VALIKKO

AfD:n kannatus kumpuaa pettymyksestä muihin puolueisiin – vakoiluepäilyt tai natsioikeudenkäynti ei nakerra AfD:n asemaa Saksassa

Thüringenin osavaltion AfD:n johtaja Björn Höcke istui itäsaksalaisessa oikeussalissa huhtikuun lopussa.

Häntä syytettiin perustuslain vastaisten ja terroristijärjestöjen tunnusten käyttämisestä. Hän on parissa tilaisuudessa käyttänyt eri tavoin natsipuolueen puolisotilaallisen taistelujärjestön Sturmabteilungin (SA) kiellettyä nyky-Saksan laissa kiellettyä iskulausetta “Alles für Deutschland!” (“Kaikki Saksalle!”).

Historian ja urheilun opettaja Höcke kiistää tienneensä, että se oli laitonta. Liittovaltion turvallisuusviranomaiset kuitenkin luokittelevat Höcken äärioikeistolaiseksi hänen pitkäaikaisten puheidensa perusteella ja he ovat seuranneet Höckeä vuoden 2020 alusta lähtien.

Viikko sitten Saksan liittovaltion poliisi pidätti AfD:n europarlamentaarikon ja puolueen kärkiehdokkaan Maximilian Krahin avustajan, jota epäillään vakoilusta Kiinan hyväksi. Saksan liittovaltion syyttäjä on kuvaillut tapausta “erityisen vakavaksi”. Krahin avustajan epäillään luovuttaneen Kiinalle tietoa EU:n neuvotteluprosesseista ja päätöksistä.

Krahia epäillään myös rahan vastaanottamisesta venäläisiltä. Esimerkiksi FBI:n tarkastuksessa viime joulukuussa hänellä mukanaan nelinumeroinen summa käteistä. Krah oli tällöin matkalla muiden AfD-poliitikkojen kanssa New Yorkissa republikaanien kokouksessa, johon osallistui myös Donald Trump. FBI:llä oli hallussaan Venäjä-mielisen aktivistin Oleg Voloshynin Krahille lähettämä viesti, jossa kerrottiin ”korvauksesta” Krahin ”teknisiin kuluihin”.

“En ole missään vaiheessa ottanut vastaan senttiäkään rahaa Voloshynilta, enkä mitään matkakuluja tai muita etukäteen maksettuja kuluja”, kiistää Krah itsepintaisesti kaikki väitteet.

Suurin osa AfD:n kannattajista korostaa, että he eivät kannata AfD:tä niinkään vakaumuksesta vaan ennen kaikkea pettymyksestä muihin puolueisiin.

AFD:N kannatus ei merkittävästi Saksassa reagoi edellä mainitun kaltaisiin uutisiin. Sillä on enemmän tekemistä esimerkiksi energian hinnan kanssa. AfD:n kannatus on tällä hetkellä eri kyselyiden mukaan noin 18 prosenttia, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin tulos vuoden 2021 liittopäivävaaleissa. Kannatus on silti tänä vuonna ollut selvästi alhaisempi kuin viime vuonna mitatut 23 prosentin huippuluvut.

Saksalaisen Infratest dimap -tutkimuslaitoksen kyselyissä suurin osa AfD:n kannattajista korostaa, että he eivät kannata AfD:tä niinkään vakaumuksesta vaan ennen kaikkea pettymyksestä muihin puolueisiin.

Jo aiempina vuosina muut tutkimukset ovat kertoneet saman tuloksen: hyvin karkeasti ottaen noin lähes kolmannes AfD:n äänestäjistä ei välttämättä edes kannata merkittävästi AfD:n tavoitteita vaan ainoastaan haluaa vastustaa muita puolueita.

