VALIKKO

WP Trumpin hallinnon liikkeistä: lähettää lisää liittovaltion agentteja mielenosoituksia tukahduttamaan

Kuva: LEHTIKUVA / Getty Images / AFP Spencer Platt

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin hallinto on alkanut lähettää lisää liittovaltion agentteja Oregonin Portlandiin, Washington Post kirjoittaa.

Liittovaltion sheriffi päätti viime viikolla lähettää lisää joukkoja Portlandiin, joissa mielenosoitukset jatkuvat, lehden näkemästä sisäisestä sähköpostista ilmenee. Joukkoja on saapunut paikalle viime torstaista lähtien.

Lisäksi kotimaan turvallisuusvirasto harkitsee lähettävänsä kaupunkiin 50 tulli- ja rajavartiolaitoksen työntekijää lisää, anonyymi virkamieslähde kertoo lehdelle.

Vahvistukset voisivat tarkoittaa merkittävää laajennusta liittovaltion toimintaan Portlandissa. Heinäkuun puolessavälissä paikalla oli 114 liittovaltion agenttia, ja nyt täydennykseksi olisi saapumassa ainakin sata agenttia.

Washington Postin mukaan viestien perusteella on kuitenkin epäselvää, lähetetäänkö paikalla olevia joukkoja pois uusien saapuessa.

Portlandissa on osoitettu mieltä lähes yhtäjaksoisesti toukokuun lopulta asti. Rasismin ja poliisiväkivallan vastaiset mielenosoitukset alkoivat alun perin sen jälkeen, kun musta mies George Floyd kuoli Minneapolisissa pidätystilanteessa poliisin kuristusotteessa.

Liittovaltion joukkojen läsnäolo on herättänyt Portlandissa laajaa vastustusta. Joukkojen on kerrottu muun muassa ajaneen tunnuksettomilla autoilla, käyttäneen kovia otteita mielenosoittajia vastaan ja ottaneen heitä kiinni ilman selityksiä. Ainakin osa Portlandissa olevista liittovaltion viranomaisista on pukeutunut sotilasasuihin.

Vastustajat ovat syyttäneet presidenttiä politikoinnista.

Liittovaltion joukkojen voimankäytöstä Portlandissa ja Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa on käynnistetty useampi selvitys.

Liittovaltion viranomaisten keskuudessa on Washington Postin mukaan nyt kasvanut huoli siitä, että jotkut mielenosoittajat Portlandissa ovat käyneet viime päivinä aggressiivisemmiksi, eikä paikalla oleva vahvuus riittäisi tilanteen hoitamiseen. Kotimaan turvallisuusviraston mukaan mielenosoittajat ovat vahingoittaneet liittovaltion agentteja ilotulitteilla ja lasereilla.

Paikalliset viranomaiset ja päättäjät ovat vaatineet liittovaltion joukkoja poistumaan Portlandista.

Oregonin osavaltio haki oikeudelta väliaikaista lähestymiskieltoa tunnuksettoman toiminnan lopettamiseksi, mutta sitä ei osavaltiolle myönnetty.

Presidentti Trump kertoi viikko sitten suunnitelmista lähettää liittovaltion joukkoja myös moneen muuhun “demokraattijohtoiseen” kaupunkiin, mikä herätti voimakasta vastustusta muun muassa kaupunkien pormestareilta.

Trump on perustellut liittovaltion joukkojen lähettämisen tarvetta “lain ja oikeuden” retoriikalla, mutta vastustajat ovat syyttäneet presidenttiä politikoinnista.

Hän on pyrkinyt luomaan mielenosoittajista kuvaa radikaalina vasemmistona, joka pyrkii tuhoamaan Yhdysvallat.

AVAINSANAT

“Miksi meitä saa ampua ja heitä ei saisi?” – Venäjälle tehdyt iskut saavat kannatusta ukrainalaisilta

26-vuotias Daniil STT:n haastattelussa Kiovassa Ukrainassa 2. huhtikuuta 2024. Taustalla kuvia sodassa kaatuneista muistomuurissa.
  • Ulkomaat
  • 27.04.2024
  • 18:00
  • (Päivitetty: 27.04. 16:06)

Venäjällä sijaitseviin öljynjalostamoihin tehdyt onnistuneet lennokki-iskut ovat olleet yksi harvoista viime aikojen valopilkuista Ukrainalle. Iskut saivat laajalti kannatusta ukrainalaisilta, kun STT kysyi asiaa Kiovassa ja Harkovassa huhtikuun alussa.

