VALIKKO

WP toi julki Trumpin rajun ohjeen: “Löydä petos”

Donald Trump.
  • Ulkomaat
  • 09.01.2021
  • 22:39
  • (Päivitetty: 09.01. 22:47)

Yhdysvalloissa väistyvä presidentti Donald Trump vaati Georgian osavaltion presidentinvaalien selvitysmiestä “löytämään petoksen” puhelinkeskustelussa joulukuussa, kirjoittaa Washington Post -lehti.

Jos selvitysmies petoksen löytäisi, hänestä tulisi Trumpin mukaan “kansallissankari”, kertoi nimettömänä pysyttelevä lähde lehdelle.

Trump soitti vähän ennen joulua, kun vaaleja tutkiva henkilö oli selvittämässä syytöksiä presidentinvaalien äänestysvilpistä Atlantan esikaupunkialueella, lähde kertoo.

Lakiasiantuntijoiden mukaan presidentin pyrkimys vaikuttaa meneillään olleeseen tutkintaan saattaa olla verrattavissa esimerkiksi oikeudenkäytön estämiseen. Tosin he varoittivat, että tätä voisi olla vaikea näyttää toteen.

Georgian osavaltion ylin vaaliviranomainen Brad Raffensperger vahvisti Washington Postille Trumpin soiton 23. joulukuuta. Hän sanoi, ettei tunne presidentin ja selvitysmiehen käymän keskustelun yksityiskohtia. Kuitenkin Raffenspergerin mukaan on asiaankuulumatonta, että Trump yritti sekaantua asiaan.

–  Kyse oli meneillään olleesta tutkimuksesta. Mielestäni vaaleilla valitun viranomaisen ei pitäisi sekaantua sellaiseen prosessiin, Raffensperger sanoi.

Marraskuisesta vaalipäivästä lähtien Trump on soittanut ainakin kolmasti Georgian osavaltion viranomaisille ja pyrkinyt kumoamaan presidentiksi valitun Joe Bidenin voiton.

AVAINSANAT

Macron kehottaa Eurooppaa luomaan uskottavan puolustusstrategian

Ranskan presidentti Emmanuel Macron kehottaa Eurooppaa luomaan uskottavan puolustusstrategian, joka johtaisi vähäisempään riippuvuuteen Yhdysvalloista sekä parempaan kykyyn kohdata Venäjän muodostama uhka.

Macron sanoi kysyvänsä eurooppalaisilta kumppaneilta ehdotuksia tulevien kuukausien aikana. Presidentti lisäsi, että Eurooppa tarvitsee myös omaa kapasiteettia kyberpuolustuksen ja kyberturvallisuuden alalla.

AVAINSANAT

UNRWA:n rahat riittävät tällä hetkellä kesäkuun loppuun – ”Toivomme kovasti, että kansainvälinen yhteisö vakauttaa rahoituksen”

UNRWA:n Euroopan vaikuttamistyön johtaja Marc Lassouaoui vieraili Helsingissä järjestön Gazan-toimiston varajohtajan Heli Uusikylän kanssa.

YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:n rahat riittävät tällä hetkellä kesäkuun loppuun asti.

Sen jälkeen näkymät ovat hämärät, sanoo STT:lle UNRWA:n Euroopan vaikuttamistyön johtaja Marc Lassouaoui, joka vieraili tällä viikolla Helsingissä järjestön Gazan-toimiston varajohtajan Heli Uusikylän kanssa.

-  Toivomme kovasti, että kansainvälinen yhteisö vakauttaa rahoituksen ja lisää sitä jos mahdollista, koska meidän on pystyttävä kompensoimaan ne, jotka ovat lopettaneet rahoituksen, Lassouaoui sanoo.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on kuvannut UNRWA:a humanitaarisen avun selkärangaksi Gazassa.

Israel väitti tammikuussa joidenkin UNRWA:n työntekijöiden osallistuneen äärijärjestö Hamasin Israeliin lokakuussa tekemään hyökkäykseen. Syytösten johdosta 16 lahjoittajamaata keskeytti rahoituksensa UNRWA:lle. Moni maa on sen jälkeen jatkanut tukeaan, mutta tärkeimmän tukijan eli Yhdysvaltojen rahoitus on edelleen jäissä.

UNRWA:n rahoituksen tarve Gazaan loppuvuodelle on noin 1,1 miljardia euroa, sanoo Heli Uusikylä. Rahoituksen turvin Gazaan saadaan muun muassa ruokaa, hygieniatarvikkeita ja muuta tarpeellista ihmisille, jotka ovat joutuneet lähtemään kodeistaan, hän luettelee.

Myös Suomi keskeytti tukensa UNRWA:lle tammikuussa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) päätöksellä. Maaliskuussa ilmoitettiin tuen jatkamisesta.

