VALIKKO

SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto lähtee eurovaaleihin – kommentoi Demokraatille: “Pelko ei ole ainakaan hälventynyt”

  • EU-vaalit
  • 19.04.2024
  • 15:08
  • (Päivitetty: 22.04. 11:28)

SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto lähtee mukaan Euroopan parlamenttivaaleihin.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat. Perholehto vahvisti asian Demokraatille perjantaina iltapäivällä.

– EU on kiinnostanut aina, mutta kun on vuoden verran katsellut menoa eduskunnassa, niin ei ole ainakaan hälventynyt pelko siitä, että mitä politiikassa tapahtuu kun oikeistolaiset ja konservatiiviset voimat nousevat. Euroopassa muissa maissa meininki on vielä radikaalimpaa, joten ajattelin, että eurovaalikeskustelussa ja -kampanjassa tarvitaan vielä yksi arvoliberaali ehdokas tuomaan lisää teemoja keskusteluun, Perholehto sanoo Demokraatille.

27-vuotias Perholehto on ensimmäisen kauden kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä. Hän on toiminut myös Demarinuorten puheenjohtajana. Perholehto nousi eduskuntaan kevään 2023 vaaleissa, joissa hän sai liki 5 900 ääntä.

Perholehto uskoo, että ihmiset ovat äänestäneet häntä ensisijaisesti asioiden, arvojen ja teemojensa vuoksi.

– Luulen, että ihmiset arvostavat, että niitä puolustetaan myös maailmalla, koska se on myös Suomen etu.

Perholehto tekee selväksi, että hän myös ottaa meppipaikan vastaan, jos hän tulee valituksi.

– Sitten jos ei halua eikä ole valmis tekemään työtä siellä, ei kannata olla ehdolla. Ehdottomasti kyllä.

Istutko koko kauden?

– Lähtökohtaisesti kyllä, mutta käydään vaalit ensin ja katsotaan miten niissä käy.

Perholehto nimeää EU-parlamentista kiinnostaviksi valiokunniksi esimerkiksi kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan.

– Europarlamentaarikoilla on hyvin paljon valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Se ei vain tänne niin paljon näy valitettavasti.

Kärkiteemoikseen Perholehto nostaa alussa jo esiin nostetun vastavoimana toimimisen oikeistolaistumiselle, kestävän kehityksen ja työmarkkinat. Kampanjointia hän aikoo tehdä niin paljon kuin työ kansanedustajana sallii.

– Joskus sanotaan, että vaalit on raskasta aikaa ihmisille, mutta ajattelen itse asiassa, että se voimaannuttaa, kun saa myös jutella ja tavata. Siinä joutuu myös itse eri tavalla perustelemaan, miksi on sitä mieltä kun on.

EU-VAALEIHIN on lähdössä myös SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen.

Demokraatti ei tavoittanut perjantaina iltapäivällä Kiljusta, mutta on saanut asialle vahvistuksen puolueelta.

Kiljunen on toiminut SDP:n kansanedustajana vuosina 1995-2011 ja uudestaan vuodesta 2019 alkaen. Kiljunen on eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja.

Kaikkiaan SDP:n kansanedustajista on lopullisella listalla ehdolla kuusi nimeä. Perholehdon ja Kiljusen lisäksi ehdolla ovat Maria Guzenina, Ville Merinen, Suna Kymäläinen ja Piritta Rantanen.

Euroopan parlamenttivaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta.

AVAINSANAT

Suomen Kanadan-suurlähettiläs palaa ulkoministeriöön

Jari Vilén.

Suomen Kanadan-suurlähettiläs Jari Vilén luopuu tehtävästään.

Vilén kertoo Facebookissa päättäneensä perusteellisen harkinnan jälkeen pyytää ulkoministeri Elina Valtoselta (kok.) lupaa palata ulkoministeriöön tämän kesän aikana.

Valtonen on Vilénin mukaan tähän suostunut.

AVAINSANAT

Orpo ei sulje pois yhteistyötä laitaoikeistolaisen ECR-ryhmän kanssa europarlamentissa

Pääministeri Petteri Orpo (kok.).

