VALIKKO

“Minä en hiljene, vaikka yritetään hiljentää” – “Bosslady”-Rytkönen täysin auki kirjassaan

Voimanainen. Bosslady. Lakkokenraali. Muun muassa näitä termejä on julkisuudessa käytetty luonnehdittaessa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtajaa Millariikka Rytköstä.

– Erityisesti vuonna 2022 liittokierroksella minut nostettiin julkisuudessa melkein yli-ihmiseksi, “niin rohkeaksi”, etten tunnistanut tätä kuvaa, vaikka on siinä tottakin mukana, Rytkönen kertoo Demokraatille.

Hänen tuore omaelämäkertansa Täysin auki (Johnny Kniga) kertoo toisenlaisen tarinan. Se on tilitys hyvinkääläisen duunariperheen tyttären, paikallisessa jengissä pyörineen nuoren tiestä ensin kätilöksi ja sitten ärhäkäksi koetuksi ay-pomoksi. Rytkönen kertoo hyvin avoimesti myös taistelustaan kiloja vastaan – ulkonäköpaineista, joista sosiaalinen media häntä jatkuvasti muistuttaa.

– Eniten googlattavat asiat minusta ovat palkka, paino ja puoliso. Se kertoo, mitä ay-pomossa kiinnostaa. En tiedä, googletetaanko miespuolisesta kollegasta samoja asioita, hän hymähtää.

Ja omaelämäkerta on itse kirjoitettu, Rytkönen huomauttaa epäilijöille. Hän kirjoittaa aina itse kolumninsa ja puheensa. Kirjoittaminen on ollut hänelle keino purkaa tunteita ja asioita auki ja kirjan kirjoittaminen, pitkäaikainen haave, on nyt toteutunut.

HÄNEN EI pitänyt kirjoittaa alun perin omasta elämästään, sillä pöytälaatikko on täynnä fiktiota. Mutta näin kuitenkin kävi. Rytkönen oli kuitenkin kirjoittanut jo itselleen “kirjeitä”, esimerkiksi mahalleen, joka päätyi myös kirjaan.

Siinä pohditaan paljon tyttöyttä, naiseutta. “Mistä on voimakkaat tytöt tehty? Ei ainakaan sokerista, kukkasista, inkivääristä ja kanelista”, Rytkönen kirjoittaa.

Myöhemmin hän lisää, että näistäkin, jos tyttö niin itse haluaa. Tyttöjen laittaminen tiettyyn muottiin kismittää. Hän sanoo itse syntyneensä kapinalliseksi.

– Minä olen se tyttö, joka on aina osannut sanoa ei. Olen aina tiennyt rajani, pitänyt niistä kiinni ja puolustanut sekä itseäni että muita. Sellaistakaan ei tämä yhteiskunta hyväksy. Mutta ei saa olla myöskään liian kiltti. Tuntuu, ettei ole koskaan oikeanlainen.

Tie Hyvinkäältä olisi voinut viedä mihin tahansa, ja Rytkönen kertoo oman polkunsa olleen lähinnä ajautumista nykyiseen pisteeseen, ei sinnikästä pyrkimistä.

– Varmasti on ihmisiä, jotka tavoittelevat pienestä pitäen poliittista tai muuta valtaa, mutta minä olen niin sattuman summana tässä tilanteessa ja siitä saan kiittää hyvin paljon muita kanssakulkijoita.

KOKOOMUKSEN hellimä ajatus siitä, että yksilö on yksin vastuussa omasta kohtalostaan, ei saa häneltä kannatusta.

– Elämä on täynnä sattumia. Minä jos kuka synnytyssalikätilönä sen tiedän. On asioita, joihin pystyy varautumaan ja joita voi suunnitella, mutta lopulta kukaan ei tiedä, mitä elämä tuo eteen. Se on myös lohdullista. Kukaan ei selviä elämästä ilman iskuja.

“Se, joka väittää, ettei raha muuta mitään, joko valehtelee tai ei ole kokenut luokkahyppyä”, Rytkönen kirjoittaa. Hänen omassa lapsuudenkodissaan ei liiemmin rahalla mässäilty, mutta nyt tilanne on toinen.

