[pro_ad_display_adzone id=68868]

WP: Tällainen oli Venäjän kosto doping-pannasta: hakkeroi järjestäjien koneita ja yritti lavastaa Pohjois-Korean syypääksi

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Venäjä hakkeroi satoja Pyeongchangin talviolympialaisten järjestäjien tietokoneita ja yritti saada sen näyttämään Pohjois-Korean tihutyöltä, kertoi Washington Post yhdysvaltalaisiin tiedustelulähteisiin nojaten.

Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU sai kuun alussa hallintaansa 300 tietokonetta, kertoo kaksi anonyymia lähdettä lehdelle. Hakkerit peittelivät jälkiään käyttämällä pohjoiskorealaista internetpalvelua.

Olympialaisten järjestäjät havaitsivat kyberhyökkäyksen avajaisseremonian aikaan 9. helmikuuta, minkä takia muun muassa nettiyhteyksiin ja ohjelmalähetyksiin tuli häiriöitä.

Hakkeroinnin on arvioitu olleen kosto siitä, että Venäjä suljettiin dopingohjelman takia pois olympialaisista. Monet venäläisurheilijat saivat kuitenkin oikeuden kilpailla ilman kansallistunnuksia.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

[pro_ad_display_adzone id=139047]

Donald Trump tapaa heinäkuussa Britannian kuningattaren

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapaa ensi kuussa Britannian kuningatar Elisabetin. Asiasta kertoi Yhdysvaltain Britannian-suurlähettiläs Robert Wood Johnson Sky Newsille.

Lähettilään mukaan Trump saapuu vierailulle Britanniaan heinäkuun 13. päivä. Kyseessä ei ole virallinen valtiovierailu, joten Trumpin ja kuningattaren tapaaminen ei ole protokollan mukaan pakollista.

Lähettilään mukaan Trump kuitenkin tapaa kuningattaren, mutta suunnitelmia ei ole vielä lyöty lukkoon.

Keskustelua aiheesta

[pro_ad_display_adzone id=139132]

Romaniassa tuhannet ihmiset lähtivät jälleen kaduille – huolena korruption vastaisen taistelun ehtyminen

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Romaniassa tuhannet ihmiset osoittivat keskiviikkona jälleen mieltään lainsäädännön muutoksia vastaan.

Mielenosoitus järjestettiin sen jälkeen, kun maan parlamentti maanantaina hyväksyi lakimuutoksia, joiden on kritisoitu vaikeuttavan korruption vastaista taistelua.

Arviolta 5 000 ihmistä kokoontui osoittamaan mieltään pääkaupunki Bukarestiin keskiviikkona. Uutistoimisto AFP:n mukaan poliisin ja mielenosoittajien välillä syntyi nujakoita. Viranomaisten mukaan kahdeksan ihmistä pidätettiin.

Viime vuoden alussa Romaniassa järjestettiin suuria lakimuutoksia vastustavia mielenosoituksia. Tuolloin suunnitteilla ollut korruptiolaki peruttiin.

Kreikkaa valmistellaan takaisin lainamarkkinoille – euromaat päättävät Kreikan viimeisestä lainaerästä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Kreikan parlamentti piti istuntoa huhtikuussa.

Kreikalle myönnettävät velkahelpotukset ovat vaikein kysymys, kun euromaiden valtiovarainministerit päättelevät tänään maan kolmatta lainaohjelmaa.

Euromaiden valtiovarainministerit ovat koolla Luxemburgissa, jossa Suomesta on paikalla Petteri Orpo (kok.).

Kreikalle kasataan pakettia, jolla maa pääsee palaamaan lainamarkkinoille mahdollisimman vakaasti.

Euromaat eivät aio leikata itse lainapääomaa, mutta velkataakkaa huojennetaan näillä näkymin muilla keinoin. Euromaat harkitsevat virkamieslähteiden mukaan ainakin laina-aikojen pidentämistä, kalliiden IMF-lainojen vaihtamista edullisempiin ja EKP:n hallussa olevien voittojen tulouttamista takaisin Kreikalle.

Kreikan kolmas lainaohjelma päättyy 20. elokuuta, mikä tarkoittaa normaalia elämää eli tiukan talousohjauksen päättymistä ja paluuta lainamarkkinoille, josta valtiot tavallisesti hankkivat rahoituksensa. Kreikka pysyy silti yhä komission tarkassa talousseurannassa.

Kreikalle kaavaillaan isoa viimeistä lainaerää nyt päättyvästä lainaohjelmasta. Arviot suuruudesta ovat vaihdelleet noin 12 miljardin ja 20 miljardin euron välillä.

Maa on nostanut tähän mennessä 46 miljardia euroa, kun koko ohjelmaan on varattu 86 miljardia euroa.
Nyt päättyvä lainaohjelma on Kreikan kolmas, ja tällä tietoa viimeinen.

Yhdysvalloissa jopa 2 300 siirtolaislasta erotettu vanhemmistaan – Maahanmuutto- ja tulliviraston ex-johtajan karu arvio: ”Pysyvä erottaminen. Sitä sattuu”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvalloissa demokraattien riveistä on esitetty vaatimuksia, että jo erotettujen siirtolaisperheiden yhdistämiseksi tehdään suunnitelma. Asiasta uutisoivan Guardianin mukaan joitakin demokraattisen puolueen edustajia on vaatinut asiaa Twitterissä.

– Milloin he (jo vanhemmistaan erotetut lapset) näkevät jälleen vanhempansa? Heidät täytyy yhdistää välittömästi, kirjoitti esimerkiksi kalifornialaissenaattori Kamala Harris.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti keskiviikkona presidentin asetuksen, jolla estetään laittomasti Yhdysvaltoihin tulleiden siirtolaisperheiden jäsenten erottaminen Meksikon rajalla. Trump oli useiden viikkojen ajan sanonut, että ainoastaan kongressi pystyy päättämään siirtolaislasten erottamisen perheistään.