Euroopan komission puheenjohtaja, EPP-ryhmän kärkiehdokas Ursula von der Leyen on väläyttänyt olevansa valmis yhteistyöhön laitaoikeistolaisen Euroopan konservatiivit ja reformistit -ryhmän (ECR) kanssa tulevalla vaalikaudella.

Keskusta-oikeistolaisen Euroopan kansanpuolue EPP:n ECR-yhteistyö olisi todella järisyttävä asia Euroopassa, jossa yhteistyö on pitkään rakentunut sosiaalidemokraattien (S & D) ja EPP:n yhteistyölle.

– Se riippuu paljon siitä, millainen parlamentin kokoonpano on ja kuka on missäkin ryhmässä. Parlamentti muodostaa enemmistöt, von der Leyen on sanonut.

Asiasta on tulossa kuuma kysymys kesällä käytäviin eurovaaleihin.

Suomessa MTV on kertonut, että Euroopan parlamentin suurinta ryhmää Euroopan kansanpuoluetta (EPP) johtava Manfred Weber ei myöskään kysyttäessä sulje pois yhteistyötä laitaoikeistolaisen Euroopan konservatiivit ja reformistit -ryhmän (ECR) kanssa seuraavalla vaalikaudella.

DEMOKRAATTI tiedusteli pääministeri Petteri Orpon (kok.) kantaa kärkiehdokas von der Leyenin ja Weberin avauksiin. Linjaus näyttää noudattavan samoja linjoja kuin von der Leyenin ja Weberin puheet.

Orpo muistuttaa, että Suomesta perussuomalaiset kuuluu ECR-ryhmään ja EPP:hen kuuluva kokoomus tekee hallitusyhteistyötä täällä perussuomalaisten kanssa.

Europarlamentissa mahdollisuus EPP:n ja ECR:n yhteistyöhön riippuu Orpon mukaan pitkälti siitä, millaiseksi ECR:n ryhmä vaalien tulosten perusteella muotoutuu ja millaista politiikkaa ryhmä tekee. Avointa valtakirjaa hän ei yhteistyöhön olisi kuitenkaan antamassa.

– Jos siellä on tämäntyyppisiä puolueita kuin perussuomalaiset, pidän yhteistyötä mahdollisena.

Sen sijaan toisen laitaoikeistolaisen ID-ryhmän kanssa Orpo ei näe yhteistyön mahdollisuuksia. Hän luonnehtii ID:tä muun muassa äärioikeistolaiseksi ja venäjämieliseksi.

– Sen kanssa (yhteistyö) on täysin poissuljettu. ECR:n osalta se riippuu minusta paljon vaalituloksesta, Orpo näkee.

– ECR:n osalta varmaan Italian pääministeri (Giorgia) Melonin ja hänen puolueensa rooli on merkittävä, kuinka yhteistyökykyinen ryhmä siitä muodostuu parlamenttiin. En menisi asioiden edelle mutten sulje pois.

Orpon viittaama laitaoikeistolainen Identiteetti ja demokratia -ryhmä (ID) on vielä jyrkemmin oikealla kuin ECR. ID sulkee sisäänsä muun muassa Saksan AfD-puolueen ja Ranskan Kansallisen liittouman. Myös Manfred Weber on linjannut ID:n kokonaan yhteistyön ulkopuolelle tulevallakin kaudella.

PUOLAN edellinen hallituspuolue Laki ja Oikeus (PiS) on tällä hetkellä suurin ryhmä ECR:ssä. Perussuomalaiset jätti viime vuonna ID:n ja siirtyi ECR:ään.

Unkarin pääministeri Viktor Orban on kertonut Fidesz-puolueensa haluavan liittyä ECR-ryhmään eurovaalien jälkeen. Fidesz erosi keskustaoikeistolaisesta, muun muassa kokoomuksen sisäänsä sulkevasta EPP:stä vuonna 2021 ja sen mepit ovat nyt ilman ryhmää.

Italian pääministeri Giorgia Meloni, jonka puolue on Italian veljet, on toivottanut Fideszin tervetulleeksi ECR:ään. Uuden Suomen mukaan perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on vahvistanut, että PS:n kanta tähän on kielteinen.

