VALIKKO

Keva latasi pöytään kovat luvut – toimitusjohtaja huolestui, vaatii lisää muun muassa työperäistä maahanmuuttoa

Kuva: Lehtikuva

Alueelliset erot kuntatyöntekijöiden tulevien vuosien eläköitymisessä näkyvät selvästi maakunta- ja kuntakohtaisissa tilastoissa. Eläköityminen on lähivuosina pienintä Ahvenanmaalla sekä Uudellamaalla ja suurinta Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.

Tänään julkaistut Kevan tilastot täydentävät helmikuun alussa julkaistuja valtakunnallisia ennusteita, joiden mukaan joka kolmas kuntatyöntekijä jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Nyt julkaistut maakunta- ja kuntakohtaiset tilastot ennustavat kehitystä seuraavan viiden vuoden aikana.

Kevan tiedotteen mukaan eläköitymisessä on kuntakoon mukaan eroja siten, että mitä pienempi kunta sitä suurempi osuus vakuutetuista on arvion mukaan jäämässä tulevina vuosina vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkearviot eivät juuri vaihtele kuntakoon mukaan.

Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen pitää kehitystä huolestuttavana.

”Eläköitymiset uhkaavat heikentää kuntien palvelutuotantokykyä koko maassa, erityisesti väestöään menettävillä alueilla.”

Kietäväisen mukaan väestön keskittyminen ja ikääntyminen, syntyvyyden lasku ja huoli työvoiman riittävyydestä sekä heikkenevä kuntien taloustilanne kiihdyttävät kehitystä.

”Tämän estämiseksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, osatyökykyisten työhön osallistumisen lisäämistä ja työkyvyttömyyksien ehkäisyä. Tarvitaan myös koulutuksen – erityisesti aikuiskoulutuksen – uudistusta ja eläkkeellä olevien työhön osallistumiseen kannustamista sekä kuntatalouksien tervehdyttämistä.”

Kevan ennusteessa on tarkasteltu vuoden 2018 lopun työ- ja virkasuhteisten työeläkevakuutettujen eli runsaan 523 000 kuntatyöntekijän ja noin 104 000 valtiotyöntekijän arvioitua siirtymistä vanhuus-, osatyökyvyttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkeelle tulevina vuosina. Työntekijöihin on laskettu mukaan myös erilaisilla vapailla olevat henkilöt, eikä lukua siten voi verrata suunnittelussa yleisesti käytettävään henkilötyövuosien määrään.

AVAINSANAT

Kylmä suihku ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamiselle – ”Päätös tulee arvioida uudelleen”

Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen sai sapekkaan vastaanoton ammattiliitoilta ja työntekijöiden keskusjärjestöiltä.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Päivi Inberg muistuttaa, että hallitus on tehnyt jo useita toimia, jotka heikentävät palkansaajien etuja ja oikeuksia.

– Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto on yksi lisäheikennys näiden ikävien päätösten ketjussa ja sitä emme hyväksy, Inberg sanoo tiedotteessa.

– Ammattiliitot ovat historiallisesti neuvotelleet työntekijöiden monista eduista, kuten lomista, palkallisia vapaista ja palkoista. Nämä edut eivät ole syntyneet itsestään, vaan pitkäaikaisten neuvottelujen ja joskus jopa lakkojen kautta. Ammattiliittojen voiman heikentäminen heikentää jokaisen palkansaajan asemaa, Inberg sanoo.

STTK luonnehtii, että päätös on jatkoa ”hallituksen ideologiselle ajojahdille ay-liikettä kohtaan ja uusi läimäytys järjestäytyneiden palkansaajien poskelle”. Samalla linjalla on myös SAK, joka huomauttaa, että muutos tarkoittaisi veronkorotusta yli miljoonalle järjestäytyneelle työntekijälle.

Palkansaajajärjestöissä ollaan huolissaan siitä, että verovähennyksen poistaminen heikentäisi taloudellisia kannustimia liittyä ammattiliittoon tai työnantajajärjestöön.

Kun sopimusyhteiskunnan perustaa rapautetaan, seurauksista kärsivät kaikki.

Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima toteaa, että korkea järjestäytymisaste on suomalaisen sopimusyhteiskunnan perusta, ja siitä on hyötynyt koko yhteiskunta, myös työnantajat.

– Kun sopimusyhteiskunnan perustaa rapautetaan, seurauksista kärsivät kaikki. Suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää on aina kehitetty yhdessä. Haluaako hallitus oikeasti menettää nykyisen kaltaisen yhteistyön työntekijöiden ja työnantajien välillä, Voima kysyy tiedotteessa.

