WP: Ukrainan erikoisjoukot Krimin lentokenttäiskun takana

Ukrainan erikoisjoukot olivat Krimin niemimaalla sijaitsevan Sakyn lentotukikohdan räjähdysten takana, ukrainalainen hallituslähde kertoi Washington Postille.

Sakyn lentokentällä tapahtui useita voimakkaita räjähdyksiä tiistaina. Venäjän sotilaskalustotappioita kuva- ja videolähteistä seuraavan Oryx-sotablogin mukaan Venäjä menetti räjähdyksessä ainakin 11 lentokonetta, neljä Su-30 ja seitsemän Su-24 -konetta.

Ukraina ei ole virallisesti myöntänyt olleensa iskun takana. Venäjä on väittänyt räjähdysten johtuneen onnettomuudesta varastoissa olleiden pommien kanssa.

AVAINSANAT

Kiovassa vierailleilta ulkoministereiltä vahva lausunto: ”Tuomitsemme jyrkimmällä tavalla Venäjän hyökkäykset”

Usean Pohjoismaan ja Baltian maiden ulkoministerit vakuuttivat tiistaina antamassaan yhteisessä lausunnossa maiden jatkavan yhteistyötä tarjotakseen Ukrainalle sekä poliittista että käytännön tukea.

Lausunnossa mukana olivat maanantaina Kiovassa vierailleet ulkoministerit Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Islannista, Virosta, Latviasta ja Liettuasta sekä Ukrainan ulkoministeri.

Ulkoministerit tuomitsivat lausunnossa vahvasti Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa ja totesivat, että eivät koskaan tunnusta Ukrainan alueiden laitonta liittämisyritystä Venäjään.

-  Tuomitsemme jyrkimmällä tavalla Venäjän hyökkäykset siviilejä ja kriittistä infrastruktuuria, mukaan lukien energialaitoksia, vastaan, lausunnossa todettiin.

-  Nämä hyökkäykset siviilejä vastaan ​​ovat sotarikoksia.

ULKOMINISTERIT katsoivat tärkeäksi jatkaa kansainvälistä tukea, jonka pyrkimyksenä on parantaa Ukrainan ilmapuolustusta. Lisäksi he katsoivat, että Venäjään kohdistuvia sanktioita tulee edelleen vahvistaa.

Ministerit vaativat Venäjää vapauttamaan laittomasti maasta poistetut ja kiinni otetut ukrainalaissiviilit sekä hyökkäyksen aikana otetut panttivangit. Lausunnossa myös tuomitaan Venäjän ”vastuuton ja erittäin provokatiivinen” ydinaseretoriikka, Zaporizhzhjan ydinvoimalan miehittäminen ja hyökkäykset ydinvoimalaitoksiin.

Ukraina kertoi tiistaina saaneensa Ranskalta raskaita raketinheitinjärjestelmiä. LRU-mallin raketinheitinjärjestelmien kantama on jopa 70 kilometriä.

-  Ukrainan armeija on nyt entistä voimakkaampi, Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov tviittasi.

Viime kuukausina Ukraina on käyttänyt länsimailta saamiaan raketinheitinjärjestelmiä iskeäkseen komentokeskuksiin ja ammusvarastoihin Venäjän kontrolloimalla alueella.

Ukraina on pyytänyt tukijoiltaan lisää pitkän kantaman aseita ylläpitääkseen tasaista etenemistään taistelukentällä. Venäjän toistuvien ohjusiskujen myötä myös ilmapuolustusjärjestelmille on jatkuvaa tarvetta.

Brittitutkija suomalaisille: Ei kannata luulla, että Venäjä on unohtanut Nato-ratkaisunne

Moskovassa ei unohdeta Suomen Nato-kevään puolenvalintaa, sanoo brittitutkija Keir Giles.

Venäjä ei näytä reagoineen Suomen Nato-prosessiin odotetuilla likaisilla tempuilla. Tämä on illuusiota, sanoo tutkija Keir Giles: emme vain huomaa kaikkea kulissien takaista toimintaa.

Monet suomalaiset huokaisivat helpotuksesta, kun virallinen Venäjä ei sittenkään repinyt pelihousujaan maamme Nato-jäsenhakemuksen jättämisestä.

Edes nyt ”harmaassa vaiheessa” eli ratifiointiprosessin aikana ei ole nähty pelättyjä suuria kyberhyökkäyksiä, ei alueloukkauksia, ei pakolaisvirtoja tai muita yllätyksiä.

