VALIKKO

Ylen hallituksen puheenjohtaja: Jouko Jokisella on hallituksen luottamus

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavalla päätoimittajalla Jouko Jokisella on Ylen hallituksen luottamus, kertoo hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen Demokraatille.

Ylen vastaavat päätoimittajat tapasivat Ylen hallintoneuvoston työvaliokunnan tänään ylimääräisessä kokouksessa. Kokouksessa aiheena oli viime päivien keskustelu sepitteen roolista journalismissa.

Aamulehdessä työskennellyt Kuusela on kertonut käyttäneensä fiktiota joissakin jutuissaan. Aamulehdessä ennen vastaavana päätoimittajana työskennelleen Jokisen kommentit ovat aiheuttaneet hämmennystä, sillä hän on puolustanut Kuuselaa.

Myös Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen on puolustanut julkisuudessa Kuuselan journalismia.

Demokraatti sai tänään sähköpostitse vastauksia kysymyksiin Matti Apuselta. Näin Apunen vastasi:

Olet puolustanut Aamulehden toimittaja Kuuselan toimintaa julkisuudessa. Samoin teki myös Jouko Jokinen, joka on sittemmin pahoitellut lausuntojaan. Seisotko itse yhä kaikkien omien lausuntojesi takana?

– Kysyttäessä kuvasin Matti Kuuselaa journalistina aikana, josta on jo lähes 20 vuotta. Painotin Helsingin Sanomille kahteen kertaan, että uutisjournalismissa toleranssi fiktiolle oli silloin ja on edelleen nolla. Mitä tähän hetkeen tulee, niin jos journalistisissa tuotteissa on miltään osin lausuntoja tai tietoja, joita ei voi todentaa, ne pitää selkeästi erottaa, oli lajityyppi uutinen, feature tai mikä muu tahansa. Jos tästä on jäänyt epäselvyys, pahoittelen sitä, Apunen vastaa.

Mikä on sinun ja hallituksen puheenjohtajan rooli käynnissä olevassa julkisessa keskustelussa, onko luottamusta Yleen jollain toimilla palautettava? Miten hallituksen pj:nä toimit?

– Selvennämme asioita, jotka eivät ole selviä. Alleviivaamme eettisiä periaatteita, jotka ovat nykyisellään hyviä.

Jouko Jokinen on pahoitellut omia lausuntojaan, onko Jokisella hallituksen pj:nä luottamuksesi?

– Hallitus keskusteli aiheesta aiemmin tänään ja Jokisella on hallituksen luottamus.

Oletko menossa kuultavaksi Ylen hallintoneuvostoon tai sen työvaliokuntaan? Pitäisitkö tällaista kuulemista itse tärkeänä?

– Sellaista pyyntöä ei ole esitetty.

Mitä ajattelet siitä, että Ylen vastaava päätoimittaja on kyseenalaistanut julkisuudessa HS:n ja IL:n luotettavuutta?

– Lausunnollaan Iltalehdestä ja Helsingin Sanomista Jokinen kuvaa käsitykseni mukaan senhetkistä henkilökohtaista tunnetilaansa. Yleisradion suhteet muihin medioihin ovat ”business as usual”, siis muuttumattomat.

Toimittaja Heikki Vento luonnehti Verkkouutisissa kauttasi AL:n päätoimittajana. Hän kirjoittaa näin: ”Matti Apunen johti Aamulehteä 1998-2010 aikana, jolloin lehteä uudistettiin voimakkaasti. Kunnianhimo oli valtava ja vauhti kova.”…”Erityisen tärkeää oli, että muu media lainasi Aamulehteä. Tämä johti uutisvoittoihin ja ylilyönteihin. Joskus tekstiin lisättiin perättömyys, tai sopiva aihe toteutettiin suunnitellusti, vaikka tapahtumat olisivat saaneet ennakko-odotuksista poikkeavan käänteen.” Miten kommentoit näitä Vennon väitteitä muun muassa perättömyyksien lisäämisestä? Aiotko ryhtyä niiden takia toimiin?

– Olen pyytänyt Verkkouutisilta näyttöä siitä, mihin Vento väitteensä pohjaa. Uutiskilpailussa ylilyönteihin syyllistyy aika ajoin jokainen viestin. Vento antaa kuitenkin ymmärtää, että Aamulehdessä olisi kirjoitettu perättömyyksiä tieten tahtoen. Tällainen väite vaatii näytön, jota en ole saanut.

– Aamulehdessä tehtiin suurella vaivalla 2000-luvun puolivälissä Tyylikirja, joka täydensi Journalistin ohjeita ja oli silloin aivan poikkeuksellisen yksityiskohtainen eettinen ohjeistus. Eettiset ohjeet asetettiin esille nettiin, jotta ne olisivat joka hetki kaikkien nähtävillä. Lisäsimme sen yhteyteen kehotuksen “käräyttäkää meidät”, ts. toivoimme että pienenkin epäkohdan ilmaantuessa lukijat olisivat voineet vedota ohjeistukseen ja osoittaa missä kohdin juttumme olivat eettisen koodimme vastaisia, Apunen lisää.