Hallitus poistaa verovähennysoikeuden myös työnantajaliittojen jäsenmaksuista. Se saattaa heikentää järjestäytymistä työnantajapuolella, Voima huomauttaa.

– Nämä toimet vähentävät työehtosopimusten kattavuutta. Se taas johtaisi jossain vaiheessa siihen, että vähimmäispalkoista olisi säädettävä laissa, ja sitä eivät ole halunneet sen enempää työnantajat kuin palkansaajatkaan, Voima huomauttaa
Akava toteaa, että ay-jäsenmaksu on työntekijälle tulonhankkimismeno ja sen verovähennysoikeus pitää säilyttää. Hallituksen tulisi päätöksillään edistää työehtosopimustoimintaa ja työmarkkinoiden toimivuutta, keskusjärjestö katsoo.

– Jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto toimii ansiotulojen alentamista vastaan, mikä antaa kuvan palkansaajavastaisesta politiikasta, kuten tekevät aiemmatkin työelämäheikennykset. Päätös tulee arvioida uudelleen. Parempi tapa olisi kohdentaa verovaikutukset yleishyödyllisten yhteisöjen osinkotuottoihin eikä yksittäisiin palkansaajiin, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo tiedotteessa.

AVAINSANAT

”Pitkälti haihattelua” – näin palkansaajakeskusjärjestöistä kommentoidaan puoliväliriihen antia

Puoliväliriihessään hallitus päätti alentaa verotusta noin kaksi miljardia euroa. Palkansaajajärjestöistä veronkevennyksiä kritisoidaan.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK nostaa riihipäätöksistä esiin verotuksen keventämisen lisäksi päätöksen nostaa puolustusmenoja lähes neljä miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä. STTK:n tiedotteessa huomautetaan, että samanaikaisesti julkisen talouden alijäämä oli viime vuonna peräti 4,4 prosenttia BKT:stä, ja Suomi joutunee siksi EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.

– Hulppeat veronkevennykset tässä tilanteessa ovat erittäin vastuuttomia. Niitä perustellaan ”dynaamisilla vaikutuksilla”, jotka ovat pitkälti haihattelua. Veronkevennysten sijaan olisi pitänyt sitouttaa yrityksiä ja suurituloisia osallistumaan puolustusmenojen rahoitukseen, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo tiedotteessa.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n mukaan veronkevennykset hyödyttävät erityisesti yrityksiä ja suurituloisia sekä kasvattavat valtion velkaantumista ja johtavat lisäleikkauksiin.

Hallitus päätti alentaa yritysten yhteisöveroa lähes miljardilla eurolla ja erityisesti suurituloisimpien verotusta. SAK:sta huomautetaan, että veronkevennykset johtavat verotuottojen vähenemiseen, joten päätösten seurauksena valtion velkaantuminen jatkuu uusista leikkauksista huolimatta.

– Veropäätösten taustalla on elinkeinoelämän etujärjestöjen vaatimukset ja tutkimustiedon sivuuttava toiveajattelu. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö varoitti aiemmin, että yritysten lobbareiden ajamilla veronkevennyksillä voisi olla vakavia seurauksia Suomelle. Hallitus päätti kuitenkin sivuuttaa nämä varoitukset ja lähti toteuttamaan yritysten toivelistaa, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta moittii tiedotteessa.

AKAVA kiittää hallitusta ansiotuloverotuksen keventämisestä, joka korkeakoulutettujen keskusjärjestön mukaan vahvistaa talouskasvua ja parantaa työn tekemisen kannustimia. Yhteisöverokannan alentamiseen Akavassa suhtaudutaan kriittisesti.

– Hallitus ottaa päätöksellään merkittävän riskin, ja on kovin valitettavaa, että verotuottojen menetys kompensoidaan jälleen laajoilla sopeutustoimilla, joita kohdennetaan esimerkiksi valtionhallintoon, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo tiedotteessa.

Löfrgen huomauttaa, että hallituskaudella elinkeinoelämää ja yrityksiä on tuettu avokätisesti.

– Yrityksillä on näytön paikka ja niiden tulee suunnata yhteisöverokannan alentamisesta tuleva hyöty investointeihin, uuden luomiseen, henkilöstön työhyvinvointiin, koulutukseen ja oikeudenmukaisiin työehtoihin, hän sanoo.

SAK nostaa esiin, että aiempia leikkauksiaan hallitus on perustellut huolella valtion velkaantumisesta. Nyt päätetyt veronkevennykset osoittavat Kaukorannan mukaan, että huoli valtion velasta ei ole hallituksen politiikan todellinen johtotähti.

