoamaan EBUun Israelin sulkemiseksi laulukisoista.

ON TIETENKIN päivänselvää, että Yleisradio voisi halutessaan olla aktiivinen toimija. Pohjimmiltaan kyse onkin siitä, kenen oikeus elämään nähdään puolustamisen arvoisena.

Toiminnallaan Yle on tehnyt kirkkaasti näkyväksi, etteivät kaksoisstandardit ole sille ongelma.

Se on suuri vahinko, sillä sen myötä usko Yleisradioon ei ole koetuksella vain perussuomalaisilla vaan myös niillä, jotka vielä tuomitsevat kansanmurhan – raskaimmaksi määritellyn rikoksen ihmisyyttä vastaan, jonka estämiseen jokaisella valtiolla on velvollisuus.

AVAINSANAT

Vielä ehtii – Uusi työväenlaulu -kilpailu sulkeutuu vapunpäivänä

Samae Koskinen on tulevan kesän Työväen Musiikkitapahtumassa kahdessaroolissa, Uusi Työväenlaulu -kilpailun tuomariraadissa sekä esiintyjänä.

Uusi Työväenlaulu on Työväen Musiikkitapahtuman ja Riihi-säätiön yhteistyössä luoma sävellys- ja sanoituskilpailu, jossa etsitään perinteitä kunnioittaen uusia työväenlauluja.

Kilpailussa haetaan sekä perinteisiä että moderneja lähestymistapoja työväenlaulujen säveltämiseen. Teokset voivat olla eri tyylilajeissa. Ne jakavat yhteisen tavoitteen inspiroida kuuntelijaa puolustamaan rauhaa.

Rauhanlaulut ovat olleet aina osana työväenliikettä ja työväenlauluperinnettä. Perinteisesti kappaleet käsittelevät rauhan, sovinnon ja väkivallan vastaisen sanoman teemaa. Näiden laulujen sanoma on korostunut levottomien maailmantilanteiden myötä. Konfliktit ympäri maailmaa kiristävät yleistä ilmapiiriä ja uutisotsikot aiheuttavat ahdistusta. Sosiaalisessa mediassa haukutaan muita anonyymisti ja lietsotaan vihamielisyyttä. Nyt tarvitaan tekoja rauhan puolesta!

Millainen on tämän päivän rauhanlaulu ja miten rauha tuntuu arjessa ja ympäröivässä yhteiskunnassa?

Ammattilaisraati arvioi jokaisen kappaleen. Siihen kuuluvat laulaja-lauluntekijä ja kirjailija Samae Koskinen, laulaja-lauluntekijä Piia Viitanen, työväen- ja kuplettilaulujen asiantuntija ja soittaja Tipi Tuovinen, Riihi-säätiön asiamies Janne Ollikainen sekä Työväen Musiikkitapahtuman toiminnanjohtaja Marianne Haapoja. Kilpailussa tuomaristo valitsee kolme parasta teosta ja ne palkitaan 1200, 700 ja 500 euron arvoisesti

Kilpailu päättyy vapunpäivänä 1.5. Voittajalaulut julkistetaan ja esitetään Valkeakoskella Työväen Musiikkitapahtumassa 25.7.2025.

Tämänvuotista Työväen Musiikkitapahtumaa vietetään UPM Tervasaaren tehtaan vaikuttavassa tehdasmiljöössä 25.-27.7. Festivaali on tähän mennessä julkistanut tulevan kesän esiintyjäkaartistaan muun muassa seuraavat nimet: Ismo Alanko, Olavi Uusivirta, Ilta, Robin Packalén, Kake Randelin, Samae Koskinen, Aino & Hajonneet -yhtye sekä 100-vuotisjuhliaan tänä kesänä viettävä Dallape-orkesteri solisteinaan Juho Hostikka ja Maria Lund. Lisää festivaalin ohjelmatietoja julkistetaan lähiaikoina.

AVAINSANAT

IL: Tapani Kansa on kuollut

Muusikko Tapani Kansa kuvattuna Helsingissä tiistaina 13. lokakuuta 2015.

Laulaja Tapani Kansa on kuollut 76-vuotiaana, kertoo Iltalehti. Asian vahvistaa lehdelle Kansan puoliso.

Kansan läpimurtolevytys, käännöstulkinta Delilah ilmestyi vuonna 1968. Artisti levytti lukuisia hittejä erityisesti 1960-70-luvuilla, muun muassa kappaleet Eloise, R-a-k-a-s, Äidin pikkupoika ja Kalajoen hiekat. Iskelmän ja popin lisäksi artistin ääni taipui tulkitsemaan monia muitakin musiikinlajeja, kuten jazzia, tangoja ja klassista. Hän myös kirjoitti osan laulujensa teksteistä.

Tapani Kansa oli syntynyt Haminassa vuonna 1949.

AVAINSANAT