Demokraatin tavoittama Heikki Vento pysyy sanoissaan ja toteaa, että hänellä on esimerkkejä kirjoituksessa esittämänsä tueksi. Muutoin hän ei halua asiaa kommentoida. Heikki Vennon mainitsemat esimerkit ovat Verkkouutisen toimituksen tiedossa, Verkkouutisten päätoimittaja Kasperi Summanen toteaa.

Kritiikistä huolimatta Vento haluaa myös painottaa, että Apusen aikainen Aamulehti oli myönteisellä tavalla edelläkävijä suomalaisessa journalismissa.

Hän korostaa myös, että kyse oli yksittäistapauksista eikä systemaattisesta toiminnasta.

Uutiseen lisätty Heikki Vennon kommentit kello 17.26 ja jutun viimeinen sitaatti Matti Apuselta kello 17.28.

Lisätty kello 19.26 Kasperi Summasen kommentti ja 28.3. klo 12:10 Vennon maininta yksittäistapauksista.

AVAINSANAT

Ammuskelusta epäilty kansanedustaja Timo Vornanen jää sairauslomalle

Timo Vornanen on ensimmäisen kauden kansanedustaja, ja siviiliammatiltaan poliisi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Timo Vornanen on ilmoittanut eduskuntaryhmälleen jäävänsä kahden viikon sairauslomalle. Hänen epäillään ampuneen kadulla baarireissun jälkeen perjantaina aamuyöllä Helsingin keskustassa.

Vornasen lomallejäämispäätöksestä kertoi perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpää sunnuntai-iltana viestipalvelu X:ssä.

Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä pitää todennäköisenä, että Vornasen ampumistapaus nousee jollain tavalla esille eduskuntaryhmän kokouksessa ensi torstaina.

Mäkelä ei ota kantaa siihen, käsitelläänkö kokouksessa esimerkiksi Vornasen erottamista eduskuntaryhmästä poliisitutkinnan ajaksi.

-  En ota kantaa muodolliseen käsittelyyn. Pidän hyvin epätodennäköisenä kuitenkin, ettei asia nousisi jollain lailla esille (eduskuntaryhmän kokouksessa torstaina), Mäkelä viestitti STT:lle sunnuntaina.

Mäkelän mukaan eduskuntaryhmä ei ole näillä näkymin kokoontumassa ennen torstaita. Eduskuntaryhmälle ei hänen mukaansa ole lähetetty kutsua ylimääräisestä kokouksesta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ei vastannut sunnuntaina STT:n haastattelupyyntöihin. Purra osallistui lauantaina ja sunnuntaina perussuomalaisten EU-vaalikampanjan vaaliristeilylle Turusta Tukholmaan.

Myöskään Vornanen ei vastannut sunnuntaina STT:n haastattelupyyntöihin.

AIKAKAUSLEHTI Seiska kertoi perjantaina, että 54-vuotias Vornanen oli ollut osallisena Helsingin Antinkadulla karaokebaari Ihkun edessä tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa.

Helsingin poliisilaitos kertoi lauantaina tutkivansa tapausta, jossa 54-vuotiaan miehen epäillään osoitelleen aseella ihmisiä kohti ja ampuneen yhden laukauksen maahan ravintolan edustalla perjantaina aamuyöllä. Pienikaliiperisen aseen luoti ei osunut keneenkään.

Kiinniotettu mies vapautettiin lauantaina, ja poliisitutkinta asiassa jatkuu.

Poliisi ei ole kertonut epäillyn miehen henkilöllisyyttä ja perustelee ratkaisua esitutkintalain määräyksillä. Sen sijaan puoluesihteeri Harri Vuorenpää on kertonut, että epäilty on Joensuusta kotoisin oleva poliisitaustainen kansanedustaja Vornanen.

Tapauksesta tihkui sunnuntaina julkisuuteen vain niukasti lisätietoja. Ilta-Sanomien mukaan Vornanen olisi ollut “todella juopunut”, kun hän otti aseen esiin. Lehti kertoo, että ampumisessa käytetty ase oli Vornasen oma, luvallinen ase.

Vielä ei tiedetä, oliko Vornasella ase mukanaan torstaina eduskunnan täysistunnossa, joka venyi pitkälle iltaan. Täysistunnon nimenhuutoraportin mukaan Vornanen oli paikalla ainakin osan ajasta.

Tapauksessa on avoimena kysymys muun muassa siitä, oliko Vornasella eduskunnassa ase mukana torstaina.