– Päätökset jatkavat hallituksen talouspolitiikan kovaa linjaa. Jo valmiiksi varakkaiden verotusta kevennetään samalla kun julkisista palveluista ja pienituloisilta leikataan. Hallituksen politiikassa ei ole kyse valtion velkaantumisen taittamisesta, vaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion murentamisesta, hän sanoo.

Kaukoranta huomauttaa, että taloustieteilijät ovat liki yksimielisiä siitä, että veronkevennysten kasvuvaikutukset ovat sen verran pieniä, että ne eivät rahoita itseään.

STTK:n mielestä kasvua olisi voinut vauhdittaa esimerkiksi kertaluontoisella investointiohjelmalla kunnianhimoisen teollisuuspolitiikan toteuttamiseksi. Myös kilpailun vahvistaminen yksityisellä sektorilla olisi STTK:n mukaan ”helppo ja käytännössä ilmainen” keino tukea kasvua.

– Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen poisto olisi ollut tuottava kasvutoimi ja tuonut lisää verotuloja vähintään 400 miljoonaa euroa vuosittain. Samalla kasvu olisi vauhdittunut, kun keskeinen investointivääristymä olisi korjaantunut, Lainà sanoo.

AKAVAN mukaan puoliväliriihessä koulutuksen ja osaamisen huomioiminen jäi riittämättömäksi. Hallitus linjasi puoliväliriihessä edistävänsä koulutustason nostamista niin, että 50 prosentilla nuorista ikäluokista olisi korkeakoulututkinto.

– Leikkaukset korkeakoulujen perusrahoituksesta ovat Akavan mielestä väärä ratkaisu. Aloituspaikkojen lisäämisen ja perusrahoituksen leikkaamisen yhdistelmä on kestämätöntä politiikkaa. Tämä osoittaa, että osaamis- ja koulutustason nostamiseksi tarvitsemme hallituskaudet ylittävän, pitkäjänteisen suunnitelman, jota valmisteltaisiin parlamentaarisesti, Löfgren sanoo.

Akavalle oli pettymys, että päätökset työ- ja opiskeluperäisestä maahanmuutosta jäivät tekemättä. Myös leikkaukset korkeakoulujen perusrahoituksesta ovat Akavan mielestä väärä ratkaisu.
Myönteisenä Akava pitää muun muassa sitä, että henkilöstön hallintoedustuksen laajentamisesta päätettiin.

AVAINSANAT

Veronmaksajain Keskusliitto: ostovoima kasvaa ensi vuonna

Veronmaksajain Keskusliitto pitää hallituksen kehysriihen veroratkaisuja pääosin onnistuneena kokonaisuutena.

Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen uskoo ansiotulojen verotuksen ja yhteisöveron muutoksien tukevan talouden kääntymistä kasvuun.

– Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia, Lehtinen toteaa.

TÄRKEIN muutos on Lehtisen mukaan ansiotulojen tuntuva yleinen keventäminen, jonka yhteydessä myös alennetaan selvästi korkeimpia marginaaliveroja.

– Kehysriihessä linjattujen muutosten jälkeen ylimmät marginaaliverot alenevat Suomessa viimeinkin suurin piirtein Ruotsin tasolle.

Ylimmät marginaaliverot alenevat hallituksen paketissa tämän vuoden jopa noin 59 prosentista noin 52 prosenttiin.

Ansiotulojen verotusta kevennetään myös yleisesti pieni- ja keskituloisia painottaen. Kevennykset kasvattavat palkansaajien nettoansioiden ostovoimaa vuonna 2026.

HALLITUS korotti perintöveroasteikon alarajaa 20 000 eurosta 30 000 euroon. Veronmaksajat on jo pitkään ajanut alarajan korottamista, sillä se on ollut ennallaan jo vuodesta 2009 alkaen.

KAIKKI hallituksen ratkaisut eivät vie Lehtisen mukaan verotusta pelkästään hyvään suuntaan.

Liitto pitää esimerkiksi työhuonevähennyksestä luopumista perusteettomana heikennyksebä työnteosta aiheutuvien kulujen vähentämiseen.

AVAINSANAT

EK kehuu hallitusta rohkeudesta – paitsi maahanmuutossa

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää hallituksen kasvupaketiksi kutsumia taloustoimia rohkeina. Se näkee, että hallitus pitää kiinni uskottavasta julkisen talouden pidosta.

EK uskoo, että päätös alentaa ylimpiä marginaaliveroja kannustaa työntekoon ja rahoittaa suurimmalta osin itsensä ja yhteisöveroprosentin lasku 20 prosentista 18 prosenttiin luo edellytyksiä investoinneille sekä työllisyyden ja talouden kasvulle.

