VALIKKO

Talouspolitiikan arviointineuvosto kriittisenä – ”Suurin ongelma on, että leikkaukset kohdistuvat osin samoihin ihmisiin”

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus ei todennäköisesti saavuta hallitusohjelmassa listatuilla toimilla tavoitettaan julkisen talouden velkasuhteen vakauttamisesta.

Näin arvioi talouspolitiikan arviointineuvosto keskiviikkona julkaistussa raportissaan.

Hallituksen keskeisenä tavoitteena on julkisen velkasuhteen vakauttaminen vaalikauden loppuun mennessä. Arviointineuvoston mielestä tämä on hyvä tavoite, jos talousympäristössä ei tapahdu suuria muutoksia.

Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan tekemään toimet, jotka vahvistavat Suomen julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla. Keinoina ovat muun muassa menoleikkaukset ja rakenteelliset uudistukset.

Arviointineuvoston mukaan hallitusohjelmaan kirjatut toimet kyllä vahvistavat julkista taloutta, mutta ne tuskin riittävät velkasuhteen vakauttamiseen.

ARVIOINTINEUVOSTON puheenjohtajan, taloustieteen professori Niku Määttäsen (kuvassa) mukaan on useita hallituksesta riippumattomia syitä, jotka heikentävät julkista taloutta. Talouden suhdanne on heikentynyt, ja korkojen nousu on lisännyt valtionvelan hoitokuluja.

Määttänen nostaa esiin myös kokonaisveroasteen laskun, joka johtuu suurelta osin liikenteen sähköistymisestä. Esimerkiksi polttoaineverojen tuotto vähenee, kun ladattavat autot yleistyvät.

Lisäksi valtiovarainministeriö ennustaa nyt, että kokonaisveroaste laskee tällä vaalikaudella huomattavasti enemmän kuin vielä hallitusohjelmaa laadittaessa osattiin ennakoida.

Arviointineuvosto kiinnittää huomiota hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan hallitus ei omilla päätöksillään kiristä kokonaisveroastetta. Neuvoston mukaan tämä kirjaus näyttää sulkevan pois veronkorotukset tilanteessa, jossa verotulot laskevat ilman hallituksen päätöksiä.

-  Tällaisessa tilanteessa, jossa kokonaisveroaste on hallituksesta riippumattomista syistä laskussa, se on aika hankala rajoite. Se tekee huomattavasti vaikeammaksi saavuttaa julkista taloutta koskevat tavoitteet, Määttänen sanoo STT:lle.

Määttäsen mukaan hallitus voisi parantaa talouspolitiikkansa tavoitteiden uskottavuutta, jos se suhtautuisi vähän joustavammin verotukseen.

-  Voitaisiin tehdä myös kompensoivia veronkorotuksia tilanteessa, jossa verotus on muuten rakenteellisesti kevenemässä.

ARVIOINTINEUVOSTON mukaan hallituksen sopeutustoimet perustuvat suurelta osin sosiaalietuuksien leikkauksiin.

Neuvosto sanoo, että joidenkin vähävaraisten ihmisten tulot pienenevät huomattavasti, vaikka hallitus on sanonut pyrkivänsä tekemään leikkaukset ”tavalla, joka huomioi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen”.

-  Suurin ongelma on, että eri sosiaalietuuksien leikkaukset kohdistuvat osin samoihin ihmisiin, neuvoston tiedotteessa sanotaan.

”Kunnianhimoista työllisyystavoitetta voi olla vaikea saavuttaa.”

Työllisyyspolitiikan vaikutuksia arviointineuvosto pitää hyvin epävarmoina. Hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostamista 80 prosenttiin vuoteen 2031 mennessä.

Kunnianhimoista työllisyystavoitetta voi olla vaikea saavuttaa, arviointineuvosto katsoo. Työllisyysaste on jo suhteellisen korkea, ja sen nostaminen edelleen on vaikeampaa kuin aiemmin.

