WP: Ukrainan erikoisjoukot Krimin lentokenttäiskun takana

Ukrainan erikoisjoukot olivat Krimin niemimaalla sijaitsevan Sakyn lentotukikohdan räjähdysten takana, ukrainalainen hallituslähde kertoi Washington Postille.

Sakyn lentokentällä tapahtui useita voimakkaita räjähdyksiä tiistaina. Venäjän sotilaskalustotappioita kuva- ja videolähteistä seuraavan Oryx-sotablogin mukaan Venäjä menetti räjähdyksessä ainakin 11 lentokonetta, neljä Su-30 ja seitsemän Su-24 -konetta.

Ukraina ei ole virallisesti myöntänyt olleensa iskun takana. Venäjä on väittänyt räjähdysten johtuneen onnettomuudesta varastoissa olleiden pommien kanssa.

AVAINSANAT

Grossi huolestui Murashovin pidätyksestä – Zaporizhzhjan ydinvoimalan johtaja vietiin ”tuntemattomaan suuntaan” silmät sidottuina

Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) johtaja Rafael Grossi on ilmaissut huolensa ukrainalaisen Zaporizhzhjan ydinvoimalan johtajan Ihor Murashovin pidätyksestä.

Ukraina syyttää Venäjää ”laittomasta pidätyksestä” ja on vaatinut Murashovin välitöntä vapauttamista.

Lausunnossaan Grossi sanoi, että voimalan johtajan vastuulla on varmistaa ydinturvallisuus sekä ydinvoimalan turvallisuus. Grossin mukaan Murashovin pidätyksellä on välitön vaikutus voimalan turvallisuuden takaamista koskevaan päätöksentekoon.

Murashov oli poistumassa perjantaina työpaikaltaan, kun hänet pidätettiin ja vietiin ”tuntemattomaan suuntaan” silmät sidottuina, kertoi Ukrainan ydinvoimaloita operoiva Energoatom.

IAEA:n johtajan Grossin odotetaan matkustavan alkavalla viikolla Ukrainaan ja Venäjälle.

Ydinvoimala sijaitsee Venäjän hallussa olevalla Zaporizhzhjan alueella, jonka Venäjä väitti liittävänsä kolmen muun Ukrainalta laittomasti valtaamaansa alueen kanssa itseensä perjantaina. Venäjän perustuslakituomioistuin tunnusti sunnuntaina laillisiksi sopimukset neljän ukrainalaisalueen liittämisestä Venäjään.

AVAINSANAT

Liz Truss pitää kiinni veroalesta

Britannian pääministeri Liz Truss pitää kiinni hallituksensa suunnitelmasta panna toimeen mittava veronalennus mutta myöntää, että suunnitelman esittelyä olisi pitänyt pohjustaa paremmin.

Truss sanoi BBC:n haastattelussa, että päätös poistaa korkein 45 prosentin veroaste oli valtiovarainministeri Kwasi Kwartengin. Siitä ei keskusteltu muun hallituksen kanssa.

Kwartengin esittelemässä minibudjetissa luvattiin velalla rahoitettavia veronalennuksia 45 miljardilla punnalla. Suunnitelma painoi punnan rajuun laskuun dollaria vastaan ja pakotti keskuspankin tulemaan hätiin tasapainottamaan markkinoita.

AVAINSANAT

Pekka Toveri: Venäjän voiton mahdollisuudet näyttävät yhä heikommilta – ”Molemmissa tullaan epäonnistumaan”

Venäjän presidentti Vladimir Putin on ajanut itsensä pahasti nurkkaan, ja Venäjän mahdollisuudet sodan voittamiseen Ukrainassa näyttävät yhä heikommilta. Näin arvioi Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri.

-  Venäjä ei voi tehdä muuta kuin pitää kiinni jo vallatuista alueistaan. Se ei tällä hetkellä kykene suurempiin vastahyökkäyksiin, Toveri sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan Venäjällä on Ukrainassa vain yksi vaihtoehto: lisätä pitkäkestoisesti joukkojen määrää ja kierrättää niitä.

