WP: Israel ja Hamas lähellä sopua taistelujen keskeyttämisestä

Nuorukainen kävelee raunioilla Gazan Rafahissa.

Yhdysvaltalaislehti Washington Post kertoo lähteisiinsä nojaten Israelin ja Hamasin päässeen alustavaan sopimukseen taistelujen keskeyttämisestä viideksi päiväksi. Valkoisen talon kansallisen turvallisuusneuvoston tiedottaja Adrienne Watson kuitenkin kiisti sovun vielä syntyneen.

- Emme ole vielä päässeet sopimukseen, mutta jatkamme kovan työn tekemistä, jotta pääsemme sopimukseen, Watson kommentoi Washington Postin uutista viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter) julkaistussa viestissä.

Washington Postin mukaan mahdolliseen sopimukseen kuuluisi taistelujen keskeyttämisen lisäksi ainakin 50:n Hamasin ottaman panttivangin vapauttaminen. Lisäksi humanitaarista apua olisi tarkoitus tuoda merkittävä määrä Egyptistä Gazaan.

Lehden mukaan tulitaukoa valvottaisiin ilmasta käsin.

Sopimuksen pääpiirteitä olisi lehden mukaan laadittu Qatarin Dohassa useita viikkoja kestäneissä neuvotteluissa. Neuvotteluissa on ollut mukana Israelin ja Hamasin edustajien lisäksi myös Yhdysvallat.

Israelin Washingtonin-suurlähetystöstä ei kommentoitu neuvotteluja lehdelle.

GAZAN kaistan suurin sairaala ei kykene toimimaan muun muassa puhtaan veden, polttoaineen, lääkkeiden ja ruoan puutteen vuoksi, kertoo sairaalalla vieraillut Maailman terveysjärjestö WHO viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter).

WHO:n asiantuntijat olivat kuvailleet tilannetta epätoivoiseksi Israelin valtaamalla al-Shifan sairaalalla. Al-Shifassa vieraillut ryhmä koostui useiden eri YK:n alaisten järjestöjen lääketieteen, logistiikan ja turvallisuuden asiantuntijoista.

Sairaalassa on WHO:n mukaan edelleen lähes 300 potilasta ja 25 lääkintähenkilökunnan jäsentä.

- Useita potilaita on kuollut edellisen 2-3 päivän aikana lääketieteellisen hoidon keskeytymisen vuoksi, WHO kertoo viestissään.

Sairaalassa olevien potilaiden joukossa kerrotaan olevan edelleen noin 30 erittäin kriittisessä tilassa olevaa pikkuvauvaa. Lisäksi sairaalassa on kaksi tehohoidossa olevaa ja yli 20 dialyysihoitoa vaativaa potilasta.

Ryhmä oli nähnyt sairaalan sisäänkäynnin luona joukkohaudan, johon oli heidän saamiensa tietojen mukaan haudattu yli 80 ihmistä.

Turvallisuustilanteen vuoksi ryhmän lauantainen vierailu sairaalan sisällä kesti vain tunnin, WHO kertoi.

WHO:N mukaan valtaosa sairaalassa olevista potilaista on saanut vammoja sotatoimien seurauksena. Monien haavoittuneiden avohaavat ovat tulehtuneet puutteellisten infektioehkäisytoimien sekä antibioottien puutteen vuoksi.

Sairaalan sisä- ja ulkotilat ovat WHO:n mukaan täynnä jätteitä, mikä on lisännyt tartuntariskiä.

WHO kertoo suunnittelevansa sairaalaan jääneiden potilaiden ja lääkintähenkilöstön välitöntä evakuoimista. Tulevien vuorokausien aikana sairaalalle jääneet on tarkoitus siirtää eteläisessä Gazassa oleviin sairaaloihin.

- Nämä sairaalat toimivat jo nykyisellään yli suorituskykynsä, ja uudet potilaat al-Shifan sairaalasta kuormittavat sairaaloiden henkilökuntaa entisestään, WHO kirjoitti.