EDUSKUNNASSA on ollut helmikuun lopusta alkaen voimassa määräys, jonka mukaan taloon tuotuja harrastusaseita pitää säilyttää turvallisuusosaston osoittamassa paikassa. Käytännössä tämä tarkoittaa aseen viemistä turvallisuusosastolle.

Eduskunnan hallintojohtajan Pertti Rauhion mukaan eduskunnassa ei kuitenkaan valvota, toimivatko edustajat ja työntekijät ohjeiden mukaisesti.

-  Emme me mitään asetarkastuksia talossa tee. Oletus on, että sääntöä noudatetaan, Rauhio sanoi STT:lle.

Rauhion mukaan turvallisuusosastolla ei ollut Vornasen tuomaa asetta säilytyksessä ainakaan torstaina.

-  Edustaja Vornasen asetta ei ole ollut siellä säilytyksessä. Se on aivan varmaa, Rauhio sanoi.

Teksti: STT / Eetu Halonen, Tuomas Savonen, Minja Viitanen

AVAINSANAT

AfD:n kannatus kumpuaa pettymyksestä muihin puolueisiin – vakoiluepäilyt tai natsioikeudenkäynti ei nakerra AfD:n asemaa Saksassa

Thüringenin osavaltion AfD:n johtaja Björn Höcke istui itäsaksalaisessa oikeussalissa huhtikuun lopussa. Häntä syytettiin perustuslain vastaisten ja terroristijärjestöjen tunnusten käyttämisestä. Hän on parissa tilaisuudessa käyttänyt eri tavoin natsipuolueen puolisotilaallisen taistelujärjestön Sturmabteilungin (SA) kiellettyä nyky-Saksan laissa kiellettyä iskulausetta “Alles für Deutschland!” (“Kaikki Saksalle!”).

Historian ja urheilun opettaja Höcke kiistää tienneensä, että se oli laitonta. Liittovaltion turvallisuusviranomaiset kuitenkin luokittelevat Höcken äärioikeistolaiseksi hänen pitkäaikaisten puheidensa perusteella ja he ovat seuranneet Höckeä vuoden 2020 alusta lähtien.

Viikko sitten Saksan liittovaltion poliisi pidätti AfD:n europarlamentaarikon ja puolueen kärkiehdokkaan Maximilian Krahin avustajan, jota epäillään vakoilusta Kiinan hyväksi. Saksan liittovaltion syyttäjä on kuvaillut tapausta “erityisen vakavaksi”. Krahin avustajan epäillään luovuttaneen Kiinalle tietoa EU:n neuvotteluprosesseista ja päätöksistä.

Krahia epäillään myös rahan vastaanottamisesta venäläisiltä. Esimerkiksi FBI:n tarkastuksessa viime joulukuussa hänellä mukanaan nelinumeroinen summa käteistä. Krah oli tällöin matkalla muiden AfD-poliitikkojen kanssa New Yorkissa republikaanien kokouksessa, johon osallistui myös Donald Trump. FBI:llä oli hallussaan Venäjä-mielisen aktivistin Oleg Voloshynin Krahille lähettämä viesti, jossa kerrottiin ”korvauksesta” Krahin ”teknisiin kuluihin”.

“En ole missään vaiheessa ottanut vastaan senttiäkään rahaa Voloshynilta, enkä mitään matkakuluja tai muita etukäteen maksettuja kuluja”, kiistää Krah itsepintaisesti kaikki väitteet.

Suurin osa AfD:n kannattajista korostaa, että he eivät kannata AfD:tä niinkään vakaumuksesta vaan ennen kaikkea pettymyksestä muihin puolueisiin.

AFD:N kannatus ei merkittävästi Saksassa reagoi edellä mainitun kaltaisiin uutisiin. Sillä on enemmän tekemistä esimerkiksi energian hinnan kanssa. AfD:n kannatus on tällä hetkellä eri kyselyiden mukaan noin 18 prosenttia, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin tulos vuoden 2021 liittopäivävaaleissa. Kannatus on silti tänä vuonna ollut selvästi alhaisempi kuin viime vuonna mitatut 23 prosentin huippuluvut.

Saksalaisen Infratest dimap -tutkimuslaitoksen kyselyissä suurin osa AfD:n kannattajista korostaa, että he eivät kannata AfD:tä niinkään vakaumuksesta vaan ennen kaikkea pettymyksestä muihin puolueisiin.

Jo aiempina vuosina muut tutkimukset ovat kertoneet saman tuloksen: hyvin karkeasti ottaen noin lähes kolmannes AfD:n äänestäjistä ei välttämättä edes kannata merkittävästi AfD:n tavoitteita vaan ainoastaan haluaa vastustaa muita puolueita.