-  Olemme hyvin kiitollisia, että päätös uudelleenarvioitiin ja rahoitus jatkuu, Uusikylä sanoo.

Tavion Helsingissä tiistaina tavannut Uusikylä kuvailee ministerin kanssa käytyä keskustelua hyvin rakentavaksi.

UNRWA erotti useita työntekijöitään Israelin tammikuussa esittämien syytösten vuoksi.

Israel on esittänyt myös muita syytöksiä järjestön yhteyksistä Hamasiin. Esimerkiksi maaliskuussa Israel syytti UNRWA:n työllistäneen yli 450 terroristia.

-  Syytökset ovat vakavia. Johtaja teki jyrkimmän päätöksen mitä organisaatio voi tehdä, kun hän irtisanoi ihmiset ennen kuin oli nähnyt mitään todisteita. Olemme iloisia, että asiaa selvitetään nyt, sanoo Lassouaoui.

Väitteitä UNRWA:n työntekijöiden osallistumisesta Hamasin hyökkäykseen selvittää parhaillaan YK:n sisäinen tarkastusyksikkö (OIOS).

Gaza on ollut äärijärjestö Hamasin hallinnassa vuodesta 2007 lähtien. Alueella toimivien järjestöjen, myös UNRWA:n, on tehtävä operationaalisella tasolla yhteistyötä Gazan viranomaisten kanssa, Lassouaoui sanoo. Yhteistyö rajoittuu vain tekniselle tasolle ja sitä tehdään humanitaarisin perustein.

-  Meillä ei ole poliittista yhteistyötä Hamasin tai sen kaltaisten organisaatioiden kanssa, Lassouaoui sanoo.

ISRAELIN syytösten jälkeen Ranskan entisen ulkoministerin Catherine Colonnan johtama riippumaton ryhmä on arvioinut, onko UNRWA tehnyt kaiken mahdollisen puolueettomuuden varmistamiseksi.

Ryhmän tuoreen raportin mukaan UNRWA:lla on huomattava määrä mekanismeja ja toimintatapoja varmistamassa puolueettomuutta. Joitakin puolueettomuuteen liittyviä ongelmia raportissa silti löydettiin, esimerkiksi työntekijöiden julkisesti ilmaisemissa poliittisissa viesteissä.

Siitä, että merkittävä määrä UNRWA:n työntekijöistä olisi terroristeja, Israel ei raportin mukaan ole tarjonnut todisteita.

Raportissa annetaan UNRWA:lle 50 suositusta, mukaan lukien eettisen säännöstön päivittäminen ja lisätoimia työnhakijoiden seulomiseksi rekrytointivaiheessa. UNRWA aikoo laatia toimintasuunnitelman suositusten täytäntöön panemiseksi.

Maiju Ylipiessa / STT

AVAINSANAT

Ilmatila Etelä-Norjan yllä suljettiin Oslon lennonohjauskeskuksen teknisen vian vuoksi

Gardemoenin lentokentältä Oslon keskustaan kulkevan junan asemalaituri kuvattuna 19. joulukuuta 2012.
  • Ulkomaat
  • 25.04.2024
  • 10:59
  • (Päivitetty: 25.04. 11:36)

Koko Etelä-Norjan ilmatilan sulkenut Oslon ohjauskeskuksessa havaittu tekninen vika on korjattu ja ilmatilaa ollaan avaamassa, kertoo lentokenttiä ja muuta lentoliikenteen infrastruktuuria ylläpitävä Avinor.

Lentojen viivästyksiä on Avinorin mukaan kuitenkin odotettavissa koko päivän.

Avinor pahoitteli tapauksen aiheuttamaa vaivaa ja pyysi kaikkia matkustajia noudattamaan lentoyhtiöiltään saamia ohjeita.

Ilmatila oli suljettuna lähes neljä tuntia.

OSLON lentokentältä viimeinen kone ennen ilmatilan sulkemista pääsi nousemaan ilmaan aamukuudelta.

-  Meille on kerrottu, että ilmatila on joka tapauksessa suljettuna kello 11:een (kello 12:een Suomen aikaa). Tämä tarkoittaa sitä, että joudumme perumaan useita lentoja, kertoi Eline Hyggen Skari lentoyhtiö Norwegianin viestinnästä norjalaiselle TV2:lle.

Teknisen vian syytä ei vielä tiedetä, mutta Avinor on sulkenut pois tietomurron mahdollisuuden.

-  On olemassa kaksi järjestelmää, jotka eivät keskustele keskenään. Ja se on merkinnyt sitä, että meidän on suljettava ilmatila koko Etelä-Norjan yllä, sanoi Avinorin tiedottaja Ylva Celius Trulsen Norjan yleisradioyhtiö NRK:lle.