-  Miksi meitä saa ampua ja heitä ei saisi? He saavat nyt nahoissaan tuntea sen, mitä me olemme joutuneet kokemaan. Mielestäni nämä iskut ovat ihan oikeutettuja, sanoi STT:lle Natalija, 56, Harkovassa.

-  Ei ole oikein, että vain ukrainalaiset joutuvat kärsimään, eli kannatan niitä, kertoi harkovalaiskauppias Oleksi Gubtshenko, 50.

Venäjälle tehdyt iskut ovat herättäneet epäröintiä Ukrainaa tukevien länsimaiden johdossa. Muun muassa Washington Post ja Financial Times ovat kertoneet lähteidensä perusteella, että Yhdysvallat on pyytänyt Ukrainaa lopettamaan iskut venäläisiin öljynjalostamoihin, koska iskut kasvattavat öljyn hintaa maailmanmarkkinoilla.

“Mielestäni hyvä strategia”

JP MORGAN -pankin huhtikuussa julkaiseman analyysin mukaan Ukrainan iskut olivat leikanneet Venäjän öljynjalostuskapasiteettia 670  000 tynnyrillä päivässä, kertoi CNBC.

Iskut saivat kannatusta myös pääkaupunki Kiovassa STT:n vierailulla.

-  Mielestäni se on hyvä strategia. Ensiksikin se pienentää Venäjän resursseja, ja toiseksi nämä iskut osuvat Venäjän vallan julkikuvaan. Koska Venäjän alue on liian iso eivätkä he voi puolustaa kaikkea, heidän pitää joko viedä ilmatorjuntakalustoa rintamalta tehtaille tai jättää ne rintamalle. Jonnekin tulee siis vähemmän ilmatorjuntaa, joko rintamalle tai muualle, sanoi opiskelija Daniil, 26, Kiovassa.

Entinen virkamies Gregory, 68, sanoo Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja muiden venäläispäättäjien olevan vastuussa “sekä Jumalan että kansainvälisen yhteisön edessä” kaikesta siitä, mitä sodassa tapahtuu.

-  Se, että Ukraina lähettää lennokkeja Venäjän puolelle, on meidän vastauksemme.

Lassi Lapintie / STT

AVAINSANAT

Venäjän varjo pimentää Harkovaa – sähkökatkojen kaupungissa käyvät kaupaksi generaattorit ja varavirtalähteet

Harkovassa kaupataan vilkkaasti generaattoreita, varavirtalähteitä, patterivalaisimia ja lukuisia muita tuotteita, jotka helpottavat arjen askareita kaupungissa, joka ei voi luottaa sähköverkkoonsa.
  • Ulkomaat
  • 27.04.2024
  • 11:22
  • (Päivitetty: 27.04. 11:26)

Juna-asemalle saapuessa Harkova näyttää hetken ajan siltä tavalliselta kaupungilta, joka se vielä reilut kaksi vuotta sitten oli. Ihmiset kävelevät vilkkaasti asioillaan, kauppiaat ovat kojuissaan ja kevätaurinko paistaa taivaalta STT:n saapuessa vierailulle huhtikuun alussa.

Ukrainan toiseksi suurin kaupunki sijaitsee maan koillisosassa kaksikielisellä alueella, jossa ukrainalainen ja venäläinen kulttuuri ovat eläneet rinta rinnan vuosisatojen ajan. Harkovan lähihistoria näkyy juna-aseman viereisessä rakennuksessa: sen katolla seisoo suurin kyrillisin kirjaimin Neuvostoliiton aikaisen eteläisen rautatiehallinnon nimi.

Etelässähän Harkova sijaitsee, jos Moskovasta katsotaan. Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin yli kaksi vuotta sitten käynnisti laajan hyökkäyssotansa Ukrainaan, hän käytti verukkeena muun muassa Ukrainan venäjänkielisen väestön suojelemista.

Se on kalskahtanut erityisen kyyniseltä valheelta monen harkovalaisen korvaan, sillä tämä monen venäjänkielisen kotikaupunki on ollut jatkuvien iskujen kohteena laajan hyökkäyksen ensi hetkistä alkaen.

“Tämä on kotimme”

VIERAALLE syntyvä illuusio kaupungin normaalista arjesta särkyy viimeistään silloin, kun kännykkään lähetetään Ukrainan viranomaisten alueellinen varoitus ilmahälytyksestä. Hälytyssireenit soivat Harkovassa nykyisin päivät pääksytysten ja yöt läpeensä, ja Venäjän ilmaiskujen uhka häilyy alituiseen kaupungin yllä.

