VALIKKO

WP: Trumpin hallinto hankki toimittajien puhelutietoja – kytkös syytöksiin Venäjän vaalivaikuttamisesta

  • Ulkomaat
  • 08.05.2021
  • 12:05
  • (Päivitetty: 08.05. 12:39)

Yhdysvalloissa entisen presidentin Donald Trumpin hallinto sai haltuunsa Washington Postin toimittajien puhelutietoja, lehti kertoi perjantaina.

Kyseiset kolme toimittajaa olivat kirjoittaneet syytöksistä, joiden mukaan Venäjä oli sekaantunut Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleihin. Trump valittiin tuolloin Yhdysvaltain presidentiksi.

Oikeusministeriö oli lähettänyt kolmelle toimittajalle kirjeen ja kertonut saaneensa haltuunsa työ-, matkapuhelin- ja lankapuhelintiedot vuoden 2017 huhtikuun puolivälin ja heinäkuun lopun väliseltä ajalta. Kirjeissä ei avattu syytä puhelutietojen hankkimiselle.

Washington Postin mukaan ministeriö oli yrittänyt saada haltuunsa myös toimittajien sähköpostitietoja, joista olisi selvinnyt, kenen kanssa ja milloin viestejä on vaihdettu.

Toimittajakolmikko oli kirjoittanut jutun, jossa sanottiin Trumpin myöhemmin oikeusministeriksi valitseman Jeff Sessionsin keskustelleen Trumpin presidentinvaalikampanjasta Venäjän suurlähettilään kanssa. Toisessa kolmikon jutussa kerrottiin Trumpia edeltäneen presidentti Barack Obaman hallinnon pyrkimyksistä estää Venäjän puuttuminen vuoden 2016 vaaleihin.

”Tämän ei olisi koskaan pitänyt tapahtua”, sanoo järjestö

Washington Postin johto on kertonut pitävänsä oikeusministeriön toimintaa erittäin ongelmallisena ja vaatinut ministeriötä julkistamaan syyt sille, että työtään tekevien toimittajien tekemisiin on puututtu. Lehden mukaan oikeusministeriö perustelee toimineensa vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti. Lisäksi ministeriö sanoo tietojen pyytämisen olevan viimesijainen keino, jota ei käytetä kevyin perustein.

Ministeriön edustaja sanoo Washington Postille, ettei tutkinnan kohde ollut kukaan toimittajista vaan ne, jotka ovat vuotaneet medialle kansalliseen turvallisuuteen liittyvää tietoa.

Kansalaisjärjestö American Civil Liberties Unionin (ACLU) mielestä ministeriö on vakoillut toimittajia mielivaltaisesti.

–  Tämän ei olisi koskaan pitänyt tapahtua. Kun hallitus vakoilee toimittajia ja heidän lähteitään, lehdistönvapaus vaarantuu, järjestö sanoo Twitter-tilillään.

Yhdysvaltain tiedustelu on todennut Venäjän hakkeroineen demokraattipuolueen kansallisen komitean (DNC) palvelimia toimiakseen Trumpin vastaehdokasta Hillary Clintonia vastaan. Trump on vähätellyt Venäjän osuutta tapahtuneessa, ja hän tunnetusti vaikutti ottavan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kannan, vaikka se oli vastoin Yhdysvaltain omien tiedusteluviranomaisten näkemystä.

AVAINSANAT

Venäjän ulkoministerin ja Kiinan presidentin tapaamisessa valmisteltiin Putinin vierailua ja korostettiin ”uutta kansainvälistä järjestystä”

Xi Jinping sanoi tapaamisessa, että Kiinan ja Venäjän tulisi yhdistää globaalin etelän maat.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on tavannut Kiinan presidentin Xi Jinpingin Pekingissä. Venäjän ulkoministeriön lausunnon mukaan kaksikko tapasi osana Lavrovin osallistumista Shanghain yhteistyöjärjestön ulkoministereiden tapaamiseen.

Shanghain yhteistyöjärjestöön kuuluvat muun muassa Kiina, Venäjä, Intia sekä Keski-Aasian valtioita.

Lausunnon mukaan Lavrov ja Xi keskustelivat muun muassa valmisteluista Venäjän presidentti Vladimir Putinin Kiinan-vierailua varten. Putin osallistuisi Shanghain yhteistyöjärjestön huippukokoukseen ja toisen maailmansodan vuosipäivän juhlallisuuksiin.