Uutista ja otsikkoa päivitetty klo 11.36: Norjan ilmatilaa ollaan avaamassa.

AVAINSANAT

Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa historiallinen kuuleminen Trumpin syytesuojasta

Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa järjestetään tänään historiallinen suullinen kuuleminen entisen presidentin Donald Trumpin syytesuojasta. Kuuleminen liittyy pysähdyksissä olevaan alemman asteen oikeudenkäyntiin, jossa Trumpia syytetään yrityksistä kumota vuoden 2020 presidentinvaalien tulos.

Trumpin mukaan hänellä on täydellinen suoja rikossyytteiltä koskien kaikkia toimia, jotka hän on tehnyt presidenttinä ollessaan. Vetoomustuomioistuin päätyi helmikuussa päinvastaiselle kannalle, minkä jälkeen Trump vetosi asiassa korkeimpaan oikeuteen. Sen päätös saattaa tulla aikaisintaan kesäkuun lopulla.

Tapaus on poliittisesti erittäin tärkeä, sillä Trump on käytännössä ainoa vaihtoehto republikaanien presidenttiehdokkaaksi myöhemmin tänä vuonna pidettävissä presidentinvaaleissa. Korkeimman oikeuden päätöstä ottaa kysymys syytesuojasta käsittelyyn on pidetty voittona Trumpille, koska se lykkää varsinaista oikeudenkäyntiä vaalituloksen kumoamisyrityksestä lähemmäs marraskuun presidentinvaaleja ja kenties jopa niiden yli.

ULKOPOLIITTISEN instituutin webinaarissa aiemmin tällä viikolla vieraillut Washingtonin osavaltion yliopiston oikeustieteen professori ja korkeimmassa oikeudessa aiemmin työskennellyt Elizabeth Porter arvioi, että oikeus on haluton ottamaan kantaa, joka vaikuttaisi presidentinvaaliprosessiin jompaakumpaa osapuolta selkeästi hyödyttäen. Hänen mukaansa lopullinen päätös ei siten ehkä ole joko Trumpin täyden syytesuojan vahvistava tai sen täysin romuttava vaan jotain siltä väliltä.

Porterin mukaan jokainen kuluva viikko tekee kuitenkin yhä epätodennäköisemmäksi sen, että Trump tuomittaisiin ennen ehdokkaaksi nimittämistään tai presidentinvaaleja. Eikä sen jälkeen tiedetä, miten oikeusprosessi mahdollisesti etenee tai ei etene.

-  Nämä ovat kaikki avoimia kysymyksiä, koska emme ole koskaan aiemmin joutuneet kohtaamaan niitä, Porter sanoi.

Vastaavaa entisen presidentin syytesuojaa koskevaa kuulemista ei ole koskaan aiemmin järjestetty Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa.

Suullinen kuuleminen korkeimmassa oikeudessa alkaa tänään kello 17 Suomen aikaa. Kameroilla on porttikielto oikeuden tiloihin, mutta ääntä kuulemisesta voi seurata suorana.

Trump olisi tiettävästi halunnut olla itsekin läsnä kuulemisessa. Se ei kuitenkaan ole mahdollista, koska toisen Trumpia vastaan käynnissä New Yorkissa olevan oikeudenkäynnin tuomari on määrännyt Trumpin olemaan torstaina läsnä tuossa oikeudenkäynnissä.

AVAINSANAT

Arizonan 1800-luvulta peräisin oleva aborttilaki äänestettiin kumoon osavaltion edustajainhuoneessa

Arizonan vuoden 1864 aborttilain voimaanastumista vastustavia mielenosoittajia Scottsdalessa 15. huhtikuuta.

Yhdysvaltain Arizonassa osavaltion edustajainhuone äänesti keskiviikkona 1800-luvulta peräisin olevan aborttilain kumoamisen puolesta, kertovat muun muassa AFP ja Washington Post.

Kumoamispäätös saatiin aikaiseksi, kun muutama republikaaniedustaja asettui demokraattien tueksi äänestyksessä.

Osavaltion korkein oikeus päätti aiemmin huhtikuussa, että vuoden 1864 aborttilaki voi astua voimaan. Laki kieltää aborttien teon vankilarangaistuksen uhalla, eikä salli poikkeuksia esimerkiksi raiskaus- tai insestitapauksissa.

Lakiesitys lain kumoamisesta etenee seuraavaksi osavaltion senaattiin, jossa se tarvitsee Washington Postin mukaan kaikkien päätäntäelimen demokraattien lisäksi ainakin kahden republikaanin äänet.

Arizonan senaatissa etenee jo vastaavanlainen esitys lain kumoamisesta, mikä voisi lehden mukaan viitata siihen, että senaatista löytyisi tukea edustajainhuoneen keskiviikkona hyväksymälle esitykselle.

AVAINSANAT