ORPO viittaa Fideszin osalta historiaan.

– Kokoomus ja allekirjoittanut oli hyvin keskeisessäkin roolissa siinä, että Fidesz erotettiin aikanaan EPP:stä.

Näetkö, että ainakaan ECR:n kanssa jossa on Fidesz, ei EPP:n pitäisi tehdä yhteistyötä?

– Pidän sitä erittäin vaikeana.

Orpo näkee, että EPP:n peliliikkeessä ECR:n suuntaan on kyse siitä, että eurooppalainen puoluekenttä on pirstaloitunut.

– Jostain sitä enemmistöä parlamenttiin pitää lähteä rakentamaan. Aivan oleellista on pystyä nurkkaamaan nämä EU:ta hajottavat voimat, oikeusvaltiota murentavat voimat, venäjämieliset ja ne, jotka eivät ole valmiita tukemaan Ukrainaa. Nämä asiat ovat ne, jotka minulle ja kokoomukselle merkitsevät. Nämä asiat ovat myöskin, joista tulen puhumaan EPP:ssä varapuheenjohtana, pääministeri sanoo.

Orpo on toiminut EPP:n varapuheenjohtajana vuodesta 2020.

AVAINSANAT

Helsingin Sanomien valokuvaajalle kahden viikon porttikielto eduskuntaan

Helsingin Sanomien valokuvaaja on saanut kahden viikon porttikiellon eduskuntaan. Asian vahvistaa STT:lle eduskunnan tieto- ja viestintäjohtaja Rainer Hindsberg.

Porttikiellon syynä on valokuvaajan toiminta perussuomalaisten ryhmähuoneen ulkopuolella torstaina iltapäivällä. Hindsbergin mukaan kuvaaja seisoi eduskuntaryhmän kokouksen aikana hyvin lähellä ryhmähuoneen ovea ja korva ovea vasten.

-  Siinä tilanteessa ei voi välttyä mielikuvalta, että on yritetty kuunnella, mitä siellä tapahtuu, Hindsberg sanoo.

-  Tämä on ollut lyhytkestoinen tapahtuma, mutta siitä huolimatta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä käsitteli torstain kokouksessaan kansanedustaja Timo Vornasen erottamista ryhmästä.

-  Ryhmähuoneessa oli joku seurannut verkkolähetystä ja havainnut, että siellä on joku oven takana, Hindsberg kertoo.

Hindsbergin mukaan myös hänen kollegansa olivat kiinnittäneet tapaukseen huomiota. Hän sai sitä kautta alun perin tiedon asiasta.

EDUSKUNNAN mediaohjeen mukaan eduskuntaryhmien kokoukset eivät ole julkisia ja niissä käytettyjä puheenvuoroja ei ole tarkoitettu ulkopuolisten tietoon.

-  Kun on ollut tilanne, jossa tätä vastaan on tehty syntiä, niin katsoin, että tälle pitää tulla jonkinlainen seuraus, Hindsberg kertoo.

Hän sanoo pyrkineensä varmistamaan, että seurauksesta ei muodostu HS:lle kohtuutonta.

-  Heillä on onneksi useita kuvaajia tänne (eduskuntaan) akkreditoituna.

Hindsberg kertoo käyneensä tapahtuneesta rakentavan keskustelun HS:n kuvaajan kanssa.

-  Hän ymmärtää, että tästä on saattanut luottamus horjua, ja hän on siitä kovin pahoillaan. Hän on esittänyt eduskunnalle anteeksipyynnön, ja me olemme sen hyväksyneet. Hän myös ymmärtää ja hyväksyy tämän seurauksen.

Tapauksesta kertoi aiemmin Iltalehti.

AVAINSANAT

Kirjavisa: Isänmaana suomen kieli

Rolf Bamberg

Puolimukavasti tunnettiin taas kirja ja kirjailija – kymppi täyttyi.

Jari-Pekka Vuorela lähtee elokuvavihjeestä liikkeelle.

“Vihjeet olivat yksiselitteiset. Vuoden 1966 paras elokuva oli tietysti Fred Zinnemannin A Man for All Seasons, jossa Paul Scofield esitti Gary Coo… ei kun Thomas Morea. Suomeksihan leffan nimi oli Kunnian mies.