VAIKKA AfD nostaa esille maahanmuuton vastustamisen lisäksi myös muita teemoja, kuten Ukrainan sotaa, energiakriisiä, ilmastonmuutosta ja talousongelmia, se viljelee kannattajiensa keskuudessa ennen kaikkea voimakkaita kulttuurisen uhan tunteita. Viime syksynä noin puolet AfD:n kannattajista ilmaisi suurta huolta siitä, että Saksaan tulee liikaa ulkomaalaisia ja että islamin vaikutus Saksassa on kasvamassa liian suureksi.

Eri kyselyiden mukaan äärioikeistolaisten osuus Saksan äänestäjien joukossa ei kokonaisuutena ole kasvanut viimeisimmän 10 vuoden aikana, kun kysytään mielipiteitä esimerkiksi muukalaisvihasta, sosiaalidarwinismista, diktatuurista ja kansallissosialismin vähättelystä.

Sen sijaan AfD:n äänestäjien joukossa on tapahtunut radikalisoitumista. Yhä useampi aiemmin maltillisemmin oikeistolaisesti ajatellut on ryhtynyt kannattamaan äärioikeistolaisempia väitteitä. Samaan aikaan AfD:n kannattajat eivät pidä itseään useinkaan oikeistolaisena vaan poliittisen keskikentän kulkijoina.

AFD:N kannatus painottuu tunnetusti itäiseen Saksaan. Siinä missä entisen Itä-Saksan alueella kannatus on yli 25 prosenttia, vanhassa Länsi-Saksassa kannatus jää alle 15 prosentin.

Entisen DDR:n alueellakin on silti suuria eroja. Itäisen Saksan menestyvissä suurkaupungeissa – kuten nopeasti uusien työpaikkojen ansiosta kasvavissa Leipzigissa ja Dresdenissä – AfD:n kannatus on selvästi pienempää kuin ympäröivällä maaseudulla, jossa tilastot ennustavat väestön vähenevän edelleen selvästi tulevina vuosikymmeninä.

Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja.

AVAINSANAT

Kiistelty “venäläislaki” hyväksyttiin Georgiassa – kansanedustajien tunteet kuumenivat tappeluksi asti

Georgiassa parlamentti on hyväksynyt hallituksen kiistellyn lakiesityksen ulkomaista vaikuttamista vastaan, kertovat paikalliset mediat.

Äänestystä lain kolmannessa ja ratkaisevassa käsittelyssä edelsi pitkä istunto, jossa tunteet kuumenivat ajoittain tappeluksi kansanedustajien välillä.

Parlamenttirakennuksen ulkopuolelle pääkaupungissa Tbilisissä oli kokoontunut tuhansia lakia vastustavia mielenosoittajia sekä heitä vastaan lähetettyjä poliiseja.

Lain mukaan yli viidenneksen rahoituksestaan Georgian ulkopuolelta saavien medioiden ja kansalaisjärjestöjen on rekisteröidyttävä ulkomaisten etujen ajajiksi. Venäjällä on voimassa vastaava laki, minkä vuoksi sen vastustajat ovat ristineet hallituksen esityksen “venäläislaiksi”.

Parlamentti kokoontui ratkaisevaan istuntoon puoliltapäivin eli kello 11 Suomen aikaa.

LAKIESITYSTÄ vastaan on osoitettu kiivaasti mieltä huhtikuusta lähtien. Esityksen vastustajien mukaan laki on tarkoitettu opposition hiljentämiseen ja sen tarkoituksena on viedä Georgia takaisin Venäjän vaikutuspiiriin.

Tuhannet mielenosoittajat saartoivat maanantaina Georgian parlamenttia illan myöhäisille tunneille saakka. Yön laskeuduttua monet lähtivät pois mutta vakuuttivat palaavansa takaisin tänään.

-  Palaamme aamulla. Tämä laki tullaan hyväksymään, ja meidän on osoitettava vastustuksemme, lääkäri Levan Avalishvili, 57, perusteli.

Georgian pääministeri Irakli Kobakhidze vakuutti jo maanantaina, että lakiesitys tullaan hyväksymään. Kobakhidze varoitti, että jos viranomaiset antaisivat periksi, Georgia menettäisi itsemääräämisoikeutensa ja saattaisi “helposti kokea Ukrainan kohtalon”. Heti ei ollut selvää, mitä pääministeri tällä lausahduksella tarkoitti.