– Entistä enemmän tajuan sen, miten paljon raha ratkaisee. Jos joku väittää muuta, hän on syntynyt rikkaaksi. Se antaa vaihtoehtoja, kun ei tarvitse ajatella koko ajan rahan riittävyyttä. Se antaa tilaa myös luovuudelle, kuten esimerkiksi kirjoittamiselle.

ALLE 30-VUOTIAANA Rytkönen painoi pitkiä työpäiviä kätilönä, yksinhuoltajana, ja sellaiset haaveet sai silloin unohtaa.

– Mutta nyt minä olen se kermaperse, jolla on se mahdollisuus omiin valintoihin, hän naurahtaa.

“Kieltäydyin pitkään lähtemästä ehdolle Tehyn puheenjohtajaksi, koska pelkäsin julkisuuden tuomia haasteita”, Rytkönen kirjoittaa. Sekin pelotti, joutuuko itse tai oma perhe uhkailun kohteeksi. Ja näin on käynyt.

– Se kertoo kaiken tästä yhteiskunnasta, että erityisesti naisen pitää miettiä tulevaisuuttaan tästäkin näkökulmasta. On täysin fuulaa väittää, että naiset ja miehet olisivat tasa-arvoisessa asemassa työelämässä tai vaikkapa luottamustehtävissä.

“Minua ei ole koskaan tytötelty niin paljon kuin nykyisessä työssäni.”

Rytkönen suostui lopulta vuonna 2017 puheenjohtajaehdokkaaksi, koska hän kuvitteli, ettei tulisi kuitenkaan valituksi. Toisin kävi. Pomppaaminen hyvin naisvaltaisesta, turvallisesta työyhteisöstä, kätilöiden maailmasta, työmarkkinoiden kovaan ytimeen on myös hämmentänyt. Naispuolinen ay-pomo joutuu vastaamaan mitä kummallisimpiin kysymyksiin.

– Minua ei ole koskaan tytötelty niin paljon kuin nykyisessä työssäni. Olin sentään 42-vuotias valinnan aikaan. Ja olen joutunut moniin yllättäviin tilanteisiin. Minulta on kysytty esimerkiksi, kuka hoitaa lapseni, kun olen niin kiinni töissä tai kuka meidän perheessämme siivoaa.

Kukaan ei kysynyt näitä asioita, kun kätilönä tein yövuoroja ja viikonloppuja, Rytkönen huomauttaa.

– Se kertoo kummallisesta seksistisestä ajattelusta. Kun nainen on ”omalla paikallaan” vaikkapa kätilönä, häneltä ei kysytä tällaisia. Mutta nyt ay-pomon asemassa arjen sujumisesta ollaan kovin huolissaan.

SYNNYTYSSALISSA kaikki perustuu saumattomaan tiimityöhön tai muuten tuloksena voi olla hyvin rumaa jälkeä. Jokaisella on sama maali: saattaa lapsi turvallisesti maailmaan. Tehyn omassa porukassa tiimityö toimii, Rytkönen painottaa, mutta muuten, laajemmalti, hän ihmettelee, kuinka sopimisen kulttuurin romuttuminen vain etenee.

Ja osaamistakin on epäilty. Rytkönen painottaa, että Tehyn puheenjohtajana hän ei lähde koskaan soitellen sotaan mutu-tietämyksellä.

– “Sori siitä” ja miesministeri saa synninpäästön. On hyvä pysähtyä miettimään, ovatko pelisäännöt samat naisilla ja miehillä. Eivät ne ole.

“Some-ryönään”, jonka kohteeksi erityisesti naiset joutuvat, Rytkönen näyttää tottuneen. Hän osaa jo suojautua siltä eli hän ei lue koskaan itseään koskevia keskusteluja.

– Tiedän, että minun persoonaani käsitellään jopa hyvin aggressiivisesti. Mutta jos sitä tekstiä ei lue, se ei satuta.

Jo kätilönä ollessaan hän neuvoi synnyttäjiä, että älkää lukeko niitä Vauva-lehden keskustelupalstoja. Ammattilaisilta kannattaa kysyä, eikä jäädä some-maailman tarjoamien ansojen vangiksi.

“Kaikki eivät ehkä ymmärrä sarkasmiani.”

Onko mitään keinoa, jolla taistella somea vastaan? Onko ainoa keino vain antautua?