Saman nimen sai vuonna 1968 syntyneen Tommi Melenderin romaani vuonna 2007. Kirjan henkilövalikoimaan kuuluu Markus Aurelius… no, mikä ettei.”

Niinpä niin, visaukkoa sytytti sitaattia etsiessään juuri tuo keisarillinen nimi Aurelius. Lieko ollut tunnettu Boreniuksen asianajotoimisto kirjailijan mielessä?

Veteraanivisailija Sirpa Taskinen jatkaa tiiviisti ja terävästi.

“‘Kunnian mies’ (2007) on Tommi Melenderin (1968) ensimmäinen romaani. Sitä ennen häneltä oli julkaistu kolme runokirjaa. En erityisesti piittaa Melenderin romaaneista; niissä miehet örveltävät ja meno on välillä rajua. Tosin on niissä pieniä väläyksiäkin: ‘Ellen olisi saanut raikuvia aplodeja, olisin voinut kuvitella sanoneeni jotain merkityksellistä.’

Sen sijaan hänen esseensä ovat mielenkiintoisia, niitä on lehdissä ja muutaman kirjan verran. Asiantunteviltakin ne vaikuttavat, onhan Melender taustaltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja taloustoimittaja.”

Juhani Niemikään ei niin järin innostunut romaanista ollut.

“Visakirja Kunnian mies ei sinänsä minuun oikein kolahtanut, mutta omat kirjalliset ansionsa silläkin epäilemättä on. Ainakin se paljastaa sijoitusmaailman rahanahneen todellisuuden ja pelaajien empatiakyvyttömyyden. He ovat vain pikavoittoja hamuavia spekulantteja ja huuhaalla rahastavia sijoituskonsulentteja. Kunnian mies on kuvaus miehistä, joita ajaa vain mammona ja raha. Jesuiittojen tapaan, päämäärä pyhittää keinot.

Ehkä vielä joskus saan kahlattua koko teoksen läpi, tältä istumalta se ei oikein luonnistunut.”

Mauri Panhelainen siteeraa alkuun WSOY:n luonnehdintaa kirjailjansa asemoitumisestaan kartalla.

“Kustantaja esittelee viikon päähenkilön näin: hänen kotikaupunkinsa on Vantaa ja isänmaansa suomen kieli.

Elämänkertatiedoista näkyy, että hän aloitti kirjallisen uransa 1980-luvulla runoilijana, kääntyi 2000-luvulla prosaistiksi ja on pitkin matkaa herättänyt huomiota etevänä esseistinä.

Pakko tunnnustaa, että viikon etsityn, Tommi Melenderin, proosatuotanto ei ole minulle kovin tuttu, vaikka yksi kuudesta romaanista on ollut Finlandia-ehdokkaana ja yksi kandidaattina Runeberg-palkinnon saajaksi.”

LAPPILAN KIRJAPIIRI signeeraa viestinsä sanoin “kiittää ja kuittaa” viitaten siis porukkansa saamaan virikkeeseen.

”Avaruuden rajuilmat/ eivät häiritse iltakävelyäni” runositaatti sopi kirjapiiriläisten pirtaan ja tekijä löytyi: terävä yksinäinen havainnoitsija on Tommi Melender, runoilija ja esseisti.

Proosarunoissa elää rinnan luonto ja kaupunki ja pohdiskelu maailmanlaajuisista asioista. Kokoelmien nimet kuvastavat tätä Maanosa minussa ja Metallisiivet selässä.

Esseekokoelmia Melender kirjoitti yhdessä Timo Hännikäisen ja Sinikka Vuolan kanssa. Uusimmassa romaanissaan Melender kertoo kokkolalaisen suvun sukupolvien kautta oikeistoradikalismista Suomessa. Kirjapiiriläisiä odottaa siis tutustuminen meille uuteen ja mielenkiintoiseen kirjailijaan! ”

Loppuun vielä Eero Pirttijärven yhtä kohottava vastaus:

“‘Lukeminen on nautinto, kuningatar sanoi. Se ei ole julkinen velvollisuus’. Näin sanoo kuningatar Alan Bennetin aivan upeassa kirjassa Epätavallinen lukija. Siitä ja monesta muusta aivan upeasta kirjasta olen saanut vinkin ja kimmokkeen lukea Kirjavisan kautta. Kaikkia visan kirjoja en ole lukenut, enkä varmaan tule lukeneeksi.