Kobakhidzen mukaan periksi antaminen merkitsisi myös sitä, että sen jälkeen mielenosoittajat vaatisivat hallitusta perumaan toimensa samaa sukupuolta olevien avioliittoja ja maahanmuuttoa vastaan.

PARLAMENTIN lakivaliokunta hyväksyi maanantaina kiistellyn lakiesityksen noin minuutin kestäneessä istunnossa, mikä mahdollisti esityksen tuomisen koko parlamentin täysistuntoon tiistaina.

Georgian Eurooppa-mielinen presidentti Salome Zurabishvili on sanonut, ettei hän aio vahvistaa kiisteltyä lakia. Se todennäköisesti vain viivyttää prosessia, koska parlamentti voi kumota presidentin veton yksinkertaisella enemmistöllä.

Yhdysvallat kehotti maanantaina Georgian johtoa pysymään kohti EU:n jäsenyyttä vievällä tiellä ja muistutti kiistellyn lakiehdotuksen vievän vastakkaiseen suuntaan.

Politico-verkkolehden mukaan EU:ssa on valmisteltu yhteistä kannanottoa Georgian lakihanketta vastaan, mutta sanamuodoista sopiminen on jäänyt kiinni Unkarin ja sitä tukevan Slovakian vastustuksesta.

Politicon lähteiden mukaan lausunto onkin todennäköisesti tulossa EU:n ulkopolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin nimissä, koska sellaisen antamiseen ei vaadita 27 jäsenmaan yksimielisyyttä.

EU:n komission tiedottaja varoitti vain hetki ennen parlamentin äänestystä, että laki on vakava este maan pyrkimykselle liittyä EU:n jäseneksi.

AVAINSANAT

Blinken vakuutti Zelenskyille: “Sotilasapu on jo matkalla”

Yhdysvaltain sotilasapu Ukrainaan on jo matkalla, Kiovassa vieraileva Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken vakuutti tiistaina.

-  Apu on jo matkalla, ja sillä tulee olemaan todellista merkitystä Venäjän aggressiota vastaan, hän sanoi Ukrainan presidentille Volodymyr Zelenskyille.

Zelenskyi kiitti Yhdysvaltoja ja sanoi päätöksen avusta olleen ratkaisevan tärkeä Ukrainan puolustukselle. Zelenskyin mukaan tällä hetkellä suurin puute on ilmatorjunnasta. Harkovan alueelle tarvittaisiin kaksi Patriot-ilmatorjuntapatteria torjumaan venäläisten hyökkäyksiä.

Blinken saapui Ukrainaan varhain tiistaina. Kyseessä on ulkoministerin ensimmäinen vierailu maahan sen jälkeen, kun Yhdysvallat hyväksyi kymmenien miljardien arvoisen apupaketin Ukrainalle viime kuussa, ja neljäs vierailu sodan aikana.

Yhdysvaltalaiset diplomaatit ja sotilasstrategistit haluavat Washington Post -lehden mukaan auttaa Ukrainaa ennen kaikkea vahvistamaan puolustuksiaan kuluvan vuoden aikana.

Lisäksi heidän toiveenaan on, että Ukraina saa korvattua ja kasvatettua kuluneita sotajoukkojaan, pidettyä Mustanmeren avoinna kauppa-aluksille sekä sidottua venäläisjoukkoja Krimille.

Tavoitteena heidän mukaansa ei ole suunnitella suuria vastahyökkäyksiä tälle vuodelle, vaan valmistautua ensi vuonna tehtäviin hyökkäyksiin.

VENÄJÄ väitti tiistaina vallanneensa jälleen uuden kylän Harkovan alueella. Puolustusministeriön mukaan venäläisjoukot ovat edenneet pitkälle läpi ukrainalaisten puolustuslinjojen.