Toverin mukaan Putin askeltaa nyt kohti tilannetta, jossa hänen on pakko julistaa sota Ukrainaa vastaan.

-  Sellaisille diktaattoreille, jotka häviävät sodan, käy nopeasti aika huonosti. Sen takia sodan julistamista viivytetään, hän arvioi.

Aaltola korostaa, että Venäjä on jo sodassa Ukrainan kanssa ja että sodanjulistukset ovat vain pelkkää puhetta ja eleitä.

YKSI osoitus Venäjän heikosta sotamenestyksestä on venäläisjoukkojen vetäytyminen Lymanin kaupungista. Tämä tarkoittaa Venäjälle huomattavaa poliittista takaiskua, arvioi Britannian sotilastiedustelu.

Tiedusteluraportin mukaan Lymanista vetäytyminen on johtanut siihen, että korkeat virkamiehet ovat arvostelleet Venäjällä julkisesti maan sotilasjohtoa.

Lyman sijaitsee Donetskin alueella, jonka Venäjän presidentti väitti liittäneensä tällä viikolla osaksi Venäjää. Kaupunki on strategisesti tärkeä rautatiekeskus, josta Venäjän joukot olivat tehneet suuren logistiikka- ja kuljetuskeskuksen.

Venäjän presidentin ja neljän Ukrainan alueen nukkejohtajat allekirjoittivat perjantaina Moskovassa sopimukset, joiden mukaan Ukrainalle kuuluvat Donetskin, Luhanskin, Zaporizhzhjan ja Hersonin alueet liittyisivät Venäjään.

Toverin mukaan alueiden liittämisellä rauhoitetaan Venäjällä olevaa sotaisampaa siipeä, joka on vaatinut kovempia otteita Ukrainassa.

-  Ei sillä, että Putin olisi heidän ohjailtavissaan, mutta siellä on äänekäs joukko, joka vaatii kovempia otteita. Päätarkoitus alueiden liitämisessä lienee kuitenkin pelotella länttä tukemasta ”hyökkäystä Venäjän alueelle” ja nostattaa taistelutahtoa Venäjällä. Molemmissa tullaan epäonnistumaan, Toveri toteaa.

Kansainvälinen yhteisö tuomitsi liittämishankkeen jo hyvissä ajoin etukäteen. Jopa Serbia, joka on ollut Venäjän avainliittolainen Länsi-Balkanilla, ilmoitti ettei se tunnusta alueilla pidettyjä niin sanottuja kansanäänestyksiä.

ENERGIAPULAN ja taloushaasteiden kanssa kamppaileva Eurooppa on Venäjälle herkullinen kohde. Toverin mukaan Venäjä on käyttänyt vuosikausia paljon aikaa ja vaivaa löytääkseen länsimaiden infrastruktuurista heikkoja kohtia.

-  Kun perinteinen sodankäynti menee näin huonosti, näyttää Venäjä palanneen siihen, missä se on menestynyt paremmin viimeiset 10-15 vuotta eli hybridisodankäyntiin, Toveri sanoo.

Toverin mukaan Venäjä tekee nyt temppuja, jotka yllättävät länttä, hajauttavat ja luovat epävarmuutta. Hän muistuttaa myös länsimaisista toimijoista, jotka levittävät Venäjän propagandaa sisäpoliittisessa tarkoituksessa, mikä pelaa suoraan venäläisten pussiin.

Hänen mukaansa hybriditoimia tulee varmasti lisää. Ei välttämättä nyt, kun kaikki ovat varpaillaan, eikä ehkä vedenalaiseen infrastruktuuriin, koska siitä voi jäädä kiinni. Se olisi myös sotatoimi Natoa vastaan, Toveri arvioi.

