VALIKKO

WP: Hillary Clintonin sähköpostitutkinta päättyi

Kuva: LEHTIKUVA / AFP Don Emmert

Yhdysvaltain ulkoministeriö on lopettanut useita vuosia kestäneen tutkinnan liittyen Hillary Clintonin sähköposteihin, Washington Post kertoo.

Tutkijat toteavat, etteivät ministeriön työntekijät ole käsitelleet salattua tietoa varomattomasti tarkoituksellisesti tai systemaattisesti.

Tutkinta kohdistui 33 000 sähköpostiin, jotka olivat kulkeneet Clintonin yksityisen sähköpostipalvelimen kautta tämän toimiessa Yhdysvaltain ulkoministerinä.

Sähköpostikohu varjosti Clintonin presidenttiehdokkuussa vaaleissa, joissa nykyinen presidentti Donald Trump nousi virkaansa. Trump on valintansa jälkeenkin pitänyt asiaa jatkuvasti esillä.

Tutkijat kertovat, että 38 työntekijää rikkoi turvallisuusohjeita ja tutkinnassa ilmeni tapauksia, joissa salaiseksi luokiteltua tietoa oli käsitelty epäasiallisesti. Pääosin ministeriön työntekijät olivat kuitenkin tehneet parhaansa ohjeistusten noudattamiseksi.

AVAINSANAT

Ukrainassa ollut taas levoton päivä – kaksi sairaalaa evakuoitu varmuuden vuoksi

Kiovassa viranomaiset ilmoittivat perjantaina kahden sairaalan evakuoimisesta Venäjän mahdollisen hyökkäyksen pelossa.

Evakuoinnin syynä on verkossa kiertävä video, jossa käytännössä ilmoitetaan hyökkäyksestä sairaaloita vastaan, kaupungin hallinto kertoi. Se viittasi Valko-Venäjän turvallisuuspalvelun KGB:n päällikön kommentteihin, joiden mukaan sairaaloissa oleskelisi sotilashenkilöstöä, jolloin ne olisivat oikeutettuja sotilaskohteita.

Kiovan viranomaiset ovat tuominneet väitteen täysin valheelliseksi ja vihollisen provokaatioksi, jota yritetään hyödyntää hyökättäessä Kiovan sosiaalista infrastruktuuria vastaan.

Toinen sairaaloista on Ukrainan mukaan lastensairaala.

-  Kiovan viranomaiset tekevät kaiken mahdollisen potilaiden ja lääkäreiden siirtämiseksi muihin pääkaupungin hoitolaitoksiin, kaupungin hallinto sanoi.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan Ukrainan terveydenhuoltojärjestelmää vastaan on tehty ainakin lähes 1  700 hyökkäystä sen jälkeen, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan alkoi helmikuussa 2022.

Näissä hyökkäyksissä on WHO:n tämän kuun alussa julkistamien tilastojen mukaan kuollut lähes 130 ja haavoittunut liki 300 ihmistä.

VENÄJÄ kertoi perjantaina iskeneensä Ukrainan rautatieinfrastruktuuria ja länsiaseita kuljettaneita junia vastaan. Maan puolustusministeriön mukaan isku tehtiin torstaina Donetskin ja Harkovan alueilla käyttämällä ohjuksia ja tykistöä.

Ukrainan mukaan ohjusiskussa Donetskin seudulla kuoli kolme rautateiden työntekijää ja haavoittui neljä. Venäjän hyökkäyksessä Harkovan seudulla kerrotaan puolestaan haavoittuneen kymmenen siviiliä.

Venäjän joukkojen hyökkäykset rautateiden infrastruktuuria vastaan on tähdätty aiheuttamaan häiriöitä Ukrainan sotilasmateriaalin kuljetuksille ennen suunniteltua hyökkäystä, Ukrainan turvallisuuslähde sanoi perjantaina.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on varoittanut, että Venäjä haluaa armeijansa valloittavan strategisesti tärkeän Tshasiv Jarin kaupungin Itä-Ukrainassa ennen Venäjällä vietettävää Neuvostoliiton toisen maailmansodan voittoa juhlistavaa voitonpäivää 9. toukokuuta.