-  Pohjoisen ryhmän joukot vapauttivat Bugruvatkan kylän Harkovan alueella, Venäjän puolustusministeriön lausunnossa sanottiin.

Venäläiset ovat perjantaina aloittamansa hyökkäyksen aikana edenneet useisiin rajakyliin, joissa he ovat edullisissa asemissa.

-  Kyliä oli vaikea puolustaa. Nyt he pystyvät tulittamaan meitä korkeammalla sijaitsevista asemista, Harkovan alueen sotilashallintoa johtava Volodymyr Usov kertoi.

Zelenskyi totesi maanantai-iltana, että Harkovan alueelle on lähetetty vahvistuksia ja ukrainalaiset ovat aloittaneet vastahyökkäyksiä.

AVAINSANAT

Nikolai Patrushev nimitetty Vladimir Putinin neuvonantajaksi

Venäjän turvallisuusneuvoston johdosta pois siirretty Nikolai Patrushev on nimitetty presidentti Vladimir Putinin neuvonantajaksi. Asiasta kertoo Meduza-verkkouutispalvelu Kremlin lähteisiin viitaten.

Putin siirsi yllättäen pitkäaikaisen puolustusministerin Sergei Shoigun turvallisuusneuvoston johtoon sunnuntaina. Shoigun tilalle puolustusministeriötä johtamaan puolestaan ryhtyy aiempi varapääministeri Andrei Belousov.

AVAINSANAT

Georgian parlamentin odotetaan hyväksyvän tänään kansaa suututtavan lakiesityksen

Mielenosoittajia parlamentin ulkopuolella Tbiliissä 13. toukokuuta.

Georgiassa maan parlamentti hyväksynee tänään kiistellyn lakiehdotuksen, jonka mukaan yli viidenneksen rahoituksestaan Georgian ulkopuolelta saavien medioiden ja kansalaisjärjestöjen on rekisteröidyttävä ulkomaisten etujen ajajiksi.

Lakiesitystä vastaan on osoitettu kiivaasti mieltä huhtikuusta lähtien. Esityksen vastustajien mukaan laki on tarkoitettu opposition hiljentämiseen ja sen tarkoituksena on viedä Georgia takaisin Venäjän vaikutuspiiriin.

Samalla lain hyväksyminen jarruttaisi protestoijien mukaan pahasti Georgian mahdollista hyväksymistä Euroopan unionin jäseneksi.

Sadat mielenosoittajat saartoivat eilen Georgian parlamenttia illan myöhäisille tunneille saakka. Yön laskeuduttua monet lähtivät pois mutta vakuuttivat palaavansa takaisin tänään.

-  Palaamme aamulla. Tämä laki tullaan hyväksymään, ja meidän on osoitettava vastustuksemme, perusteli lääkäri Levan Abalishvili, 57.

Georgian pääministeri Irakli Kobakhidze sanoi eilen, että lakiesitys tullaan hyväksymään. Kobakhidze varoitti, että jos viranomaiset antaisivat periksi, Georgia menettäisi itsemääräämisoikeutensa ja saattaisi “helposti kokea Ukrainan kohtalon”. Heti ei ollut selvää, mitä pääministeri tällä lausahduksella tarkoitti.

Kobakhidzen mukaan periksi antaminen merkitsisi myös sitä, että sen jälkeen mielenosoittajat vaatisivat hallitusta perumaan toimensa samaa sukupuolta olevien avioliittoja ja maahanmuuttoa vastaan.

PARLAMENTIN lakivaliokunta hyväksyi maanantaina kiistellyn lakiesityksen noin minuutin kestäneessä istunnossa, mikä mahdollistaa esityksen tuomisen koko parlamentin täysistuntoon tiistaina.

Georgian Eurooppa-mielinen presidentti Salome Zurabishvili on sanonut, ettei hän aio vahvistaa kiisteltyä lakia. Se todennäköisesti vain viivyttää prosessia, koska parlamentti voi kumota presidentin veton yksinkertaisella enemmistöllä.