Aaltolan mukaan lännessä on oltava tarkkana ja tunnistettava omat heikot kohdat. Hänen mukaansa mahdollisista vaaranpaikoista ollaan tietoisia, ne pitää vain ottaa tosissaan.

-  Ei kannata nähdä pirua joka paikassa, koska se halvaannuttaa. Venäjä ei pysty kaikkeen, vaikka se haluaakin meidän uskovan, että pystyy melkein mihin tahansa.

LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

ULKOPOLIITTISEN instituutin Aaltolan mukaan Venäjä käy nyt samaa likaista sotaa kuin kylmän sodan aikaan Saksassa. Tästä hyvä esimerkki on Nord Stream -kaasuputkiin kohdistuneet iskut Itämerellä, joita lännessä epäillään Venäjän aiheuttamiksi.

-  Se, että aloitetaan tutkinta ja väitetään tekoa terroristiseksi, on suoraan Venäjän oppikirjasta. Asetetaan muut syyllisiksi siitä, mihin itse syyllistytään.

Aaltola kannustaakin perehtymään siihen, miten Venäjä on aikaisemmin sotiaan käynyt.

-  Putin on tiedustelu-upseeri, joka näkee maailman erikoisoperaatioiden kautta. Eli nyt on hyvä katsoa, mitä Neuvostoliitto teki kylmän sodan aikaan. Se on se, mistä Putininkin innovaatiot syntyvät.

PERINTEISESTI EU:n ja Venäjän välillä tasapainoileva Valko-Venäjä on täysin riippuvainen Venäjän tuesta. Maiden diktaattorien välinen side voi kuitenkin katketa, ellei Venäjä onnistu kääntämään sotaa edukseen.

-  Valko-Venäjäkin on varmaan huomannut, ettei Venäjän mahti ole niin suurta kuin Venäjä on maalannut. Jos Ukraina voittaa sodan, luulen, että Valko-Venäjällä pohditaan uutta suuntaa, Aaltola arvioi.

Tämä tiedetään myös Venäjällä, jolla ei sen vuoksi ole varaa hävitä sotaa.

Aaltolan mukaan Venäjän tukijavaltiot ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Venäjän huono sotamenestys nakertaa Putinin kannatusta myös kotimaassa.

– Täällä ei kannattaisi pelätä, mutta Kremlissä kannattaa, hän toteaa.

Suomen ainoa potentiaalinen huoli Venäjän suhteen on tällä hetkellä se, jos Venäjä voittaa sodan Ukrainassa. Voiton jälkeinen Venäjä saattaisi Aaltolan mukaan olla tulevaisuudessa uhka koko Itämeren alueelle.

– Nyt kannattaa olla etupainotteinen Ukrainan tukemisen kautta, jos haluamme estää sen, ettei Venäjä ole valtiollisena toimijana uhka Suomelle lähivuosina, Aaltola muistuttaa.

Aaltolan mukaan myös Venäjän häviössä on riskinsä. Silloin Venäjän sisäinen valtakamppailu voi läikkyä rajojen yli esimerkiksi ihmisvirtoina tai muina hallitsemattomina toimina.

VENÄJÄN viimeisin ja epätoivoisin kortti on ydinasekortti, jota Putin on heilutellut tasaisin väliajoin.

Aaltola ei usko, että Venäjä lisää ydinasepelottelua, koska Kiina näkisi sen haitallisena. Aaltolan mukaan Venäjän ydinasekynnys tuskin ylittyisi edes siinä tapauksessa, että Ukraina valtaisi alueita, joita Putin nyt yrittää liittää Venäjään.

-  Jos Venäjä tämän tekisi, sillä olisi seurauksensa. Se johtaisi Venäjän karkottamiseen YK:sta, ehkä Kiinankin suostumuksella. Se johtaisi myös Yhdysvaltojen suoriin iskuihin Venäjän hallitsemilla alueilla Ukrainassa. Ydinaseiden käyttö vain alleviivaisi Venäjän tappiot, Aaltola sanoo.