Lisäksi WHO toisti julkaisussaan vaatimuksensa välittömästä tulitauosta, humanitaarisen avun jatkuvasta tarjoamisesta, panttivankien vapauttamisesta sekä sairaaloihin kohdistuvien iskujen lopettamisesta.

GAZA ja Länsiranta tulisi lopulta yhdistää uuden palestiinalaishallinnon alaisuuteen, katsoo Yhdysvaltain presidentti Joe Biden.

Biden kirjoittaa Washington Postissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että alueille tulisi muodostaa yhteinen hallinto samalla kun kaikki tekevät työtä kahden valtion ratkaisun edistämiseksi.

- Kahden valtion malli on ainut tapa taata pitkällä aikavälillä turvallisuus sekä israelilaisille että palestiinalaisille, Biden kirjoitti.

Bidenin mukaan nyt käynnissä oleva tilanne on tehnyt kahden valtion mallin entistä välttämättömämmäksi, vaikka se näyttää tällä hetkellä erittäin kaukaiselta tulevaisuudelta.

Äärijärjestö Hamas on hallinnut Gazaa vuoden 2006 vaalivoitostaan lähtien. Länsirantaa ja kansainvälisesti tunnustettua palestiinalaishallintoa taas johtaa Fatah-palestiinalaisjärjestö.

AVAINSANAT

Tilanne kiristyy Intian ja Pakistanin välillä: maat iskujen ja kostoiskujen kierteessä

Intia on tehnyt ohjusiskuja Pakistanin lentotukikohtiin, Pakistanin asevoimat kertoi varhain lauantaina. Pakistan vastasi aamulla omilla iskuillaan.

Pakistanin mukaan Intia teki ”peittelemättömässä aggressiossaan” iskuja kolmeen sen tukikohtaan. Yksi niistä oli Nur Khanin lentotukikohta Rawalpindissä, joka sijaitsee vain noin kymmenen kilometriä pääkaupunki Islamabadista. Miljoonakaupunki Rawalpindissä sijaitsee myös Pakistanin asevoimien päämaja.

-  Odottaakapa vain meidän vastaustamme, Pakistanin asevoimien edustaja Ahmed Sharif Chaudhry sanoi tv-lähetyksessä.

Muutamaa tuntia myöhemmin pakistanilaiset turvallisuuslähteet kertoivat uutistoimisto AFP:n mukaan, että Pakistan oli aloittanut iskut Intiaan. AFP:n toimittajat kertoivat kuulleensa räjähdyksiä Srinagarin kaupungissa, joka sijaitsee Intian hallitsemassa osassa Kashmiria.

Intian asevoimat kertoi niin ikään, että Pakistan oli tehnyt lauantaina iskuja maiden raja-alueen tuntumassa.

Intia ja Pakistan ovat viime päivinä tehneet ilmaiskuja toisiaan vastaan, kun kahden ydinasevaltion välinen konflikti on kiihtynyt. Perjantaina Pakistan teki lennokkihyökkäyksiä ja suuntasi raskasta tykistötulta Intian puolelle.

Maat tekivät lennokki-iskuja toisiaan vastaan niin ikään torstaina. Intia esimerkiksi kertoi tuhonneensa lennokeilla Pakistanin ilmatorjuntajärjestelmiä. Viime päivien iskuissa on kuollut kymmeniä ihmisiä.

Pakistanin mukaan Intia teki ”peittelemättömässä aggressiossaan” iskuja kolmeen sen tukikohtaan.

YHTEENOTTOJEN taustalla on huhtikuussa kiistellyllä Kashmirin alueella tapahtunut terrori-isku, jossa surmattiin 26 ihmistä, valtaosa heistä intialaisturisteja. Isku kiristi Intian ja Pakistanin suhteet äärimmilleen. Intia on sanonut Pakistanin tukevan iskun tehneiden terroristien toimintaa, mutta Pakistan on kiistänyt syytökset.