Onko Venäjän kohuttu infosotakoneisto liian täystyöllistettynä Ukrainassa, pelkääkö Kreml Suomen kumppanuusmaiden reaktioita, vai eikö sitä vain kiinnosta mitä täällä tapahtuu?

– Missään nimessä Suomea ja Suomen valtiojohdon toimia ei ole Kremlissä unohdettu. Nyt vain ei jostain syystä ole ollut heidän mielestään oikea aika käyttää näkyvää voimaa teidän suuntaanne, sanoo brittiläinen turvallisuuspolitiikan tutkija Keir Giles.

Hänen mielestään Suomen päätös hakea Naton jäsenyyttä oli niin vahvasti Venäjän etujen vastainen teko, ettei maan johto jätä reagoimatta siihen.

Miten näyttävät vastatoimet tehdään, lievänä tai vahvana, erikseen vai jonkun muun maailmanpolitiikan tapahtuman yhteydessä, sitä ei kukaan etukäteen tiedä.

– Voi olla, ettei sitä ole päätetty vielä Kremlissäkään, vaan sielläkin odotetaan sopivaa tilaisuutta, johon tarttua. Tai sitten siellä ajatellaan, että salattu vaikuttaminen riittää pitkään.

TUTKIMUSLAITOS Chatham Housessa työskentelevä Giles vieraili Suomessa tällä viikolla markkinoimassa uutta kirjaansa Venäjän sota jokaista vastaan (Docendo, 2022).

Siinä hän esittelee Venäjän eri Euroopan maissa kokeilemia vaikutuskeinoja ja tapoja yrittää lietsoa yhteiskunnallista epäjärjestystä. Mukana on runsaasti esimerkkejä Suomestakin.

– Pitää muistaa, että Venäjä operoi etujensa varmistamiseksi kulisseissa aina jollain tasolla, vaikka näyttävät provokaatiot puuttuisivatkin. Länsimaita tiedustellaan, politiikkaamme ja talouselämäämme seurataan ja olemassa olevia yhteyksiä pidetään yllä, varmuuden vuoksi, Giles sanoo.

Hän korostaa, ettei Venäjä toimi näin pahuuttaan tai pelkän valloitushalunsa takia.

– Kreml pyrkii koko ajan suojelemaan itseään, tai torjumaan sellaisia kuvittelemiaan uhkia, jotka vaarantaisivat nykyisten vallanpitäjien asemaa.

Tähän työhön se tarvitsee joka maassa hyvin monipuolista tukijoiden palettia, uinuvista soluttautuja-agenteista ja valtapolitiikan vastarannankiiskistä aina näkyviin mielipidevaikuttajiin, hyödyllisiin pöhköihin asti.

Osa heistä ei edes huomaa olevansa itänaapurin asialla, mikäli heidän toimintaansa ohjaa esimerkiksi aito aatteellinen länsi-inho.

SUOMALAISET kysyvät kuulemma Gilesiltä usein, mitä mieltä tutkija on entisten pääministeriemme liiketoimista, jotka edistivät Venäjän talousetuja.

Rahakkaan idänbisneksen palvelukseen menneitä entisiä poliitikkoja on Gilesin mukaan kaikissa läntisen Euroopan maissa, eikä Suomi ole tässä mikään poikkeus. Hänelle tämä on enemmän eettinen kysymys kuin suora turvallisuusuhka.

– Ymmärtääkseni nämä liikeyhteydet olivat teilläkin täysin julkisia. Vaarallisimpia ovat ne talouselämän ja politiikan taustavaikuttajat, jotka ovat salatusti joko rahan tai vaikutusvallan toivossa ajaneet Venäjän johdon tavoitteita.

Tällaisia ihmisiä on Suomenkin päätöksentekokoneistossa ja sen liepeillä yhä, Giles arvelee.

Eikä hän tarkoita tällä näkyviä Venäjän-puolustajia kuten dosenttibäckmaneja ja eri ääriliikkeiden tai koronankieltämisen apostoleja.

– Tällaiset värikkäät hahmot ovat lähinnä julkisia pellejä, maskotteja, joita Venäjä tarvitsee propagandassaan oman maansa yleisön suuntaan. Venäjä on vuosikymmenien ajan rakentanut Suomeenkin omat vaikutus- ja tiedustelukanavansa, eivätkä niiden edustajat metelöi täällä kaduilla mielenosoituksissa.