Xi sanoi tapaamisessa, että Kiinan ja Venäjän tulisi yhdistää globaalin etelän maat ja edistää kansainvälisen järjestyksen kehittymistä oikeudenmukaisempaan ja järkevämpään suuntaan. Xin kommenteista kertoo Kiinan valtiollinen Xinhua-uutistoimisto.

Xinhuan mukaan Xi pyysi Lavrovia lähettämään lämpimät terveisensä Putinille.

Lavrov sanoi Venäjän ja Kiinan strategisen kumppanuuden syventyneen maiden johtajien ohjauksessa, Xinhua raportoi.

Myös Kiinan ulkoministeri Wang Yi oli Xinhuan mukaan läsnä tapaamisessa. Lavrov keskusteli Wangin kanssa sunnuntaina Ukrainasta ja suhteista Yhdysvaltoihin.

VENÄJÄ ja Kiina tekevät tiivistä diplomaattista ja taloudellista yhteistyötä.

Kiina sanoo olevansa puolueeton Ukrainan sodan suhteen, mutta se ei ole tuominnut Venäjän yli kolme vuotta kestänyttä hyökkäyssotaa.

Kiina on säännöllisesti vaatinut taistelujen lopettamista ja syyttää länsimaita konfliktin pitkittämisestä Ukrainaa aseistamalla.

Kiina on pitkään pyrkinyt nostamaan kymmenen jäsenen Shanghain yhteistyöjärjestöä vastapainona länsimaiden johtamille liittoumille, kuten sotilasliitto Natolle.

LAVROV on sukkuloinut maailmalla viime aikoina tiiviillä tahdilla, käy ilmi esimerkiksi Venäjän ulkoministeriön verkkosivuilta.

Viime viikonloppuna Lavrov vieraili Pohjois-Koreassa ja tapasi maan johtajan Kim Jong-unin. Pohjoiskorealaisen valtionmedian mukaan Kim antoi täyden tukensa Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainassa.

Sitä ennen Lavrov osallistui Malesiassa Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestön Aseanin kokoukseen, jonka yhteydessä hän tapasi Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubion. Lavrov tapasi Malesiassa kahden kesken myös useita Kaakkois-Aasian maiden ministereitä.

Kuun alussa Lavrov osallistui Brasiliassa järjestettyyn BRICS-maiden huippukokoukseen. BRICS-maiden joukossa ovat muun muassa Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina.

AVAINSANAT

Lasten rokotekattavuus laskenut Euroopassa ja Keski-Aasiassa – ”Nykypolvet eivät muista tai ymmärrä, miten tuhoisista taudeista on kyse”

Laumasuojan saavutettavaksi rokotekattavuuden on oltava 95 prosenttia.

Lasten rokotuskattavuus Euroopassa ja Keski-Aasiassa laski viime vuonna verrattuna edellisvuoteen, varoittavat Maailman terveysjärjestö WHO ja YK:n lastenrahasto Unicef. Taso on järjestöjen mukaan edelleen alempi kuin ennen koronavuosia.

Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaava MPR-rokote annettiin joissakin alueen maissa vain 23 prosentille lapsista. Sama koski myös kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta ja hinkuyskältä suojaava DTP-rokotetta. Laumasuoja vaatisi, että rokotekattavuus on 95 prosenttia.

Tälle tasolle ei olla useimmissa Euroopan ja Keski-Aasian maissa viime vuosina päästy. Keskimäärin lasten rokotussuoja heikkeni alueella pari prosenttiyksikköä vuodesta 2019 vuoteen 2024.

Joka kolmannessa maassa rokotekattavuus jäi alle 90 prosentin.

-  Viime vuonna lähes 300  000 ihmistä sai alueellamme hinkuyskän. Luku on yli kolminkertainen verrattuna edellisvuoteen. Tuhkarokon sai 125  000 ihmistä, kaksi kertaa niin monta kuin vuonna 2023. Tässä on kyse sadoista tuhansista perheistä, joiden lapset saivat tauteja, jotka olisi voitu ehkäistä, sanoi WHO:n Euroopan-johtaja Hans Kluge tiedotteessa.