Lisäksi arviointineuvosto huomauttaa, että hallituksen työllisyysohjelma keskittyy taloudellisiin kannustimiin. Muut työllistymisen esteet, kuten riittämätön ammattitaito, terveysongelmat ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat jäävät neuvoston mukaan liian vähälle huomiolle.

-  Näihin muihin tekijöihin olisi perusteltua yrittää jatkossa puuttua, vaikka se epäilemättä onkin vaikeampaa kuin taloudellisten kannustimien vahvistaminen, Määttänen sanoo.

HALLITUKSEN päätökset asumisen verotuksesta ovat arviointineuvoston mielestä perusteltuja. Asuntojen varainsiirtoveron alentaminen voi neuvoston mukaan parantaa asuntomarkkinoiden toimintaa, kun kotitalouksien on helpompi valita mieltymyksiään ja tarpeitaan paremmin vastaava asunto.

-  Varainsiirtoveron poistaminen kokonaan pitäisi asettaa tulevaisuuden tavoitteeksi, raportissa sanotaan.

Arviointineuvosto katsoo, että korkeiden asuinkustannusten perimmäinen syy on asuntojen riittämätön tarjonta suhteessa kysyntään. Neuvosto pitää tärkeänä, että hallitus kannustaa kaupunkeja, joissa asuntojen hinnat ovat korkeat, kaavoittamaan maata asuntokäyttöön maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusten eli MAL-sopimusten avulla.

Valtion tukemien Ara-asuntojen rakentamisen vähentäminen on arviointineuvoston mukaan perusteltua. Ara-asuntojen tuotanto syrjäyttää yksityistä asuntotarjontaa eikä lisää asuntojen kokonaistarjontaa, neuvosto sanoo.

RAPORTTI nostaa esiin myös Suomen hiilinielut, joihin on vaikuttanut etenkin metsien hiilinielun romahdus. Arviointineuvoston mukaan hallituksen olisi pyrittävä luomaan kannustimia hiilinielujen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi.

Neuvoston mielestä näiden kannustimien olisi hyvä perustua ainakin osittain siihen, että maanomistajat tai metsäteollisuus joutuvat maksamaan aiheuttamastaan hiilinielujen supistumisesta.

Arviointineuvoston mukaan Suomi ei välttämättä pysty täyttämään EU:n ilmastolainsäädännön mukaisia sitoumuksiaan päästövähennyksistä, mikä aiheuttaa uusia talouspoliittisia riskejä.

-  Tästä saattaa jollain aikataululla tulla veronmaksajille lasku, jos Suomi joutuu ostamaan kompensoivia hiilinieluyksiköitä muilta jäsenmailta, Määttänen sanoo.

-  Olisi melko ongelmallista, jos oltaisiin vain valmiita maksamaan tällainen lasku ilman, että mietitään tehokkaita toimia hiilinielujen vahvistamiseen.

HALLITUS aikoo päättää kevään kehysriihessä uusista sopeutustoimista, jotta Suomen nopeaa velkaantumista saadaan hillittyä. Pääministeri Orpo on sanonut, että lisäsopeutuksen tarve on arviolta 1-1,5 miljardia euroa.

Määttäsen mukaan lisäsopeutuksen kokoluokka on suurin piirtein kohdallaan, jos hallitus haluaa pitää kiinni omista julkisen talouden tavoitteistaan.

-  Tuon suuruusluokan lisäsäästöt tai vastaavasti verotulojen kasvattaminen veisivät ainakin huomattavasti lähemmäs hallituksen tavoitteita.

”Voin taata, että tulee hyvin haastava kevät.”

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi tiistaina Ylen A-studiossa, että lisäsopeutuksen tarve kehysriihessä voi nousta kahteen miljardiin euroon. Purran mukaan hallituksen pitää tarkastella menosäästöjen ohella myös veronkorotuksia.

-  Voin taata, että siitä tulee hyvin haastava kevät, Purra totesi.

Määttäsen mukaan on tietysti poliittinen valinta, miten hallitus painottaa menoleikkauksia ja veronkorotuksia. Hän kuitenkin katsoo, että lisäsopeutusta on vaikea tehdä pelkästään menoleikkauksilla, ainakaan tinkimättä muista tavoitteista, joita hallitus on talouspolitiikalleen asettanut.