Intia ja Pakistan ovat käyneet aikaisemmin jo kaksi sotaa Kashmirin hallinnasta.

YHDYSVALTAIN ulkoministeri Marco Rubio tarjosi Yhdysvaltain apua ”rakentavien keskustelujen” aloittamiseksi Intian ja Pakistanin välillä.

Yhdysvaltain ulkoministeriö kertoi Rubion puhuneen perjantaina Pakistanin asevoimien komentajan Asim Munirin kanssa ja kehottaneen osapuolia löytämään keinoja tilanteen liennyttämiseksi.

Myös G7-maiden ryhmä kehotti varhain lauantaina Suomen aikaa Intiaa ja Pakistania liennyttämään välittömästi konfliktiaan. Rikkaiden demokratioiden ryhmä kehotti maita olemaan voimankäytössä mahdollisimman pidättyväisiä.

-  Sotilaallisen eskalaation jatkuminen uhkaa vakavasti alueellista vakautta, G7-ulkoministerit sanoivat lausunnossaan.

G7-maat sanoivat, että Intian ja Pakistanin tulisi ryhtyä vuoropuheluun rauhanomaisen ratkaisun saamiseksi.

AVAINSANAT

Iranin ja Yhdysvaltain ydinneuvottelut jatkuvat – Trump ei sulje pois sotilastoimia ydinohjelman lopettamiseksi

Iranin ja Yhdysvaltojen ydinneuvottelut jatkuvat sunnuntaina Omanissa, kertoi Iranin ulkoministerin Abbas Araghchi perjantaina. Araghchin mukaan neuvotteluja välittävä Oman oli ehdottanut ajankohtaa, ja molemmat osapuolet olivat hyväksyneet sen.

Neuvottelulähteen mukaan muun muassa Yhdysvaltain erityislähettilään Steve Witkoffin on määrä saapua neuvotteluihin sunnuntaina.

-  Neuvottelut etenevät ja luonnollisesti, mitä enemmän etenemme, mitä enemmän konsultaatioita meillä on, sitä enemmän aikaa valtuuskunnat tarvitsevat asioiden selvittämiseen, Araghchi sanoi Iranin mediassa julkaistulla videolla.

Maiden piti jatkaa neuvotteluja jo viime viikonloppuna, mutta välittäjänä toimiva Oman perui neuvottelut ”logistisista syistä”.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump sanoi torstaina radiohaastattelussa haluavansa saavuttaa neuvottelemalla täyden varmuuden siitä, että Iran on lopettanut ydinohjelmansa. Trump on aikaisemmin sanonut, ettei sulje pois sotilastoimia Iranin ydinohjelman lopettamiseksi.

AVAINSANAT

Naton hintaan korotuspainetta – Hollannin pääministeri vaatii rajua puolustusmenonostoa

Nato-mailta puuttuu yhteisymmärrys puolustemenojen tulevasta suuruudesta. Korotuspaine on kova.

Hollannin pääministeri Dick Schoof kertoi perjantaina, että Naton pääsihteeri Mark Rutte haluaa liittolaisten sitoutuvan käyttämään puolustusmenoihin viisi prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2032 mennessä.

Pääministerin mukaan Rutte on kirjoittanut kaikille Naton jäsenmaille ja vaatinut niitä käyttämään suoriin puolustusmenoihin 3,5 prosenttia ja liitännäismenoihin kuten infrastruktuuriin ja kyberturvallisuuteen 1,5 prosenttia. Schoofin mukaan Rutte haluaisi, että asiasta saataisiin aikaan päätös kesäkuun Nato-huippukokouksessa.

Rutte ei perjantaina vahvistanut mainittuja lukuja, mutta sanoi, että Naton sisällä käydään aiheesta keskusteluja. Nato-maiden ulkoministerien odotetaan etsivän asiaan ratkaisua epävirallisessa tapaamisessa Turkissa ensi viikolla.