-  Rokotukset pelastavat elämiä, ja taudit leviävät, kun kattavuus laskee, Kluge totesi.

UNICEFIN Euroopan ja Keski-Aasian aluejohtaja Regina De Dominicis arvioi, että alueiden hyvä rokotuskattavuus on saanut ihmiset unohtamaan taudit, joilta ne suojaavat.

-  Nykyinen sukupolvi ei ole joutunut todistamaan rokotuksilla ehkäistävien tautien tuhoisaa vaikutusta. Seurauksena on ollut välinpitämättömyyden leviäminen ja otollinen maaperä disinformaatiolle, De Dominicis sanoi tiedotteessa.

Kluge totesi, että rokotekattavuuden parantaminen on nostettava kärkitavoitteeksi kaikissa alueen maissa. WHO ja Unicef tekevät yhteistyötä terveysviranomaisten kanssa tunnistaakseen syyt, jotka jarruttavat kattavuuden nostamista.

AVAINSANAT

Zelenskyi haluaa Ukrainalle uuden pääministerin

Presidentti Zelenskyi kertoo odottavansa Ukrainan uuden hallituksen toimintasuunnitelmaa lähitulevaisuudessa.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on ehdottanut Ukrainan pääministerin vaihtamista. Hän kertoo ehdottaneensa tehtävään maan nykyistä talousministeriä Julija Svyrydenkoa.

Zelenskyi sanoo viestipalvelu X:ssä, että Svyrydenkon tulisi uudistaa Ukrainan hallituksen työtä merkittävästi.

Presidentti kertoo odottavansa uuden hallituksen toimintasuunnitelmaa lähitulevaisuudessa.

Zelenskyin mukaan Ukrainan on tehtävä kaikki toimet, joilla voidaan vahvistaa Ukrainan valtion ja yhteiskunnan selviytymiskykyä.

AVAINSANAT

Asiantuntija: Trumpin lupaus ilmatorjunnasta tuli kriittisellä hetkellä, mutta on epämääräinen

Vaikka yksityiskohdat ovat vielä epäselviä, pitää Esa Kelloniemi Trumpin Patriot-ilmoitusta merkittävänä osoituksena linjanmuutoksesta..

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti lähettävänsä Ukrainalle Patriot-ilmatorjuntaa, mutta jätti auki, tarkoittiko hän itse järjestelmiä vai niissä käytettäviä ohjuksia. Ilmatorjunta-asiantuntija, everstiluutnantti evp. Esa Kelloniemi pitää Trumpin sanavalintoja tarkoituksellisen epämääräisinä.

-  Trump näyttää selkeästi vähän peittelevän sitä, että mitä apua tulee. Syystä tai toisesta, Kelloniemi arvioi STT:lle.

Kelloniemen mukaan Trump ei halunnut paljastaa tarkasti, mitä on luvassa. Tämä eroaa selvästi hänen edeltäjästään Joe Bidenista, joka aseavusta ilmoittaessaan tapasi kertoa täsmällisesti, mitä toimitetaan.

Kelloniemen mielestä olisi perustellumpi tulkinta, että Trump tarkoitti Patriot-järjestelmissä käytettäviä ohjuksia. Niistä on Ukrainassa huutava pula, sillä Yhdysvallat ei ole toimittanut maalle täydennyksiä.

Itse järjestelmien nopea toimittaminen voisi olla vaikeaa, koska Yhdysvallat tarvitsee niitä myös omien kohteidensa puolustuksessa.

Ilmatorjuntajärjestelmillekin Ukrainalla olisi tarvetta. Ukrainalla on Patriot-järjestelmiä Kelloniemen arvion mukaan seitsemästä kahdeksaan.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on sanonut haluavansa ostaa ainakin 10 Patriot-järjestelmää voidakseen puolustautua Venäjän iskuja vastaan.

SAKSA kertoi alkukuussa selvittävänsä mahdollisuutta ostaa Ukrainalle lisää Patriot-ilmatorjuntajärjestelmiä Yhdysvalloilta. Trump ei kuitenkaan ole sanonut, että nyt ilmoitetussa asetoimituksessa olisi kyse tästä yhteistyöstä.

Trump ei Patrioteista ilmoittaessaan kertonut myöskään, paljonko toimituksia tehdään tai miten ne rahoitetaan.