AVAINSANAT

Ruotsissa esitetään puolustusmenojen kasvattamista 2,6 prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä

Kuvituskuva presidentti Alexander Stubbin valtiovierailulta 24. huhtikuuta, jolloin hän tutustui myös Älvsborgsin rannikkojoukkoihin Göteborgissa.

Ruotsin valtiopäiväpuolueiden puolustuskomitea Försvarsberedningen ehdottaa maan puolustusmenojen kasvattamista 2,6 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Asiasta kertoo muun muassa ruotsalaislehti Dagens Nyheter.

Komitean tänään julkaisemassa mietinnössä esitetään myös, että Ruotsilla olisi neljä prikaatia vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi vuosittain koulutettavien varusmiesten määrää halutaan kasvattaa. Myös ilmapuolustukseen halutaan panostaa.

Försvarsberedningenin tarkoitus on rakentaa yksimielisyyttä yli puoluerajojen ennen valtiopäivillä tehtäviä päätöksiä puolustuksesta.

AVAINSANAT

Kiinan Xi Yhdysvaltain Blinkenille: Maiden välillä useita ongelmia, jotka pitäisi ratkaista

Antony Blinken ja Xi Jinping tapasivat Pekingissä 26. huhtikuuta.
  • Ulkomaat
  • 26.04.2024
  • 12:17
  • (Päivitetty: 26.04. 13:22)

Kiinan presidentti Xi Jingping kertoi tänään Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinkenille, että Kiinan ja Yhdysvaltojen tulisi olla kumppaneita, ei kilpailijoita. Asiasta kertoo Kiinan valtiollinen televisioyhtiö CCTV.

CCTV:n mukaan Xi sanoi, että maiden välillä on edelleen useita ongelmia, jotka pitäisi ratkaista. Xin mukaan maiden välisissä suhteissa on kuitenkin tapahtunut edistystä sen jälkeen, kun Xi oli tavannut Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin viime vuonna.

Xi kertoi toivovansa, että Yhdysvallat voisi suhtautua myönteisesti Kiinan kehitykseen.

-  Kun tämä perustavanlaatuinen ongelma on ratkaistu, suhteet voivat todella vakaantua, parantua ja mennä eteenpäin, Xi sanoi.

Aiemmin tänään Kiinan ulkoministeri Wang Yi varoitti Blinkeniä tämän esitettyä huolensa muun muassa Kiinan Venäjälle antamasta tuesta. Wangin mukaan Yhdysvaltain painostus voisi ajaa Yhdysvaltain ja Kiinan suhteet syöksykierteeseen.

Wang sanoi myös, että Taiwanin-kysymys on “ensimmäinen punainen linja”, jota Yhdysvaltain ei pidä ylittää suhteissaan Kiinan kanssa.

Yhdysvaltain ulkoministeri kuvaili yli viisituntista keskusteluaan Wangin kanssa kattavaksi ja rakentavaksi.

Blinken on vierailulla Kiinassa jo toista kertaa alle vuoden sisällä.

Uutista täydennetty klo 13.22.

AVAINSANAT

Ukrainan maatalousministeri vangittiin korruptiosta epäiltynä

  • Ulkomaat
  • 26.04.2024
  • 10:50
  • (Päivitetty: 26.04. 14:25)

Ukrainan maatalousministeri Mykola Solskyi on vangittu korruptiosta epäiltynä, ukrainalaissyyttäjät kertovat. Myöhemmin päivällä uutisoitiin, että Solskyi on vapautettu takuita vastaan.

Ministeriä epäillään yli seitsemän miljoonan dollarin eli vajaan seitsemän miljoonan euron arvoisen maa-alueen laittomasta haltuunotosta aikana, jolloin hän toimi suuren maatalousyrityksen johtajana ja Ukrainan parlamentin jäsenenä.