Jo nykyisten sosiaaliturvaleikkausten perusteella on Määttäsen mukaan kyseenalaista, miten hallitus on huomioinut heikoimmassa asemassa olevat.

-  Joidenkin pienituloisten tulot jo väistämättä pienenevät aika tuntuvasti.

Purra väläytti joulukuussa Talouselämä-lehden haastattelussa mahdollisuutta ruoan arvonlisäveron korottamisesta. Määttänen pitää tätä harkitsemisen arvoisena vaihtoehtona.

-  Siihen liittyy tietenkin tulonjakokysymyksiä, mutta jos niin halutaan, niin ruoan arvonlisäveron korottaminen voitaisiin kompensoida korottamalla joitakin selkeästi pienituloisille suunnattuja tulonsiirtoja aavistuksen, Määttänen toteaa.

RIIPPUMATON talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta.

Arviointineuvostoon kuuluu puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä. Jäsenistä neljä on taloustieteilijöitä ja yksi edustaa muiden yhteiskuntatieteiden asiantuntemusta.

Neuvoston nykyiset jäsenet ovat taloustieteen professorit Niku Määttänen (pj.), Hilde Björnland ja Tuukka Saarimaa sekä työelämäprofessori Seija Ilmakunnas ja sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö. Neuvoston nykyinen kokoonpano aloitti toimikautensa viime keväänä.

Iiro-Matti Nieminen / STT

AVAINSANAT

EU-komissio julkistaa budjettiesityksensä – Luvassa vääntöä ainakin summasta, yhteisvelasta ja Unkarista

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa.

EU-komissio kertoo tänään, mihin unionin varoja halutaan kohdentaa tulevina vuosina. Komission on määrä julkistaa esityksensä EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Kyseessä on käytännössä EU:n budjetti vuosille 2028-2034.

Edessä ovat vielä pitkät neuvottelut jäsenmaiden kanssa. Budjettiin kohdistuu kireässä maailmantilanteessa erityisen paljon odotuksia ja paineita, sillä sen pitäisi vastata haasteisiin niin EU:n puolustuksen, ilmastonmuutoksen torjumisen kuin kilpailukyvyn kehittämisen saralla.

Lisäksi EU:n pitäisi alkaa varautua myös laajentumiseen esimerkiksi Ukrainan mahdollisen EU-jäsenyyden osalta.

Nykyinen budjetti kattaa vuodet 2021-2027. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa.

LUVASSA lienee jopa tavanomaista enemmän vääntöä ja vaikeita neuvotteluita.

Jäsenmaiden kesken on jo eroja siinä, pitäisikö budjetin määrää kasvattaa. Nykyinen budjetti on kooltaan noin 1  200 miljardia euroa.

Esimerkiksi Ranska on vaatinut sen kasvattamista, kun taas perinteiset ”nuukat maat” Saksa ja Hollanti ovat vastustaneet asiaa. Suomen linja on ollut, että budjetin tulee pysyä kohtuullisena.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi maanantaina Suomen pyrkineen vaikuttamaan budjettiin ennalta muun muassa puolustuksen ja Ukrainan tukemisen osalta.

-  Lisäksi Suomi tavoittelee itäisten raja-alueiden erityisrahoitusta huomioiden Suomen poikkeuksellisen aseman Venäjän rajavaltiona, hän sanoi tiedotteessa.

Mediatietojen mukaan komission esityksessä olisi mukana myös jonkinlainen uusi yhteisvelkaväline. Suomi on jo ilmaissut kriittisen suhtautumisensa ehdotukseen.

-  Suomi suhtautuu kriittisesti uusien, elpymisvälineen kaltaisten EU:n lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen. Tämän olemme linjanneet jo hallitusohjelmassa, Orpo sanoi.

ODOTUKSIA kohdistuu myös siihen, mitä budjetissa todetaan oikeusvaltiokehityksestä.