Uutistoimisto AFP:n diplomaattilähteiden mukaan vielä on myös määrittelemättä, mikä kaikki voitaisiin laskea liitännäismenoiksi. Keskustelut puolustusmenojen määrästä ovat lähteiden mukaan alkutekijöissä, eikä vielä ole yhteisymmärrystä siitä, millaisiin numeroihin päädytään.

Naton pääsihteeri Mark Rutte haluaa liittolaisten sitoutuvan käyttämään puolustusmenoihin viisi prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2032 mennessä.

YHDYSVALTOJEN presidentti Donald Trump on aiemmin vaatinut, että sen Nato-liittolaiset nostaisivat puolustusmenonsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tällä hetkellä edes Yhdysvallat ei käytä puolustukseen moista summaa.

Suomen puolustusministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi huhtikuussa, että Suomen päätöstä nostaa puolustusmenot kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta on kiitelty Natossa. Hän huomautti tuolloin, etteivät Suomen laskelmissa ole mukana yleisen asevelvollisuuden aiheuttamat menot.

Viime vuonna 32:sta Nato-maasta vain 22 saavutti tavoitteen käyttää kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustusmenoihin. Muun muassa Italia, Espanja, Kanada ja Belgia eivät päässeet tavoitteeseen, mutta ovat luvanneet saavuttaa sen tänä vuonna.

AVAINSANAT

Historiallinen länsijohtajien vierailu Ukrainaan – Stubb: ideaalitilanteessa aselepo voitaisiin julistaa jo viikonloppuna

Britannian, Ranskan, Saksan ja Puolan johtajat tekevät lauantaina historiallisen yhteisvierailun Ukrainaan ja tapaavat presidentti Volodymyr Zelenskyin. Johtajat saapuivat Kiovaan aamulla.

Britannian pääministeri Keir Starmer, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan liittokansleri Friedrich Merz ja Puolan pääministeri Donald Tusk kertoivat asiasta lausunnossa lauantaina puolenyön jälkeen Suomen aikaa.

Lausunnossaan he kehottivat Venäjää suostumaan ilman ennakkoehtoja 30 päivän aselepoon ja viittasivat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vastaavaan vaatimukseen. Trump on ajanut Ukrainaan 30 päivän aselepoa, mutta Venäjä ei toistaiseksi ole taipunut paineeseen.

Zelenskyi kertoi jo perjantaina, että Ukrainaa tukevien maiden eli niin sanotun halukkaiden koalition johtajia matkustaa lauantaina Ukrainaan.

Tavattuaan Zelenskyin Starmer, Macron, Merz ja Tusk isännöivät videokokousta, johon osallistuu myös muiden Ukrainaa tukevien maiden johtajia, muun muassa Suomen presidentti Alexander Stubb. Presidentin kansliasta kerrottiin perjantaina, että Stubb osallistuu lauantaina Ukrainaa käsittelevään videokonferenssiin.

Stubbin mukaan videokokouksessa on tarkoitus keskustella Venäjälle asetettavista pakotteista, jos se ei suostu 30 päivän aselepoon. Stubbin mukaan ideaalitilanteessa aselepo Ukrainaan voitaisiin julistaa jo viikonloppuna.

Halukkaiden koalition videokokouksessa käsitellään myös Ukrainaan kaavailtuja eurooppalaisia rauhanturvajoukkoja.

NELJÄN johtajan lausunnon mukaan halukkaiden koalition videokokouksessa käsitellään myös Ukrainaan kaavailtuja eurooppalaisia rauhanturvajoukkoja.

-  (Joukot) auttaisivat Ukrainan asevoimien uudistamisessa mahdollisen rauhansopimuksen jälkeen ja vahvistaisivat luottamusta tulevaan rauhaan, lausunnossa sanotaan.