Yhdysvallat kehotti maanantaina Georgian johtoa pysymään kohti EU:n jäsenyyttä vievällä tiellä ja muistutti kiistellyn lakiehdotuksen vievän vastakkaiseen suuntaan.

Politico-verkkolehden mukaan EU:ssa on valmisteltu yhteistä kannanottoa Georgian lakihanketta vastaan, mutta sanamuodoista sopiminen on jäänyt kiinni Unkarin ja sitä tukevan Slovakian vastustuksesta. Politicon lähteiden mukaan lausunto onkin todennäköisesti tulossa EU:n ulkopolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin nimissä, koska sellaisen antamiseen ei vaadita 27 jäsenmaan yksimielisyyttä.

AVAINSANAT

Ukrainan mukaan maan toiseksi suurin kaupunki ei ole välittömässä vaarassa joutua maahyökkäyksen kohteeksi

Maan toiseksi suurin kaupunki Harkova ei Ukrainan mukaan ole välittömässä vaarassa joutua maahyökkäyksen kohteeksi.

Ukrainan turvallisuusneuvoston edustajan Oleksandr Lytvynenkon mukaan samannimisellä Harkovan alueella on kuitenkin suuri määrä venäläisjoukkoja. Käynnissä olevaan hyökkäykseen osallistuu hänen mukaansa jopa 30 000 Venäjän sotilasta.

-  Siellä on todella paljon venäläisiä. Noin 50 000 oli rajalla.

Venäläisten tarkoituksena on Lytvynenkon mukaan pakottaa Ukrainan joukot vetäytymään alueelta. Venäjä aloitti Lytvynenkon mukaan hyökkäyksensä alueella aikana, jolloin sillä on etulyöntiasema muun muassa aseistuksen ja joukkojen suhteen.

Jos Ukraina olisi saanut aseapua Yhdysvalloilta aiemmin, tilanne olisi hänen mukaansa tällä hetkellä parempi.

VENÄJÄN Harkovan alueelle kohdistuvan hyökkäyksen tarkoituksena on Lytvynenkon mukaan luoda puskurivyöhyke sen rajoille, mikä heikentäisi Ukrainan mahdollisuuksia iskeä Venäjän maaperälle.

Ukraina on hänen mukaansa tehnyt iskuja Venäjälle, mutta kertoi niiden kohdistuneen vain sotilaskohteisiin sekä öljy- ja kaasulaitoksiin.

-  Noin 15 prosenttia Venäjän öljynjalostamiskapasiteetista on menetetty. On äärimmäisen tärkeää, että Ukraina iskee vain oikeutettuja kohteita vastaan.

Maanantaina Venäjä väitti joukkojensa tunkeutuneen rajakaupunki Vovtshanskiin, joka sijaitsee lähellä Harkovan kaupunkia, kertoi BBC. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kirjoitti jo sunnuntaina viestipalvelu X:ssä, että Harkovan seudun raja-alueella käydään raskaita taisteluja.

VENÄJÄN presidentin Vladimir Putinin päätös nimittää varapääministeri ja taloustieteilijä Andrei Belousov pitkäaikaisen puolustusministerin Sergei Shoigun tilalle kielii Lytvynenkon mukaan siitä, että Venäjä valmistautuu pitkään ja laajaan sotaan.

-  Tämä viittaa siihen, että Putin on valmistautumassa käymään sotaa pitkällä aikavälillä. Sotaa, jota ei käydä pelkästään Ukrainaa vaan koko länttä vastaan. Sotaa Natoa vastaan.

Samaan aikaan Venäjällä ei kuitenkaan Lytvynenkon mukaan ole mahdollisuutta jatkaa sotatoimiaan nykyisellä tahdilla.

-  Jos sotaoperaatiot jatkuvat tämänhetkisellä intensiteetillä, venäläisillä on panssarivaunuja ja panssaroituja ajoneuvoja puolentoista vuoden tarpeisiin. Sen jälkeen heillä tulee olemaan ongelmia.

AVAINSANAT