Harkovan alueen energiaverkko on Venäjän iskujen raunioittama, ja kaupunki kärsii jatkuvista sähkökatkoista. Muun muassa STT:n majoituspaikassa sähkökatkot olivat vierailun aikana päivittäisiä ja kestivät useita tunteja.

-  Sähkökatkoja on joka päivä. Nyt on viikon verran jo ollut jokapäiväisiä sähkökatkoja, ja kaksi päivää olin täysin ilman sähköä. Sen jälkeen he onnistuivat korjaamaan (sähköverkkoa) jonkin verran, kiitän siitä sähkömiehiä, jotka ovat todella ahkeria. Lämmitystä meillä ei enää ole, mutta lämmintä vettä on, emme me palele, kertoo STT:lle harkovalainen Natalija, 56.

STT keskusteli Natalijan kanssa metroaseman käytävillä ilmahälytyksen aikaan. Natalija on elänyt kaupungissa koko ikänsä ja on pysynyt Ukrainassa koko suursodan ajan. Harkovasta hän lähti tilapäisesti pois vain viedäkseen vanhempansa turvaan, mutta hän itse palasi kaupunkiin vaarasta huolimatta.

-  Tämä on kotimme, enkä halua lähteä täältä minnekään.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Natalia, 48, (vas.) ja Natalija, 56, suojautuivat metrotunneliin ilmahälytyksen aikana Harkovassa Ukrainassa 4. huhtikuuta 2024. (Lehtikuva / Vesa Moilanen)

NATALIJAN mukaan sota on mullistanut kaiken hänen elämässään.

-  Vain yksi sana, sota, se selittää kaiken. Tiedämme, miltä tuntuu tulla pommitetuksi ja miltä tuntuu, kun läheiset kuolevat. Useita tuttuja miehiä on kaatunut, Natalija kertoo.

-  On edelleenkin vaikea ymmärtää, mitä on tapahtunut. Oikeastaan vihaan venäläisiä nyt, koska he ovat pilanneet koko elämän meiltä paikallisilta. Emme ole ansainneet tällaista. Ei ole normaalia tulla naapurin luokse ja sanoa, että mene pois täältä, nyt minä asun täällä, Natalija sanoo.

Venäjän on pelätty yrittävän uudelleen Harkovan valtausta keväälle suunnitellussa hyökkäyksessään. Mitä harkovalaisnainen tekee, jos näin tapahtuu?

-  Emme lähde minnekään. Uskomme Ukrainan puolustusvoimiin ja siihen, että ukrainalaiset sotilaat onnistuvat puolustamaan meitä. Taistelemme loppuun asti, jos tarvitaan.

Harkovan pormestari Ihor Terehov on vakuuttanut, että kaupungin puolustus kestää venäläisten hyökkäykset. Brittilehti Guardianin haastattelussa huhtikuussa Terehov kuitenkin varoitti, että Venäjä voi muuttaa Harkovan “toiseksi Aleppoksi”, jos Yhdysvalloilta ei heru tukea ilmatorjuntaan. Syyrian sisällissodassa Aleppoa pommittivat raskaasti sekä Syyrian keskushallinnon että Venäjän joukot.

SÄHKÖKATKOJEN vuoksi Harkovassa kaupataan vilkkaasti generaattoreita, varavirtalähteitä, patterivalaisimia ja lukuisia muita tuotteita, jotka helpottavat arjen askareita kaupungissa, joka ei voi luottaa sähköverkkoonsa.

-  Kaupaksi käy kaikki, joka voi toimia erillään yleisestä sähköverkosta. Ei ole puutetta tuotteista ainakaan vielä, ja hinnat ovat samat kuin viime vuonna. Kysyntä on jopa vähän laskenut, koska ihmiset ovat jo varastoineet kaikenlaisia laitteita, kertoo STT:lle kauppias Oleksi Gubtshenko, 50, jonka kaupan hyllyt notkuvat kookkaista generaattoreista.

-  Tämä ei kuitenkaan ole ongelman ratkaisu, hän toteaa Venäjän iskujen aiheuttamista sähkökatkoista.

Generaattorien lähtöhinnat ovat nyt parinsadan euron luokkaa, eli tavallisillakin kaupunkilaisilla on varaa edullisiin malleihin. Gubtshenkon mukaan sähkökatkoissa tarvittavien tuotteiden saatavuus on nyt paljon parempi kuin suursodan alussa, jolloin hinnat olivat jopa kolminkertaiset nykyiseen verrattuna ja saatavuus oli erittäin heikkoa.