Demokratiasta ja oikeusvaltiokehityksestä vastaava komissaari Michael McGrath on sanonut, että komissio on harkinnut oikeusvaltiokehityksen kytkemistä tiukemmin osaksi EU:n tukien vastaanottamista osana seuraavaa budjettiesitystä.

Tämä koskee erityisesti Unkaria, jolta on jo jäädytetty miljardien eurojen edestä EU-tukia oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen vuoksi.

AVAINSANAT

HS-gallup: SDP jatkaa kärjessä – kannatus kasvoi taas hieman

SDP:n kärkipaikka gallupissa on selvä: 25,4 prosenttia, kun seuraavana tulevan kokoomus on lähes 6 prosenttia perässä.

SDP jatkaa suosituimpana puolueena Helsingin Sanomien kannatusmittauksessa. Puoluetta kannatti 25,4 prosenttia vastaajista, mikä on hieman enemmän kuin edellisessä mittauksessa.

Puolue pitää selkeää ykkössijaa, sillä toisena on kokoomus 19,8 prosentin kannatuksella. Kolmanneksi suosituin puolue on keskusta 15,7 prosentilla. Kummankin kannatus pysyi samana viime mittaukseen verrattuna.

Perussuomalaisten kannatus nousi 10,6 prosenttiin. Puolueen kannatus kohentui 0,6 prosenttiyksiköllä viime kuulta. Nousu oli mittauksen merkittävin muutos.

Oppositiopuolueista vasemmistoliiton kannatus on 9,8 prosenttia ja vihreiden 8,0 prosenttia. Molempien kannatus laski hieman kesäkuuhun verrattuna.

Muista hallituspuolueista RKP keräsi 4,1 ja kristillisdemokraatit 3,3 prosenttia.

HALLITUSPUOLUEIDEN yhteenlaskettu kannatus nousi 37,8 prosenttiin, kun viime kuussa vastaava luku oli 37,3 prosenttia. Kesäkuun kannatus oli pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituskauden pohjalukema.

Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian kesä-heinäkuussa. Tutkimusta varten haastateltiin noin 3  000:ta täysi-ikäistä mannersuomalaista.

Virhemarginaali on noin 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

AVAINSANAT

Kd unohtanut ”Raamatun neuvot” – kansanedustaja vaatii kokoomukselta ryhtiä

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) Pihlajavedellä Saimaalla 15. toukokuuta.

Kansanedustaja, entinen ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) vaatii Petteri Orpon (kok.) hallitukselta toimia saimaannorpan suojelemiseksi.

Kesän mittaan on uutisoitu useista kuuttien kuolemista kalastusverkkoihin. Mikkonen muistuttaa tiedotteessaan, että vain osa verkkokuolemista päätyy viranomaisten tietoon. Toimiessaan ympäristöministerinä Mikkonen oli päättämässä nykyisin voimassa olevista verkkokalastusrajoituksista.

– Verkkokalastusrajoitukset osoittautuvat vuosi toisensa jälkeen riittämättömiksi. Kuuttien hukkumiskuolemat verkkoihin ovat kaikkein suurimmat heinäkuussa verkkokalastuskiellon päätyttyä. Rajoitusten voimassaoloa tulee pidentää vähintään heinäkuun loppuun saimaannorpan suojelemiseksi. Ehdotimme tätä valtioneuvostolle jo vuonna 2021, mutta sosialidemokraatit, keskusta ja ruotsalainen kansanpuolue eivät ehdotusta tukeneet, Mikkonen sanoo.

SAIMAANNORPPAKANTA on saatu kasvuun rajoittamalla verkkokalastusta ja lisäämällä norpan lisääntymistä tukevia toimia, kuten apukinosten kolaamista. Saimaannorppa on silti edelleen erittäin uhanalainen laji.

– Saimaannorppaa uhkaa paitsi verkkokalastus myös ilmastonmuutos, jonka myötä muuttunut lumitilanne heikentää norpan pesintää. Tehokkain yksittäinen päätös, jonka voimme norpan suojelemiseksi tehdä, on rajoittaa norpalle vaarallisten kalastusvälineiden käyttöä. Parasta olisi kieltää norpalle vaaralliset kalastusvälineet sen levinneisyysalueella kokonaan.