CNN: Iranin pelaajien perheitä on uhattu vankeudella ja kidutuksella, jos pelaavat eivät ”käyttäydy”

Iranin miesten jalkapallomaajoukkueen pelaajien perheitä on uhattu vankeudella ja kidutuksella, jos pelaajat eivät ”käyttäydy” ennen tänään pelattavaa Yhdysvallat-ottelua, yhdysvaltalaiskanava CNN kertoo kotisivuillaan.

CNN perustaa väitteensä otteluiden turvallisuusjärjestelyihin osallistuvaan nimettömään lähteeseen.

Qatarin miesten MM-turnauksen avausottelussaan Englantia vastaan Iranin pelaajat eivät laulaneet kansallislaulua, minkä tulkittiin olleen hiljainen protesti Iranin hallintoa vastaan.

CNN:n lähteen mukaan pelaajat kutsuttiin ottelun jälkeen tapaamiseen Iranin vallankumouskaartin (IRGC) jäsenten kanssa. Lähteen mukaan pelaajille kerrottiin tapaamisessa, että heidän perheitään joutuisi ”väkivallan ja kidutuksen kohteeksi”, jos pelaajat eivät laula kansallislaulua tai jos he liittyvät mihinkään poliittiseen protestiin maan hallintoa vastaan.

Pelaajat lauloivat kansallislaulun, kun Iran kohtasi toisessa pelissään Walesin. CNN:n lähteen mukaan pelaajille oli luvattu lahjoja ja autoja ennen Englanti-ottelua, mutta palkitseminen muuttui uhkailuksi pelaajien jätettyä kansallislaulun laulamatta.

Iran kohtaa B-lohkossa Yhdysvallat Suomen aikaa tänään kello 21 alkavassa ottelussa al-Thumamassa. Iranilla on koossa kolme ja Yhdysvalloilla kaksi pistettä ennen lohkon tämän päivän päätöspelejä. B-lohkon kärjessä neljällä pisteellä oleva Englanti kohtaa tänään Walesin, joka on yhdessä pisteessä.

AVAINSANAT

Jens Stoltenberg: Ei pysyvää rauhaa, jos hyökkääjä voittaa

Ei voi olla pysyvää rauhaa, jos hyökkääjä voittaa. Näin Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kuvaili avajaispuheenvuorossaan Bukarestissa Romaniassa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Bukarestissa kokoontuvat tiistaina ja keskiviikkona Naton ulkoministerit.

Stoltenberg totesi, että sodat päättyvät rauhaan, mutta neuvottelupöydän tapahtumat liittyvät suoraan tapahtumiin taistelukentillä. Stoltenberg piti tärkeänä, että brutaaleilla hyökkäyksillä ei saavuteta haluttuja tavoitteita.

Hän myös toisti näkemyksensä siitä, että Nato pysyy Ukrainan tukena niin kauan kuin tarvitsee.

Niin ikään hän kertasi, kuinka Nato on lisännyt läsnäoloaan liittokunnan itäisissä osissa. Hän kuitenkin myös arvioi, että Nato ei ole eikä ole koskaan ollut uhka Venäjälle.

STOLTENBERG nosti Suomen ja Ruotsin liittymisen Natoon esimerkiksi siitä, että Naton ovet ovat auki. Näin siitä huolimatta, että kaksi ratifiointia on yhä tekemättä.

Suomi ja Ruotsi osallistuvat Naton ulkoministerien kokoukseen ensimmäistä kertaa tarkkailijajäseninä. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu kertoi eilen, että hänen on määrä keskustella Bukarestissa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessista maiden ulkoministerien kanssa. Ulkoministerit pitävät Cavusoglun mukaan tänään kolmenkeskisen tapaamisen.

Kaksipäiväisen Naton ulkoministerien kokouksen teemoja ovat lyhyen ja pitkän ajan tuki Ukrainalle, Venäjän lähialueet ja Kiina.

Stoltenberg toi avauspuheessaan esille, kuinka energiariippuvuus osoittaa myös sen, miksi myös Kiina-riippuvuudesta tulee kantaa huolta.