– Minä en hiljene, vaikka yritetään hiljentää. Milla ja lamppu -tili on tapani reagoida maalittamiseen. Kaikki eivät ehkä ymmärrä sarkasmiani ja miten katson maailmaa, mutta musta huumori on minun tyylini käsitellä asioita. Ja nauraminen myös itselle on vapauttavaa.

Rytkönen pohtii elämänsä tärkeimpiä käännekohtia. Yksi iso oli aloittaa opinnot Kätilöopistolla. Se oli oman tien löytämisen hetki.

– Kätilöys on muovannut minua ehkä eniten ihmisenä ädiksi tulemisen ohella. Tiesin, että olen nyt oikealla alallani. Löysin ”omat ihmiseni” – me olemme sielun siskoja ikuisesti.

Puoliso Jyrki saa kirjassa paljon kiitosta.

– Olisin edelleenkin varmaan Husin Hyvinkään synnärillä kätilönä, jos en olisi tavannut puolisoani Jyrkiä. Hän on ollut koko ajan arjen cheerleader, joka on kannustanut eteenpäin, uskonut.

“Oli niin iso asia nähdä, kuinka kiltit kollegat voimaantuivat.”

Tehyn puheenjohtajana Rytkönen on erityisen ylpeä vuoden 2022 liittokierroksesta, kun hoitajat lakkojen siivittämänä puolustivat palkkojaan ja muita oikeuksiaan siinä onnistuen.

– Jos muistini joskus hoivakodissa vielä pelaa, toivottavasti muistan sen vuoden. Oli niin iso asia nähdä, kuinka kiltit kollegat voimaantuivat ja löysivät rohkeuden käyttää omaa ääntään. He sanoivat julkisesti, että nyt riitti. Olin niin valtavan ylpeä heistä.

NORMIKIIRETTÄ, Rytkönen vastaa kysyttäessä, mitä kuuluu juuri nyt. Kiitos siitä kuuluu muun muassa työministeri Arto Satoselle (kok.), joka kutsui kaksi liittojohtajaa, joista toinen on siis Millariikka Rytkönen, selvittämään, miten kaikki palkansaajajärjestöt saataisiin neuvottelemaan yhdessä työnantajaliittojen kanssa niin sanotusta vientivetoisesta palkkamallista.

Muutenkin Petteri Orpon (kok.) hallituksella on työllistävä vaikutus minulle henkilökohtaisesti ja koko ay-liikkeelle, Rytkönen letkauttaa.

Huhtikuisen hallituksen kehysriihen jälkeen Tehyn puheenjohtaja on saanut hyvin epätoivoisia viestejä jäseniltä.

– He ovat järkyttyneitä ja surullisia meidän alan järjestelmällisestä tuhoamisesta. Tämä hallitus ei kyykytä pelkästään sairaita ja köyhiä vaan myös heidän auttajiaan.

Eli taistelut puheenjohtajana eivät ole loppumassa. Hän toivoo, että luovuudellekin jää vielä tilaa ja omaelämäkerta ei jää ainokaiseksi kirjalliseksi tuotokseksi.

AVAINSANAT

Satonen löi KL:ssä vihdoin pöytään päivämäärän lakkolakien voimaantulosta – SAK:n Elorannalta reaktio: Nuivan viestin antaa

Työministeri Arto Satonen (kok.).

Nyt saadaan lopettaa arvuuttelu siitä, koska uusi lakkoja rajoittava työrauhalainsäädäntö tulee voimaan.

Työministeri Arto Satonen (kok.) on kertonut Kauppalehdelle, että muutosten on tarkoitus tulla voimaan 18.5. eli jo tämän viikon lauantaina.

– Lakimuutosten on tarkoitus olla valtioneuvostossa torstaina ja perjantaina presidentin esittelyssä. Lakimuutosten voimaantulo olisi lauantaina, Satonen ennakoi lehdelle.

Alkuperäisen hallituksen esityksen mukaan lakkolakien olisi pitänyt tulla voimaan 1. heinäkuuta. Kun asiaa käsiteltiin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, sen oppositioedustajat arvelivat pitkään, että hallitus on nopeuttamassa lakkolakien voimaantuloa. Jopa vapusta puhuttiin julkisuudessa.