Starmer, Macron, Merz ja Tusk sanoivat lausunnossaan olevansa valmiita tukemaan rauhanneuvotteluita niin pian kuin mahdollista. 30 päivän aselevon olisi tarkoitus luoda tilaa rauhanneuvotteluille.

-  Verenvuodatuksen on loputtava, Venäjän on lopetettava laiton hyökkäyksensä ja Ukrainan täytyy saada kukoistaa turvallisena ja itsenäisenä kansakuntana kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolella myös tulevien sukupolvien aikana, johtajat lausuivat.

-  Me aiomme jatkaa tukemme lisäämistä Ukrainalle. Lisäämme painetta Venäjän sotakonetta kohtaan, kunnes Venäjä suostuu pysyvään aselepoon.

Johtajat aikovat vakuuttaa Zelenskyille vankkumatonta sitoutumistaan Ukrainaan.

-  Me, Ranskan, Saksan, Puolan ja Britannian johtajat, seisomme Kiovassa solidaarisuuden hengessä Ukrainan rinnalla Venäjän barbaarista ja laitonta täysimittaista hyökkäystä vastaan, johtajat lausuivat.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi lauantaina uutiskanava ABC:lle antamassaan haastattelussa, että Ukrainan liittolaisten on lopetettava asetoimitukset ennen kuin Venäjä suostuisi tulitaukoon. Aselepo olisi Peskovin mukaan muutoin Ukrainalle etu nyt kun Venäjän joukot etenevät rintamalla.

KYSEESSÄ on ensimmäinen näiden neljän maan johtajien yhteisvierailu Ukrainaan sodan aikana. Vierailulla on tarkoitus olla suuri symboliarvo ja sen on tarkoitus viestiä Euroopan yhtenäisyydestä, etenkin kun se tapahtuu vain päivä sen jälkeen kun Venäjän presidentti Vladimir Putin esiintyi uhmakkaasti voitonpäivän juhlallisuuksissa Moskovassa.

Merz aloitti liittokanslerina vasta tällä viikolla ja tekee näin ollen ensimmäisen Ukrainan-visiittinsä heti valtaan astumisen jälkeen. Macron puolestaan ei ole käynyt Kiovassa sitten kesän 2022, jolloin hän teki sinne yhteisvierailun Saksan ja Italian silloisten johtajien kanssa.

Macronin kanslian virkamies kertoi uutistoimisto AFP:lle, että yhteisvierailu vain neljä päivää Merzin astuttua valtaan antaa viestin Euroopan yhtenäisyydestä, voimasta ja reagointikyvystä.

-  Ja se peilaa Putinin juhlallisuuksia, virkamies sanoi.

AVAINSANAT

Yhdysvaltoja uhkaa maksukyvyttömyys – velkakatto paukkunee elokuussa

Yhdysvallat saavuttaa lain salliman velkakattonsa todennäköisesti elokuussa kongressin istuntotauon aikana, maan valtiovarainministeri Scott Bessent varoittaa.

Bessent kirjoitti asiasta kirjeen edustajainhuoneen puhemiehelle Mike Johnsonille. Ministeri kehottaa kongressia nostamaan velkakattoa tai poistamaan sen ennen heinäkuun puolivälissä alkavaa istuntotaukoa. Jos näin ei tehdä, Yhdysvallat voi ajautua maksukyvyttömyyteen.

Kongressi on yrittänyt sorvata massiivista lakipakettia, jonka yhtenä osana nostettaisiin velkakattoa. Työ on ollut tahmeaa, minkä takia Bessent pyrkiikin nyt hoputtamaan lainsäätäjiä.

Bessentin mukaan asian jättäminen viime tippaan vahingoittaa markkinoita, yrityksiä ja liittovaltiota.

-  Jos emme saa nostettua tai poistettua velkakattoa, se olisi tuhoisaa rahoitusjärjestelmällemme ja heikentäisi Yhdysvaltain turvallisuutta ja johtajuutta maailmassa.

AVAINSANAT