-  Varmaan niitä sitten rahoitetaan joko Naton kautta, tai on mahdollista, että Ukrainakin osallistuu kustannuksiin tavalla tai toisella, Kelloniemi arvioi.

VAIKKA yksityiskohdat ovat vielä epäselviä, pitää Kelloniemi Trumpin Patriot-ilmoitusta joka tapauksessa merkittävänä. Hänen mukaansa Yhdysvaltojen linjassa on tapahtunut suuri käänne.

-  Trump on palannut samaan asetelmaan kuin sodan alussa, eli Venäjä ja Yhdysvallat ovat nyt selkeästi vastakkain, hän sanoo.

Kelloniemen mukaan ilmoitus ilmatorjuntaan saatavasta täydennyksestä tuli Ukrainalle kriittisellä hetkellä. Venäjän ilmaiskut ovat kiihtyneet, ja Ukrainan ilmatorjuntaohjukset ovat loppumassa.

Hän uskoo, että kun päätös on Yhdysvalloissa kerran tehty, ohjuksia saadaan todennäköisesti rahoitettua enemmänkin.

-  Nämä lähikuukaudet ovat Ukrainan kannalta kriittisiä, ja siihenhän tämä tähtää tietysti, että he saisivat ilmapuolustusta kuntoon näillä lisäohjuksilla, Kelloniemi sanoo.

Hän muistuttaa, että hyökkäyssodan alussa ajateltiin Venäjän ohjusten jossain vaiheessa loppuvan, mutta näin ei ole käynyt.

-  Päinvastoin on pystytty lisäämään tuotantoa ja tekemään suurempia hyökkäyksiä, Kelloniemi toteaa.

TUKI on hänen mukaansa Ukrainalle merkityksellistä paitsi aineellisesti, myös henkisesti. Patriot-järjestelmä on ainoa, jonka ohjuksilla voidaan torjua venäläisiä ballistisia ohjuksia.

-  On hirveän tärkeää, että he pystyvät suojaamaan elintärkeitä kohteita ja tuottamaan tappioita Venäjän hyökkäyskyvylle, Kelloniemi sanoo.

-  Näkyy varmaan lähiaikoina, minkälaisia määriä ohjuksia saadaan, hän arvioi.

TRUMP on sanonut, että hän aikoo mahdollisesti antaa merkittävän Venäjää koskevan lausunnon maanantaina. Kelloniemi uskoo, että lausunto tulee olemaan poikkeuksellinen verrattuna Trumpin ja presidentti Vladimir Putinin tähänastiseen kanssakäymiseen.

-  Voisi hyvin olettaa, että sieltä tulisi kova poliittinen lausunto, jossa mahdollisesti on tulleja ja (Ukrainalle lähetettäviä) hyökkäysaseita, hän sanoo.

Uutispalvelu Axiosin mukaan Trumpin odotetaan julkistavan uuden aseistussuunnitelman Ukrainalle. Sen uskotaan sisältävän pitkän kantaman ohjuksia, mutta lopullisista päätöksistä ei Axiosin lähteillä ollut varmuutta.

Toimittajille puhuessaan Trump vihjasi Yhdysvaltojen lähettävän Ukrainalle erilaisia erittäin kehittyneitä sotilaallisia laitteita, jotka Ukraina maksaisi sataprosenttisesti.

-  Se on meille bisnestä, Trump sanoi.

Ei ollut selvää, mihin Trump tällä viittasi.

Kelloniemi sanoo odottavansa mielenkiinnolla Yhdysvaltain vastausta Venäjän vahvistuneisiin iskuihin Ukrainaan.

-  Ukraina on veitsen terällä tässä lähikuukausina, ja jotain pitää tehdä, jotta muutos saadaan aikaan. Nimenomaan tällaista poliittista linjanmuutosta on (Yhdysvalloilta) odotettavissa ja sitä kautta tietysti myös tuen muutosta, hän kuvailee.

AVAINSANAT

Irlannissa aloitetaan kaivaukset pikkulasten joukkohaudalla – nunnien pitämissä ensikodeissa kuoli satoja aviottomien äitien lapsia

Paikallishistorioitsija Catherine Corlessin tutkimukset ovat olleet tärkeä sysäys joukkohautojen paljastumiselle.