Lopulta valiokunta ei ottanut päivämäärään kantaa, mutta se katsoi, ettei estettä lakien voimaantulon aikaistamiselle ole. Nyt viimein selvisi varmuudella, että hallitus on aikaistamassa voimaantuloa.

Oppositiosta SDP, vihreät ja vasemmistoliitto vastustivat valiokunnassa aikataulun nopeuttamista.

DEMOKRAATIN tavoittama työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) katsoo Kauppalehden uutisen perusteella, että nyt on tullut näytettyä toteen se, että hallituspuolueiden kiireisessä toiminnassa oli kyse lakkolakien nopeuttamisesta.

Lyly katsoo, että hallitus hosuu ja työntekijäpuolelle viestitään, että niiden toimenpiteitä rajoitetaan nopeutetulla lainsäädännöllä.

Lyly arvelee, että lopulta lakkolakien nopeutetulla aikaantulolla tuskin on isoa merkitystä.

– En tiedä, olisiko tässä nyt keväällä tullut toimenpiteitä, sitä pitää kysyä liittojohtajilta.

Työmarkkinakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kommentoi tekstiviestitse Demokraatille lakkolakien aikaistamista ja sitä, millaisen viestin se työntekijäpuolelle välittää.

– Ei yllätä että hallitus kiirehtii lakkolakien voimaantuloa, mutta nuivan viestin hallitus palkansaajille antaa. Työtaistelunoikeutta rajoitetaan niin pian kuin mahdollista, jotta muita kovia leikkauksia ja heikennyksiä voidaan ajaa eteenpäin, Eloranta toteaa.

Kun työrauhalainsäädäntö hyväksytään, poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöön ja enimmäiskestoon sekä myötätuntotyötaistelujen edellytyksiin tulee rajoituksia.

Yksittäiselle työntekijälle on luvassa seuraamusmaksu, mikäli hän jatkaa laittomaksi tuomittua työnseisausta saatuaan kirjallisesti tiedon tuomiosta.

AVAINSANAT

Tes-neuvottelut jumittavat yhä – nyt tuli lakkovaroitus laboratorioihin

Yksityisen terveyspalvelualan henkilöstöä edustavat ammattijärjestöt Tehy, Super ja Erto eli Sote ry ovat antaneet uuden lakkovaroituksen, joka kohdistuu laboratoriossa tehtävään työhön 29. toukokuuta.

Yhden päivän mittainen lakko kohdistuu Mehiläinen-konsernin, Pihlajalinna-konsernin ja Terveystalo-konsernin yrityksiin, Synlabiin ja Vita Laboratorioihin.

Syynä työtaistelutoimiin on järjestöjen mukaan se, että terveyspalvelualan työehtosopimuksesta neuvotteleminen ei etene.

Ammattijärjestöt ovat julistaneet myös hakusaarron ja keikkailukiellon laboratoriossa ja kuvantamisessa tehtävään työhön edellä mainituissa yrityksissä. Hakusaarto ja keikkailukielto jatkuvat kuluvan kuun loppuun.

Sote ry antoi maanantaina lakkovaroituksen kuvantamisessa tehtävään työhön Mehiläisessä, Pihlajalinnassa, Terveystalossa ja Synlabissa. Yhden päivän mittainen lakko järjestetään 28. toukokuuta.

VALTAKUNNANSOVITTELIJAN toimisto kertoi tiistaina pikaviestipalvelu X:ssä, että valtakunnansovittelija tapasi tiistaina terveyspalvelualan työriidan osapuolten Sote ry:n sekä Hyvinvointiala Hali ry:n neuvottelijoita.

Hyvinvointiala Hali ry edustaa sote-alan palveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä.

Työriidan sovittelua jatketaan valtakunnansovittelijan toimiston mukaan tällä viikolla joka päivä keskiviikkoiltapäivästä lähtien.

AVAINSANAT

THL irtisanoo 93 työntekijää

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) muutosneuvottelut ovat päättyneet erimielisinä, kertoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry tiedotteessaan.

Jukon mukaan THL on ilmoittanut, että se irtisanoo 93 työntekijää. Eläköitymisten, määräaikaisuuksien lopettamisten ja liikkeenluovutusten myötä laitos vähentää yhteensä 206 henkilöä ja noin 182 henkilötyövuotta, Juko kertoo.