Lassi Lapintie / STT

AVAINSANAT

Venäjän ohjushyökkäyksen kohteena Ukrainan energiantuotanto

Voimalinjoja Harkovassa kuvattuna 4. huhtikuuta.

Venäjä on jälleen tehnyt suuren ohjushyökkäyksen, jonka kohteena oli Ukrainan energiainfrastruktuuri, kertoo maan energiaministeri. Hyökkäyksen seurauksena ainakin kaksi ihmistä haavoittui ja neljä lämpövoimalaitosta sai pahoja vaurioita.

-  Vihollinen on jällen kerran iskenyt maamme energiainfrastruktuuriin. Kohteina olivat erityisesti Dnipropetrovskin, Ivano-Frankivskin ja Lvivin alueet, kirjoitti Ukrainan energiaministeri Herman Halushtshenko Facebookissa.

Ukrainan armeijan mukaan Venäjän ampui 34 ohjusta, joista 21 saatiin pudotettua.

Lvivin paikallishallinto kehotti asukkaita olemaan käyttämättä paljon sähköä vieviä laitteita kuten pesukoneita ja mikroaaltouuneja aamutuntien aikana, jotta energiaa saataisiin säästettyä.

VENÄJÄ väittää torjuneensa kymmenittäin taistelulennokkeja viime yönä maan eteläosassa Krasnodarin alueella ja miehitetyllä Krimillä.

Venäjän puolustusministeriön mukaan liki 70 taistelulennokkia pudotettiin, lähes kaikki Krasnodarissa. Krasnodarin paikallisviranomaisten mukaan lennokkien kohteena olivat öljynjalostamot ja infrastruktuuri.

Viranomaisten mukaan lennokit eivät aiheuttaneet henkilövahinkoja eivätkä saaneet aikaan laajoja materiaalisia vahinkoja.

Ukraina on viime kuukausien aikana kiihdyttänyt lennokki-iskujaan varsinkin Venäjän energiainfrastruktuuria vastaan.

AVAINSANAT

Yhdysvaltain Lloyd Austin: Ukrainalle kuuden miljardin dollarin sotilasapupaketti

Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin (kuvassa) ilmoitti perjantaina kuuden miljardin dollarin uudesta sotilasapupaketista Ukrainalle. Paketti sisältää muun muassa ilmapuolustusammuksia, tykistöammuksia ja järjestelmiä, joilla puolustaudutaan lennokkeja vastaan.

Jo aiemmin tällä viikolla Yhdysvallat kertoi yhden miljardin dollarin apupaketista. Ilmoitus tuli pian sen jälkeen, kun presidentti Joe Biden oli allekirjoittanut pitkään viivästyneen lakipaketin, joka mahdollistaa uutta rahoitusta Ukrainalle sodankäyntiä varten.

-  Tämä on tähän mennessä suurin turvallisuusapupaketti, johon olemme sitoutuneet, Austin sanoi Ukrainaa sotilaallisesti tukevan Ramsteinin ryhmän etäkokouksen jälkeen perjantaina.

Aiemmin julkaistun paketin tavarat lähtevät Ukrainaan Yhdysvaltain varastoista, mutta nyt julkistetun kuuden miljardin dollarin apupaketin tavarat hankitaan yhdysvaltalaiselta puolustusteollisuudelta. Tämä tarkoittaa sitä, että avun saapuminen taistelukentälle vie nyt pidemmän ajan.

UKRAINAN presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi Ramsteinin ryhmän etäkokouksen avajaisissa, että Yhdysvaltain viivyttely uuden apupaketin hyväksymisessä on tullut kalliiksi Ukrainalle.

-  Samaan aikaan kun me odotimme päätöstä Yhdysvaltain tuesta, Venäjän armeija onnistui ottamaan haltuunsa aloitteen taistelukentällä, Zelenskyi sanoi.

-  Joka tapauksessa voimme nyt paitsi vakauttaa rintaman myös edetä eteenpäin ja saavuttaa Ukrainan tavoitteet sodassa, hän jatkoi.

Zelenskyi myös totesi kokouksen osanottajille ukrainalaisten puolustajien tarvitsevan riittävää ja oikea-aikaista tukea.

Ramsteinin ryhmässä on noin 50 maata, jotka koordinoivat Yhdysvaltojen johdolla materiaalituen toimittamista Ukrainaan. Suomesta ryhmän perjantaiseen etäkokoukseen osallistui puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).

YHDYSVALTAIN presidentti Joe Biden allekirjoitti keskiviikkona kaikkiaan noin 60 miljardin dollarin tukipaketin Ukrainalle ja sanoi varmistavansa, että kuljetukset lähtevät Ukrainaan pikimmiten.