Tanja Paananen

AVAINSANAT

Nyt myös Nord Stream 1 -putken kaasuvuoto on päättynyt

Nord Stream 1 -putken kaasuvuoto on päättynyt, kertoo muun muassa Ruotsin yleisradioyhtiö SVT. Tanskan viranomaisten mukaan putken paine on vakaa.

Lauantaina kerrottiin Nord Stream 2 -putken vuodon päättyneen. Tiedottajan mukaan vedenpaine oli jotakuinkin sulkenut putken.

Putkien vuotokohdat sijaitsevat Ruotsin ja Tanskan merialueilla. Perjantaisessa raportissaan YK:n turvallisuusneuvostolle valtiot totesivat, että vuodot aiheutuivat räjähdyksistä.

AVAINSANAT

Työväenpuolueen Luiz Inacio Lula da Silva koettaa syrjäyttää Jair Bolsonaron Brasilian presidentinvaaleissa

Brasiliassa on tänään presidentinvaalien ensimmäinen äänestyskierros. Maan istuvan presidentin, oikeistopopulistisen Jair Bolsonaron, suurimpana haastajana on työväenpuoluetta edustava ex-presidentti Luiz Inacio Lula da Silva.

Vuosina 2003-2010 presidenttinä toimineen Lulan kannatus on ennakkomittauksissa ollut Bolsonaroa vahvempi. Lulan kannatus on ollut jopa lähellä 50:tä prosenttia. Jos äänisaalis kasvaa tätä korkeammaksi, tarkoittaa se, ettei lokakuun lopussa järjestettävää toista kierrosta tarvittaisi.

Bolsonaro on kuitenkin kirinyt haastajaansa kyselyissä. Bolsonaron kotia, uskontoa ja isänmaata painottava konservatiivisuus nauttii yhä suurta kannatusta tiettyjen kansanosien parissa, ja moni arvostaa presidentin ärhäkkää suhdetta vasemmistolaisuuteen ja korruptioon.

Äänestyspaikat sulkeutuvat Brasiliassa klo 23 Suomen aikaa.

Presidentin lisäksi vaaleissa valitaan tänään muun muassa osavaltioiden kuvernöörit ja edustajainhuoneen jäsenet.

NELIVUOTISELLA kaudellaan Bolsonaro on käynyt ristiretkeä ”vasemmistolaista ideologiaa” vastaan muun muassa lakkauttamalla maan kulttuuriministeriön sekä leikkaamalla ympäristönsuojelusta, tieteestä ja taiteesta.

Bolsonaron oikeistopopulistinen politiikka sopi huonosti yhteen maahan iskeneen koronaviruspandemian hoidon kanssa. Bolsonaro herätti huomiota viruksen vaarallisuuden jatkuvalla vähättelyllä, ja keskushallinnon koettu tiedevastaisuus sai osakseen runsaasti kritiikkiä.

Bolsonaron hallintoa on pidetty erityisenä murheenkryyninä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, sillä Bolsonaron kaudella Amazonin sademetsän hupeneminen on kiihtynyt.

Myös Lulalla on kritisoijansa. Viime vuonna politiikkaan palannut Lula tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi vankilaan korruptiosta vuonna 2018, mutta hän pääsi vapaalle etuajassa istuttuaan puolitoista vuotta. Lulan paluu politiikkaan tuli mahdolliseksi, kun maan korkeimman oikeuden tuomari mitätöi hänen paikallisessa Curitiban tuomioistuimessa langetetun lahjustuomionsa ja palautti sen liittovaltion tuomioistuimen käsittelyyn.

Brasilia on mantereensa suurin maa sekä pinta-alaltaan että väestöltään. Amazonin sademetsästä tunnettu valtio on pinta-alaltaan maailman viidenneksi suurin Venäjän, Kanadan, Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.

AVAINSANAT