Mikkosen mukaan norppaturvallisia kalastusvälineitä kehitellään kokoajan. Jo nyt avorysät, nielurajoitteiset katiskat, troolaus ja nuottaus mahdollistavat niin kotitarve- kuin ammattikalastuksen Saimaalla.

– Ammattikalastajille tulisi aktiivisesti tarjota investointitukea norppaturvallisten pyydysten hankintaan, Mikkonen ehdottaa.

NYKYINEN asetus päättyy ensi keväänä ja hallituksen on pian päätettävä uusista kalastusrajoituksista seuraavalle viidelle vuodelle vuodesta 2026 alkaen. Ympäristöministeri Sari Multalalla (kok.) on Mikkosen mukaan nyt näytönpaikka, sillä hän ja kokoomus vaativat viime kaudella äänekkäästi kalastusrajoitusten pidentämistä heinäkuulle. Kokoomus myös äänesti Saimaalle verkkokalastuskieltoa vaatineen kansalaisaloitteen puolesta.

– Ympäristöministeri on tähän mennessä antanut periksi maa- ja metsätalousministerille kaikissa luonnonsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi vanhojen metsien kriteerit vesitettiin, perinnebiotooppien hoitomahdollisuuksia on vähennetty ja jopa uhanalaisten lajien metsästystä on helpotettu.

– Toivottavasti kokoomus on valmis turvaamaan edes saimaannorpan tulevaisuuden tiukentamalla kalastusrajoituksia. Vai onko hallitus antanut kaikissa luontokysymyksissä vallan Kristillisdemokraateille, jotka ovat täysin unohtaneet Raamatun neuvot luonnon varjelemisesta, Mikkonen lataa tiedotteessaan.

Maa- ja metsätalousministeri on Kd:n puheenjohtaja Sari Essayah.

AVAINSANAT

Halla-ahon avustajalle syyte luottamusaseman väärinkäytöstä

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho 18. kesäkuuta.

Eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) avustaja Tanja Aidanjuuri (ps.) on saanut syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä.

Syyte ei liity Aidanjuuren avustajantehtävään, vaan hänen toimintaansa Vantaan kaupunginvaltuutettuna viitisen vuotta sitten.

POLIISI kertoi kesäkuussa, että Vantaan kaupungin vuokrataloyhtiön yhdessä kerrostalohankkeessa on syytä epäillä hankintalain rikkomista. Poliisin mukaan vuokrataloyhtiölle epäillään aiheutuneen noin 2,85 miljoonan euron vahingot.

Aidanjuuri kertoo STT:lle, että hän oli vuokrataloyhtiön hallituksessa kokemattomana ensikertalaisena ja luotti konsernin johdon arvioihin.

Jutussa on useita muitakin syytettyjä.

AVAINSANAT

Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisten kiinteistökauppakielto voimaan

Itärannan ja Länsirannan varuskunnan kyltit Jyväskylän Tikkakoskella 27. toukokuuta 2025.

Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisia koskeva kiinteistökauppakielto astui tiistaina voimaan valtioneuvoston asetuksella.

Jatkossa kiinteistön hankintaan ei anneta lupaa henkilöille, joiden kansalaisuusvaltio loukkaa toisen valtion alueellista koskemattomuutta, itsenäisyyttä ja suvereniteettia ja joiden valtio muodostaa uhan Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kirjoittaa X:ssä, että laissa on kyse Suomen turvallisuuden vahvistamisesta ja varautumisesta kaikkiin vaikuttamiskeinoihin. Häkkäsen mukaan uudistus olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, mutta edellinen hallitus ei tarttunut asiaan.

-  Kun aloitin puolustusministeriössä, pidin tätä epäkohtana ja käynnistin kiinteistökauppakiellon valmistelun noin kaksi vuotta sitten, Häkkänen kirjoitti.

AVAINSANAT