THL kertoi helmikuun lopussa käynnistävänsä maaliskuun alussa koko henkilökuntaansa koskevat muutosneuvottelut.

THL kertoi tuolloin, että sopeutustarve on vuositasolla noin 12 miljoonaa euroa, minkä takia henkilötyöpanoksen arvioitiin vähenevän enintään 200 henkilötyövuotta.

THL:n mukaan muutosneuvotteluiden syynä olivat voimakkaasti laskeva valtion talousarviorahoitus ja samanaikaisesti laitokselle osoitetut uudet tehtävät sekä niihin liittyvät toiminnan uudelleenjärjestelyt.

– Muutosprosessi on ollut koko henkilöstölle raskas. Saimme kuitenkin vähennettyä huomattavasti irtisanottavan henkilöstön määrää neuvotteluiden aikana, mikä on hyvä asia, THL:n pääjohtaja Mika Salminen toteaa tiedotteessa.

JUKON pääluottamusmiehen, tutkimusprofessori Timo Sinervon mukaan THL:n henkilöstö vähenee nykyisestä yli 15 prosentilla.

-  Vähennykset todennäköisesti kertautuvat tulevina vuosina, kun ulkopuolisen rahoituksen saaminen vähenee. Onkin todennäköistä, että esimerkiksi EU-rahoitusta jää tulematta Suomeen, hän arvioi tiedotteessa.

Sinervo muistuttaa, että kun yksi rahoitusta hakeva työntekijä irtisanotaan, rahaa jää saamatta usean työntekijän palkkaamiseen.

Muutosneuvottelujen yhteydessä THL muutti Jukon mukaan merkittävästi organisaatiotaan, kun mikrobiologian tietyt toiminnot siirtyvät paikkakunnalta toiselle ja kansantautien tutkimus siirtyy suurelta osin eri yliopistoille. Lisäksi useita yksiköitä järjesteltiin uudelleen tai lopetettiin kokonaan.

THL:n luottamusmiehet ja henkilöstö ovat Jukon mukaan huolissaan laitoksen asiantuntemuksen ja toimintavalmiuksien ohenemisesta muun muassa kriisitilanteissa.

Jukon varapääluottamusmies, tutkimusprofessori Markus Perola sanoo tiedotteessa, että leikkaukset jo koronapandemian aikana äärimmilleen venyneen infektiopuolen asiantuntija- ja tutkimustoiminnassa pakottavat miettimään, eikö pandemiasta opittu mitään.

Uutista päivitetty Jukon ja THL:n kommenteilla klo 12.30

AVAINSANAT

Työmarkkinoilta varoitus, jos vientimalli menee lakiin: “Ensi keväänä edessä on palkkavaalit”

Opetusalan ammattijärjestö OAJ on pettynyt, koska neuvottelutie työmarkkinamallista ei aukea vieläkään.

– Lakitie tarkoittaisi entistä vaikeampia neuvotteluja jatkossa, työriitojen määrän kasvua sekä vaalien muuttumista palkkavaaleiksi, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto (kuvassa) ennustaa tiedotteessa.

OAJ on hallitusohjelman julkistamisesta lähtien vastustanut hallituksen tavoitetta vientimallin kirjaamisesta lakiin. Malli vaikeuttaisi sen mielestä merkittävästi palkkaneuvotteluja jatkossa sekä vaarantaisi erityisesti julkisen sektorin ja naisvaltaisen alojen palkkakehityksen.

– OAJ on esittänyt neuvotteluja työmarkkinamallista keskeisten liittojen ja neuvottelujärjestöjen kesken. Neuvottelu- ja sopimistie olisi kaikille paras ratkaisu, mutta se ei edelleenkään aukea ja aika käy vähiin.

“Lakitie tarkoittaisi poliitikkojen puuttumista palkkaneuvotteluihin.”

Vientimallin kirjaaminen lakiin ei ole järkevää kenenkään kannalta, järjestö painottaa.

– Lakitie tarkoittaisi poliitikkojen puuttumista palkkaneuvotteluihin. Tämä johtaisi vaaleihin, joissa poliitikot väistämättä joutuisivat ottamaan kantaa palkkoihin ja palkankorotuksiin. Lainsäädäntö toisi myös tullessaan väistämättä tulkintaongelmia, mistä seuraisi entistä vaikeammat työriidat. Siksi hallituksen pitäisi nyt vakavasti harkita, ettei se veisi lakitietä eteenpäin, Murto sanoo.