Epätavallinen lukija ei ole uudelleen visassa. Tämänkertainen kirja on Tommi Melanderin Kunnian mies. Se on itselläni varauksessa kirjastosta.”

Näin toimii parhaimmillaan Kirjavisa!

Ja vielä parempaa oli lukea jo vastausajan umpeuduttua tullut Eeron jatkoviesti: “Kunnian mies on luettuna. Erittäin sujuvasti kirjoitettu, kannatti kyllä lukea. Kirjan voi lukea kategoriaan jännityskirjat. Mutta mitä siitä sanoisi yhteenvetona? Yllättävästi, en tiedä mitä sanoa. Kiitoksia Sinulle jälleen hyvästä kirjavalinnasta.”

Kiitos itsellesi aktiivisuudesta!

Muita Melenderin tunnistajia olivat tällä kertaa Helena Nurmio, Tarmo Tikka, Veikko Huuska, ja Unto Vesa. Palkinto Lappilan poppoolle vaikka piirissä käsiteltäväksi. (rb)

Visasitaatti 6

Tällä kirjailijalla on varsin kosmopoliittinen näkymä maailmaan, josta kirjoittaa. Hänellä on sukujuuret Aasiassa, hän on syntynyt Lontoossa, varttunut ja opiskellut tohtoriksi Yhdysvalloissa ja asuu nykyisin Italiassa.

Kuka palkittu kirjailija, mikä teos?

Vastaukset 10.5. mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto.

”Subhas oli ollut lapsesta saakka varovainen. Äiti ei ollut koskaan joutunut juoksemaan hänen peräänsä. Hän piti äidille seuraa ja katseli vierestä, kun äiti laittoi ruokaa hiilivalkealla tai kirjaili kulmakunnan pukuompelijan tilaamia sareja ja puseroita. Hän auttoi isäänsä istuttamaan daalioita, joita isä kasvatti ruukuissa pihalla. Violetit, oranssit ja vaaleanpunaiset daaliankukat olivat pallomaisia, ja joidenkin terälehtien kärjet olivat valkoiset. Kukat hehkuivat hätkähdyttävän heleinä pihan harmaanruskeita muureja vasten.”

AVAINSANAT

Presidentti Stubbista julkaistiin virallinen valokuva – muistatko mistä Sauli Niinistön vastaavaa kuvaa arvosteltiin?

Alexander Stubb esiintyy usein kuvauksellisessa miljöössä - tässä hän on Ruotsin-vierailullaan Göteborgissa huhtikuussa.

Tasavallan presidentistä Alexander Stubbista on julkaistu virallinen valokuva, presidentin kanslia kertoo.

Mustavalkoisen kuvan on ottanut persoonallisista henkilökuvistaan tunnettu valokuvaaja Jussi Ratilainen, joka ikuisti myös Stubbin presidentinvaalikampanjaa.

Virallinen tasavallan presidentin muotokuva 2024.

Virallista tasavallan presidentin muotokuvaa on ollut tapana pitää esillä muun muassa valtion laitoksissa, virastoissa, varuskunnissa ja kouluissa. Perinteiseen tapaan kuka tahansa voi ladata kuvan itselleen maksutta kanslian verkkosivuilta.

VUONNA 2012 otettu Sauli Niinistön vastaava potretti herätti valokuvaajapiireissä ihmetystä, koska kuvaa ei ottanut ammattimainen muotokuvaaja vaan kokoomuksen verkkosuunnittelijanakin työskennellyt kuvaaja.

Virallista valokuvaa arvosteltiin myös siitä, että sen varjot oli tehty kuvankäsittelyohjelmalla eikä aidoilla studiovaloilla – ja isoissa suurennoksissa näkyi miten valokuvaajan hahmo heijastui Niinistön silmästä.

Presidentti Sauli Niinistön virallinen muotokuva vuodelta 2012.

 

AVAINSANAT