Syyttäjät kertovat, että korruptiotutkintaan liittyy useita muitakin epäiltyjä, joista osa on valtion virkamiehiä.

Syyttäjien mukaan korruptionvastainen tuomioistuin on määrännyt Solskyin pidettäväksi vangittuna 24. kesäkuuta asti. Takuusummaksi on määrätty 75.7 miljoonaa hryvniaa eli noin 1,8 miljoonaa euroa.

Solskyi antoi eroilmoituksensa aiemmin tällä viikolla. Samalla hän kertoi olevansa valmis tekemään yhteistyötä tutkinnan kanssa.

Solskyi valittiin Ukrainan parlamenttiin vuonna 2019. Maatalousministeriksi hänet nimitettiin maaliskuussa 2022.

Ukrainassa on ilmennyt useita korruptiotapauksia Venäjän aloitettua laajan hyökkäyksensä maahan helmikuussa 2022. Paljastuneissa korruptiotapauksissa on enimmäkseen ollut mukana alemman tason virkamiehiä, ja ne ovat liittyneet armeijan hankintoihin.

Viime syksynä presidentti Volodymyr Zelenskyi irtisanoi silloisen puolustusministerin Oleksi Reznikovin sen jälkeen, kun puolustusministeriöstä oli paljastunut lukuisia korruptioskandaaleja.

Uutista päivitetty klo 14.25 tiedolla, että ministeri on vapautettu takuita vastaan.

AVAINSANAT

Trumpin havittelema täydellinen syytesuoja ei vakuuttanut Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomareita

Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomarit eivät vaikuttaneet olevan vakuuttuneita siitä, että maan entisellä presidentillä Donald Trumpilla olisi täydellistä syytesuojaa.

Torstaisessa kuulemisessa osa tuomareista näytti kuitenkin asettuvan kannalle, että presidentillinen syytesuoja koskisi jossain määrin virallisiksi päätöksiksi katsottavia tekoja. Yhdeksästä tuomarista neljä tai viisi vaikutti olevan osittaisen syytesuojan puolella.

Kuuleminen liittyi alkamistaan odottavaan alemman asteen oikeudenkäyntiin, jossa Trumpia syytetään yrityksistä kumota vuoden 2020 presidentinvaalien tulos.

Trump on väittänyt hänellä olevan täydellinen suoja rikossyytteiltä kaikkien toimien osalta, jotka hän on tehnyt presidenttinä ollessaan. Vetoomustuomioistuin päätyi helmikuussa päinvastaiselle kannalle, minkä jälkeen Trump vetosi asiassa korkeimpaan oikeuteen.

Tuomarien odotetaan tekevän asiasta päätöksen kesäkuun loppuun mennessä.

OIKEUDEN kolme liberaalituomaria olivat selkeästi täydellistä syytesuojaa vastaan.

Konservatiivituomari Samuel Alito kysyi kuulemisessa, että jos presidenteillä ei olisi syytesuojaa, mikseivät presidentit sitten armahtaisi itseään kautensa päätteeksi. Toinen konservatiivituomari Clarence Thomas ihmetteli myös sitä, miksei aiempia presidenttejä oltu asetettu rikossyytteiden alaiseksi.

-  Syy sille, miksi aiempia rikossyytteitä ei ole ollut, on rikoksien puute, Trumpia vastaan syytteen nostanutta erikoissyyttäjää edustava Michael Dreeben sanoi kuulemisessa.

Trumpia edustanut asianajaja John Sauer sanoi, että presidentti-instituutiota ei voisi jatkaa nykyisessä muodossaan, mikäli presidentillistä syytesuojaa ei olisi. Sauerkin kuitenkin myönsi, että entisen presidentin yksityishenkilönä tekemiksi katsotuista toimista voitaisiin nostaa rikossyytteitä.

AVAINSANAT