Myönteisenä EK piti, että hallitus ei lipsunut ilmastotavoitteista.

Toivottavaakin jäi. EK olisi luopunut perintö- ja lahjaverosta. Nyt hallitus vain korotti perintö- ja lahjaveron alarajaa sekä perintöveron maksuajalta maksettavaa korkoa.

EK toivoi myös maahanmuuton vauhdittamista, mutta nämä toimet jäivät kauas liiton toiveista.

SUOMEN Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää hallituksen tekemiä kasvutoimia merkittävinä ja tasapainoisina. ovat merkittäviä.

– Yhteisöveron ja ansiotuloverotuksen kevennykset tukevat kasvua. Erityisen tärkeä on ansiotuloverotuksen korkeimpien marginaaliverojen alentaminen ja se, että osinkoverotusta ei kiristetä. Marginaaliveron alennus motivoi tekemään enemmän töitä ja osinkoverotus kannustaa riskinottoon, Mikael Pentikäinen arvioi.

Hallitus linjasi kesken vasta käynnistetyn selvitystyön YEL-uudistuksesta, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy jatkossa selkeämmin “todellisten tulojen mukaan”. SY pitää tätä ongelmallisena linjauksena, koska yrittäjän tulot on vaikea määrittää eri yhtiömuodoissa.

Hallitus ilmoitti myös luopuvansa palkattomasta ensimmäisestä sairauspäivästä.

– Tämä olisi ollut tärkeä työmarkkinauudistus. Kun siitä luovutaan, sairauspäivärahan omavastuuaikaa pitää lyhentää ja näin vähentää työnantajalle sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia.

AVAINSANAT

”Kaverikapitalismissa rikkaat sen kuin porskuttavat” – Tyly vastaanotto hallitukselle: ”Härski setelitukon ojennus”

Oppositio ei säästele sanojaan kommentoidessaan hallituksen puoliväliriihen tuloksia, joita saatiin odottaa myöhään keskiviikkoiltaan.

SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen arvioi tiedotteessaan, että puoliväliriihestä piti tulla kauan kaivattu kasvuriihi, mutta siitä tulikin todellinen ”jakovarariihi”, jossa hallitus härskisti tehtaili uusia veronkevennyksiä yhteiskunnan kaikista rikkaimmille.

– Kokoomuksen ja perussuomalaisten kaverikapitalismissa rikkaat sen kuin porskuttavat, mutta pieni- ja keskituloiset saavat vain murusia.

Räsänen sanoo, että uudet veronkevennykset tarkoittavat esimerkiksi ministerien tuloluokassa useita tonneja puhtaana käteen, kun keskituloinen saa tyytyä huomattavasti pienempiin kevennyksiin.

– Kun tämän hallituksen päätöksillä keskituloisen palkansaajan verorasitus on kiristetty korkeimmilleen kymmeneen vuoteen, niin olisi luullut, että nyt suurimmissa veronkevennyksissä olisi ollut tavallisen suomalaisen vuoro. Jälleen kuitenkin keskiluokka saa tyytyä vähempään ja suurimmat veronkevennykset jaetaan taas rikkaimmille.

MYÖS vasemmistoliiton puheenjohtajan Minja Koskelan mielestä kehysriihipäätökset ovat härski setelitukon ojennus kaikkein rikkaimmille ja suuryrityksille.

Hallitus päätti alentaa yhteisöveroa 18 prosenttiin ja alentaa ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet 52 prosenttiin.

Koskela muistutti, että hallituksen aloittaessa pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra maalailivat kuvia velkalaivan kääntämisestä ja lupasivat 100 000 uutta työpaikkaa.

– Nyt käy ilmi, että hallituksen puhe julkisen talouden vahvistamisesta oli silkkaa sumutusta, jolla perusteltiin sosiaaliturvan leikkauksia ja työntekijöiden oikeuksien polkemista. Nyt naamiot on riisuttu, kun hallitus syytää härskisti rahaa rikkaille ja suuryrityksille, Koskela sanoo tiedotteessa.

VIHREIDEN puheenjohtaja Sofia Virta taas sanoo, että hallitukselta puuttuu logiikka: ensin suuria leikkauksia perustellaan pakolla ja sitten kevennetään verotusta, millä ei kuitenkaan taata kasvua mutta vähennetään valtion tuloja.

Virran mukaan hallitus ottaa suuria riskejä.

– Tämä yhtälö kuulostaa hämmentävältä, kun köyhimmiltä leikkaamista on nimenomaan perusteltu valtiontalouden vaikealla taloustilanteella.

AVAINSANAT