Irlannin länsiosassa Tuamissa aloitetaan tänään kaivaukset merkitsemättömällä lasten joukkohaudalla, jonka epäillään sisältävän satojen vauvojen ja pienten lasten jäännöksiä.

Hauta sijaitsee entisen katolisten nunnien ylläpitämän ensikodin alueella. Laitokseen otettiin avioliiton ulkopuolella raskaaksi tulleita ja perheittensä hylkäämiä naisia.

Tutkimusten perusteella noin 800 vauvaa ja pientä lasta kuoli Tuamin ensikodissa sen runsaan 30 toimintavuoden aikana 1925-1961. Kaivausten odotetaan kestävän kaksi vuotta.

-  Näiltä lapsilta evättiin kaikki ihmisoikeudet heidän elinaikanaan, kuten myös heidän äideiltään, sanoo uutistoimisto AFP:n mukaan Anna Corrigan, jonka kaksi sisarusta on saatettu haudata Tuamin hautapaikalle.

-  Ja he jäivät ilman ihmisarvoa ja kunnioitusta myös kuolemassa.

SORTAVIKSI ja naisvihamielisiksi kuvailtuja Tuamin kaltaisia laitoksia toimi ympäri maata. Jotkut niistä suljettiin vasta 1990-luvun lopulla.

Jotkut lapset asuivat Tuamin kaltaisissa ensikodeissa, mutta monet luovutettiin synnytyksen jälkeen adoptioon. Katolinen kirkko ja valtio toimivat järjestelmässä usein yhdessä.

Kaivausten ohessa kerätään myös geneettistä aineistoa. Toistaiseksi kymmeniltä mahdollisilta sukulaisilta on otettu dna-näytteitä, ja näytteidenottoa aiotaan laajentaa huomattavasti.

Tapauksesta on kertonut Suomessa aiemmin Long Play.

PAIKALLISHISTORIOITSIJA Catherine Corless löysi ensimmäiset todisteet joukkohaudasta Tuamin entisen ensikodin alueella vuonna 2014.

Corlessin kokoamat kuolintodistukset osoittavat, että lasten kuolinsyiksi on listattu erilaisia sairauksia tuberkuloosista tuhkarokkoon ja hinkuyskään.

Corlessin tutkimuksen mukaan lasten ruumiit todennäköisesti sijoitettiin käytöstä poistettuun jätevesisäiliöön. Säiliöstä löydettiin myöhemmissä koetutkimuksissa merkittäviä pitoisuuksia ihmisjäännöksiä.

-  Tämä on ollut kova taistelu. Kun aloitin tämän, kukaan ei halunnut kuunnella. Vihdoinkin korjaamme vääryydet, Corless sanoi AFP:lle toukokuussa.

Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo, että alueelta löydettiin jäänteitä jo 1970-luvulla, mutta niiden uskottiin olevan peräisin Irlannin 1840-luvun nälänhädästä.

Laitos purettiin 1970-luvulla, ja nykyään sen paikalla sijaitsee asuinrakennuksia.

TUAMIN löydöt johtivat Irlannin valtion tukemiin tutkimuksiin, jotka ovat paljastaneet, että valtion ja katolisen kirkon ylläpitämissä kodeissa oli kuollut yhteensä 9  000 lasta.

Tutkimusten perusteella liki 20:n vastaavan laitoksen läpi kulki vuosikymmenten aikana yhteensä 56  000 naimatonta naista ja 57  000 lasta.

Tutkimusten mukaan kuolleisuus oli erittäin korkeaa verrattuna maanlaajuiseen imeväiskuolleisuuden tasoon, kertoo Irlannin yleisradioyhtiö RTE. Laitoksiin sisään otettujen naisten määrä oli korkeimmillaan 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa.

Vaikka ensikodit eivät olleet pelkästään irlantilainen ilmiö, maassa laitoksiin otettujen äitien osuus oli luultavasti maailman korkein.

Virallisen tutkimuksen löytöjen johdosta Irlannin valtio pyysi vuonna 2021 anteeksi ensikoteihin laitetuilta lapsilta ja naisilta. Valtio pyysi anteeksi naisten kokemia syviä vääryyksiä ja heille aiheutettua häpeää ja stigmaa.

Anteeksipyynnössä todetaan, että tutkimukset paljastivat valtion, kirkon ja yhteiskunnan merkittäviä epäonnistumisia.

AVAINSANAT