Edustajainhuone oli hyväksynyt paketin pitkän jahkailun jälkeen viime viikon lauantai-iltana ja senaatti varhain keskiviikkona Suomen aikaa.

Yhdysvaltain tuki oli jumissa kuukausien ajan edustajainhuoneessa erityisesti joidenkin republikaanipuolueen oikeistosiiven edustajien vastustuksen takia.

Edustajainhuoneen republikaanipuhemies Mike Johnson vetkutti sen tuomista äänestykseen pitkään.

Yksi luonnos lakipaketista oli aiemmin saanut jo senaatin hyväksynnän, mutta se tyssäsi sittemmin riitaantuneeseen edustajainhuoneeseen.

Yhdysvallat on ollut Ukrainan sotaponnistuksen suurin yksittäinen tukija, ja kongressin umpisolmu oli johtanut pahaan ammuspulaan Ukrainassa.

AVAINSANAT

Israelilta uusi ehdotus aselevosta – Hamas: ”Järjestö tarkastelee tätä ehdotusta ja sen jälkeen jättää vastauksensa siihen”

Israelin iskujen jälkiä Rafahissa 25. huhtikuuta.

Äärijärjestö Hamas kertoi varhain lauantaina saaneensa Israelilta uuden ehdotuksen aselevosta.

Hamasin johtoon kuuluva Khalil al-Hayyan mukaan kyseessä on vastaehdotus äärijärjestön kaksi viikkoa sitten Israelille toimittamaan ehdotukseen.

-  Järjestö tarkastelee tätä ehdotusta ja sen jälkeen jättää vastauksensa siihen, al-Hayya sanoi lyhyessä lausunnossaan.

Hamasin aiemmassa ehdotuksessa vaadittiin pysyvää aselepoa Gazaan, jota Israel taas vastustaa.

Egyptin, Qatarin ja Yhdysvaltojen välittämissä neuvotteluissa on tarkoitus saada sovittua aselevosta Gazan kaistalle ja Hamasin kaappaamien panttivankien vapautuksesta.

EGYPTILÄISDELEGAATIO saapui perjantaina Israeliin tarkoituksenaan edistää Israelin ja Hamasin aseleponeuvotteluja.

Useat israelilaismediat kertoivat Israelin sotakabinetin keskustelleen uudesta suunnitelmasta aselevon ja panttivankien vapauttamisen saavuttamiseksi ennen delegaation saapumista. Egyptiläismedian mukaan Egyptin ja Israelin näkemysten kanssa on edistytty merkittävästi.

Euroopan ja Lähi-idän maiden edustajien on tarkoitus neuvotella Gazan tilanteesta maanantaina Saudi-Arabian pääkaupungissa Riadissa.

Neuvotteluihin on osallistumassa muun muassa Ranskan ulkoministeri Stephane Sejourne ja Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock. Mediatietojen mukaan neuvotteluissa on osallisena myös palestiinalaishallinnon uusi pääministeri Mohammed Mustafa.

ISRAEL on kertonut aikovansa hyökätä Rafahin kaupunkiin, missä sotatoimia paossa on suurin osa Gazan asukkaista.

Lukuisat tahot ovat vedonneet Israeliin, ettei se tekisi hyökkäystä kaupunkiin, ellei siviilien turvaamista voida taata. Avustusjärjestöt ovat muun muassa todenneet, että hyökkäys kaupunkiin lisäisi alueen katastrofaalisia olosuhteita.

Israel on sanonut, että sen tavoitteena on tuhota Gazaa hallitseva äärijärjestö Hamas.

Hamasin edustaja Ghazi Hamad sanoi uutistoimisto AFP:lle, että Israelin hyökkäys Rafahiin vaikeuttaisi selvästi neuvotteluja ja osoittaisi, että Israelin aikomus on jatkaa sotaa.

Israelin sotatoimet Gazassa alkoivat viime vuoden lokakuussa sen jälkeen, kun Hamas teki terrori-iskun Israeliin.

Israelilaisviranomaisten mukaan Hamasin iskussa kuoli arviolta 1  170 ihmistä. Hamasin alaisen terveysministeriön mukaan Gazassa on kuollut Israelin hyökkäyksen alettua noin 34  400 ihmistä.

Israelin arvion mukaan Hamasilla on edelleen panttivankina lähes 130 ihmistä. Israelin asevoimien mukaan 34 panttivankia on kuollut.

AVAINSANAT