OAJ ON ESITTÄNYT, että valtakunnansovittelijan toimiston yhteyteen perustetaan elin, jonka tehtävä on tuottaa neuvottelujen tueksi yhteistä taloudellista tilannekuvaa.

– Tämä lisäisi osapuolten yhteistä ymmärrystä taloustilanteesta ja siten tukisi neuvotteluratkaisun löytymistä, Murto toteaa.

Vientimallin lakivalmistelu työryhmässä on loppusuoralla.

– Mikäli hallitus OAJ:n ja Tehyn puheenjohtajien selvitystyöstä huolimatta vie lakisääteistä vientimallia eteenpäin, jo ensi kevään kuntavaaleista tulee todennäköisesti palkkavaalit, selvitystyötä tekemässä ollut Murto huomauttaa.

Yksityisellä opetusalalla tänään alkanut lakko ei liity hallitusohjelmaan, vaan lakolla pyritään vauhdittamaan työehtosopimuksen syntymistä. Eli kyseessä ei ole poliittinen lakko, OAJ:sta huomautetaan.

AVAINSANAT

Sote ry:ltä yksityistä terveyspalvelualaa koskeva lakkovaroitus

Terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry (Tehy, Super, Erto) on varoittanut yksityistä terveyspalveualaa koskevasta lakosta. Ilmoitus koskee terveysalan yritysten kuvantamispalveluja, joita koskeva lakko kestäisi yhden vuorokauden ja toteutuisi 28. toukokuuta, mikäli sopimusta ei ennen sitä saada aikaiseksi.

Sote ry:n ja työnantajia edustavan Halin sopimus päättyi 30. huhtikuuta. Neuvotteluja on päättymisen jälkeen jatkettu sopimuksettomassa tilassa.

Hali pitää annettua lakkovaroitusta tiedotteessaan valitettavana. Neuvotteluja jatketaan seuraavan kerran valtakunnansovittelijan luona.

– Olemme aktiivisesti etsineet molempia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja, ja toivon sovun syntyvän pian, sanoo Halin työmarkkinajohtaja Kati Virtanen.

– Neuvotteluissa on keskusteltu reilusta ja tasapainoisesta sopimuksesta, joka sisältäisi erilaisia palkankorotuselementtejä ja hyviä muutoksia työehtosopimuksen sisältöön. Näistä asioista jatkamme keskustelua sovittelijan luona, Virtanen jatkaa tiedotteessa.

SOTE RY haluaa muistuttaa, että yksityisellä on hyviä ja moderneja työnantajia. Mutta työn tekemisen ehdot, kuten palkkaus, työajat ja työolot on korjattava.

– Työnantajan palkkaesitys alittaa jopa EK:n yleisen linjan. Emme voi sitä hyväksyä, sanoo puolestaan Tehyn neuvottelupäällikkö Vappu Okkeri.

Terveyspalvelualan työehtosopimuksen piirissä olevat työnantajat työllistävät noin 25 000 työntekijää. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat yksityisellä terveyspalvelualalla toimivat työnantajat, kuten sairaalat, lääkäri- ja työterveysasemat, laboratoriot, kuntoutuslaitokset sekä veripalvelu.

Lakko koskee kuvantamista seuraavissa yhtiöissä:

Mehiläinen Oy, Mehiläinen Terveyspalvelut Oy, Harjun terveys Oy
Suomen Terveystalo Oy, Terveystalo Healthcare Oy, Terveystalo Julkiset Palvelut Oy, Terveystalo Kuntaturva Oy, Suomen Radiologikeskus Oy, Kajaanin Radiologikeskus Oy, Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy, Lääkäriasema DokTori Oy, Linnan Klinikka Oy, Pihlajalinna Ikioma Oy, Pihlajalinna Terveys Oy, Bottenhavets Hälsa Ab – Selkämeren Terveys Oy, Jokilaakson Terveys Oy, Kolmostien Terveys Oy, Kuusiolinna Terveys Oy, Mäntänvuoren Terveys Oy
SYNLAB Suomi Oy.

AVAINSANAT