Mikko Gustafsson/STT

AVAINSANAT

Haavisto: Iskut Ukrainan energiajärjestelmään ovat vakavia – jos lämmitystä ei saada toimimaan, lisää pakolaisia tulee

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja Norjan ulkoministeri Anniken Huitfeldt lehdistötilaisuudessa Kiovassa 28. marraskuuta 2022.

Kiovassa maanantaina vierailleen Suomen ulkoministerin Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Ukrainassa saattaa olla edessä uusi pakolaistalvi Venäjän ohjushyökkäysten takia.

Haaviston mukaan Ukrainan presidentin, ministerien ja energiayhtiöiden edustajien kanssa käydyt keskustelut olivat tuoneet esille sen tunnelman, että iskut energiajärjestelmään ovat olleet vakavia.

-  Jos ihmiset jäävät kylmään ja nälkään eikä lämmitystä saada toimimaan, on ihan selvä, että lisää pakolaisia tulee, Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessa maanantai-iltana.

Muut keskustelunaiheet Kiovassa koskivat Haaviston mukaan muun muassa Venäjän saamista vastuuseen ihmisoikeusloukkauksista.

Haaviston mukaan Ukrainassa on huomattu myös Suomen viimeisin, 50 miljoonan euron tukipaketti. Nyt Ukraina haluaisi lisää muun muassa talvivarusteita, humanitaarista apua ja sekä tukea energiajärjestelmiin.

Haaviston mukaan Suomi miettii myös parhaillaan, kuinka suurella panoksella se osallistuu toiseen sotilaiden koulutusohjelmaan, jossa koulutetaan 15  000 ukrainalaista.

– Meillä on ollut parinkymmenen hengen joukko myös Britanniassa kouluttajina. Haavisto muistutti.

Haaviston mukaan on täysin mahdollista, että myös Suomessa koulutettaisiin ukrainalaisia.

-  Kouluttajamaina on mainittu muun muassa Saksa ja Puola. Tietysti pitää ottaa huomioon myös asejärjestelmät: koulutusta pitää järjestää maissa, joissa järjestelmiä on käytössä. Kyllä myös Suomessa voidaan jossain muodossa järjestää koulutusta.

Haavisto kertoi niin ikään keskustelleensa Ukrainassa muun muassa Ukrainan ja Venäjän sotavankien vaihdosta sekä Valko-Venäjän asemasta sodassa.

-  Valko-Venäjän rooli on jatkossakin merkittävä sen suhteen, laajeneeko sota enemmän sille rajalle, Haavisto sanoi.

Haavisto vakuutti, että Suomi jatkaa Ukrainan tukemista niin kauan kuin on tarpeen ja tuomitsee Venäjän laittoman hyökkäyssodan.

Haavisto oli Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa vierailulla yhdessä pohjoismaisten ja Baltian maiden kollegoidensa kanssa. Hän jatkaa matkaansa Kiovasta Bukarestiin Romaniaan, missä Suomi ja Ruotsi osallistuvat sotilasliitto Naton tiistaina alkavaan ulkoministerikokoukseen ensi kertaa tarkkailijajäseninä.

UKRAINAN puolustusministeriö kertoi maanantaina uskovansa, että Venäjä valmistelee jo uutta liikekannallepanoa. Uusi ”salamyhkäinen liikekannallepanon aalto” alkaisi ministeriön mukaan Venäjällä ja sen miehittämillä Ukrainan alueilla 10. joulukuuta alkaen.

Aiemmin marraskuussa myös yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) on arvioinut, että Venäjällä valmistaudutaan uuteen, peiteltyyn liikekannallepanoon. ISW kirjoitti tuolloin, että Venäjällä oli nähty merkkejä siitä, että uusi liikekannallepano alkaisi joko joulukuussa tai tammikuussa.

Venäjällä järjestettiin syksyllä osittainen liikekannallepano, jonka oli määrä päättyä lokakuun lopussa. Tuossa vaiheessa oli määrä mobilisoida Ukrainan taisteluihin 300  000 uutta Venäjän sotilasta, minkä puolustusministeri Sergei Shoigu väitti toteutuneen.

Britannian sotilastiedustelu arvioi viime viikolla, että Venäjän osittaisessa liikekannallepanossa mobilisoitujen reserviläisten komennuksille on ollut ominaista epäselvyys palveluskelpoisuudesta, riittämätön koulutus ja varustus sekä sijoittaminen erittäin uuvuttaviin taistelutehtäviin.

Hannu Aaltonen, Maiju Ylipiessa / STT