Perheiden erottamisesta nousi kuitenkin suuri kohu, ja Trumpin hallinto päätyi kovan kritiikin kohteeksi.

Allekirjoitusseremoniassa Trump sanoi, että kyse on perheiden pitämisestä yhdessä. Hän kuitenkin lisäsi, että niin sanottu nollatoleranssi jatkuu.

Presidentti Trump esitteli allekirjoittamaansa asetusta. Vierestä katsovat Yhdysvaltain kotimaan turvallisuuden ministeri Kirstjen Nielsen ja varapresidentti Mike Pence. Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Trumpin allekirjoittama asetuskin on ennättänyt jo kirvoittaa kritiikkiä. Demokraattisen puolueen edustajia on kritisoinut presidentin asetusta. Etenkin edustajainhuoneen demokraattijohtaja Nancy Pelosi on arvostellut asetusta voimakkaasti.

Asiasta uutisoiva Guardian kertoo, että Pelosin mukaan ”presidentin asetus pyrkii korvaamaan yhdenlaisen lapsiin kohdistuvan pahoinpitelyn toisella”. Pelosin mukaan lasten suojelun sijasta Trump on ”ohjeistanut oikeusministeriä valmistelemaan tietä perheiden pitkäaikaiseen vangitsemiseen vankilan kaltaisiin oloihin”.

Demokraattisenaattori Jeff Merkley on puolestaan sanonut, ettei presidentin suunnitelma ole tarpeeksi hyvä.

Trump syyttää puolestaan Yhdysvaltain edellisiä keskushallintoja siitä, etteivät ne ratkaisseet maahanmuutto-ongelmaa.

– Tilanne on jatkunut vuosikausia. Katsotaan, josko se pystytään ratkaisemaan. Tämä ei tapahtunut vasta äsken, hän sanoi ennen allekirjoitusta.

Asetuksen mukaan siirtolaisperheet täytyy pitää yhdessä paitsi niissä tapauksissa, joissa lapsen hyvinvointi on vaarassa, kertoo muun muassa BBC. On kuitenkin epäselvää, kauanko perheitä voidaan pitää yhdessä.

Edustajainhuoneen määrää äänestää maahanmuuttolaista.

Trump allekirjoitti asetuksen sen jälkeen, kun Yhdysvaltain edustajainhuoneen kerrottiin äänestävän perheiden erottamista koskevasta lainsäädännöstä. Asiasta kertoi edustajainhuoneen puhemies Paul Ryan.

– Me emme halua, että lapsia viedään vanhemmiltaan. Voimme panna täytäntöön maahanmuuttolainsäädäntöämme perheitä rikkomatta. Hallinto sanoo haluavansa kongressin toimivan ja me toimimme, Ryan sanoi.

Hän myös kertoi, että lakiesityksen mukaan perheet pysyisivät jatkossa yhdessä, maan turvallisuusministeriön säilössä oikeudenkäyntinsä ajan.

Ryan kertoi lakiehdotuksen myös ”hyvin elegantilla tavalla” ratkaisevan niin kutsuttujen ”unelmoijien” asemaa. ”Unelmoijilla” tarkoitetaan Yhdysvaltoihin laittomasti lapsena tuotuja paperittomia siirtolaisia.

Washington Postin mukaan laajasti on kuitenkin epäilty, että lakiehdotus ei mene läpi.

9. päivään mennessä yli 2 300 lasta oli erotettu vanhemmistaan.

Tuhansia siirtolaislapsia erotettiin vanhemmistaan touko- ja kesäkuun aikana. Kansallisen turvallisuuden viraston tilastojen mukaan kesäkuun 9. päivään mennessä jo yli 2 300 siirtolaislasta oli erotettu vanhemmistaan.

Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tullivirasto ICE:n entinen johtaja on sanonut uskovansa, että sadat vanhemmistaan erotetuista lapsista eivät enää näe vanhempiaan.

– Pysyvä erottaminen. Sitä sattuu, ICE:n entinen johtaja John Sandweg kommentoi NBC Newsille.
Sandweg toimi viraston johdossa Barack Obaman presidenttikauden aikana vuosina 2013 ja 2014.

Jutun kirjoittaja korjattu klo 7:38.

USA nousi OECD-raportin kärkimaaksi – turvapaikkahakemuksia +26 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Kuva: Istock

Yhdysvaltoihin tuli viime vuonna enemmän turvapaikanhakijoita kuin mihinkään muuhun kehittyneeseen maahan, käy ilmi teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n maahanmuuttoraportista.

Yhdysvalloissa tehtiin viime vuonna 330 000 turvapaikkahakemusta, mikä oli 26 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Maahanmuutto on ollut Yhdysvalloissa viime päivinä suuren huomion kohteena, kun maassa on kiistelty siirtolaislasten ja heidän vanhempiensa erottamisesta Meksikon vastaisella rajalla.

Yhdysvallat ohitti OECD-tilaston kärkipaikkaa vuodesta 2013 pitäneen Saksan, jossa tehdyt turvapaikkahakemukset vähenivät rajusti. Saksan viranomaisille tehtiin viime vuonna 198 000 turvapaikkahakemusta, mikä oli 73 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Italiaan tehtiin viime vuonna 127 000 turvapaikkahakemusta, Turkkiin 124 000 hakemusta ja Ranskaan 91 000 hakemusta.

Yhdysvaltoihin tulleista turvapaikanhakijoista 40 prosenttia tuli Salvadorista, Venezuelasta ja Guatemalasta.

Keskustelua aiheesta

[pro_ad_display_adzone id=139162]