VAIKKA AfD nostaa esille maahanmuuton vastustamisen lisäksi myös muita teemoja, kuten Ukrainan sotaa, energiakriisiä, ilmastonmuutosta ja talousongelmia, se viljelee kannattajiensa keskuudessa ennen kaikkea voimakkaita kulttuurisen uhan tunteita. Viime syksynä noin puolet AfD:n kannattajista ilmaisi suurta huolta siitä, että Saksaan tulee liikaa ulkomaalaisia ja että islamin vaikutus Saksassa on kasvamassa liian suureksi.

Eri kyselyiden mukaan äärioikeistolaisten osuus Saksan äänestäjien joukossa ei kokonaisuutena ole kasvanut viimeisimmän 10 vuoden aikana, kun kysytään mielipiteitä esimerkiksi muukalaisvihasta, sosiaalidarwinismista, diktatuurista ja kansallissosialismin vähättelystä.

Sen sijaan AfD:n äänestäjien joukossa on tapahtunut radikalisoitumista. Yhä useampi aiemmin maltillisemmin oikeistolaisesti ajatellut on ryhtynyt kannattamaan äärioikeistolaisempia väitteitä. Samaan aikaan AfD:n kannattajat eivät pidä itseään useinkaan oikeistolaisena vaan poliittisen keskikentän kulkijoina.

AFD:N kannatus painottuu tunnetusti itäiseen Saksaan. Siinä missä entisen Itä-Saksan alueella kannatus on yli 25 prosenttia, vanhassa Länsi-Saksassa kannatus jää alle 15 prosentin.

Entisen DDR:n alueellakin on silti suuria eroja. Itäisen Saksan menestyvissä suurkaupungeissa – kuten nopeasti uusien työpaikkojen ansiosta kasvavissa Leipzigissa ja Dresdenissä – AfD:n kannatus on selvästi pienempää kuin ympäröivällä maaseudulla, jossa tilastot ennustavat väestön vähenevän edelleen selvästi tulevina vuosikymmeninä.

Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja.

AVAINSANAT

“Minä en hiljene, vaikka yritetään hiljentää” – “Bosslady”-Rytkönen täysin auki kirjassaan

Voimanainen. Bosslady. Lakkokenraali. Muun muassa näitä termejä on julkisuudessa käytetty luonnehdittaessa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtajaa Millariikka Rytköstä.

– Erityisesti vuonna 2022 liittokierroksella minut nostettiin julkisuudessa melkein yli-ihmiseksi, “niin rohkeaksi”, etten tunnistanut tätä kuvaa, vaikka on siinä tottakin mukana, Rytkönen kertoo Demokraatille.

Hänen tuore omaelämäkertansa Täysin auki (Johnny Kniga) kertoo toisenlaisen tarinan. Se on tilitys hyvinkääläisen duunariperheen tyttären, paikallisessa jengissä pyörineen nuoren tiestä ensin kätilöksi ja sitten ärhäkäksi koetuksi ay-pomoksi. Rytkönen kertoo hyvin avoimesti myös taistelustaan kiloja vastaan – ulkonäköpaineista, joista sosiaalinen media häntä jatkuvasti muistuttaa.

– Eniten googlattavat asiat minusta ovat palkka, paino ja puoliso. Se kertoo, mitä ay-pomossa kiinnostaa. En tiedä, googletetaanko miespuolisesta kollegasta samoja asioita, hän hymähtää.

Ja omaelämäkerta on itse kirjoitettu, Rytkönen huomauttaa epäilijöille. Hän kirjoittaa aina itse kolumninsa ja puheensa. Kirjoittaminen on ollut hänelle keino purkaa tunteita ja asioita auki ja kirjan kirjoittaminen, pitkäaikainen haave, on nyt toteutunut.

HÄNEN EI pitänyt kirjoittaa alun perin omasta elämästään, sillä pöytälaatikko on täynnä fiktiota. Mutta näin kuitenkin kävi. Rytkönen oli kuitenkin kirjoittanut jo itselleen “kirjeitä”, esimerkiksi mahalleen, joka päätyi myös kirjaan.

Siinä pohditaan paljon tyttöyttä, naiseutta. “Mistä on voimakkaat tytöt tehty? Ei ainakaan sokerista, kukkasista, inkivääristä ja kanelista”, Rytkönen kirjoittaa.

Myöhemmin hän lisää, että näistäkin, jos tyttö niin itse haluaa. Tyttöjen laittaminen tiettyyn muottiin kismittää. Hän sanoo itse syntyneensä kapinalliseksi.

– Minä olen se tyttö, joka on aina osannut sanoa ei. Olen aina tiennyt rajani, pitänyt niistä kiinni ja puolustanut sekä itseäni että muita. Sellaistakaan ei tämä yhteiskunta hyväksy. Mutta ei saa olla myöskään liian kiltti. Tuntuu, ettei ole koskaan oikeanlainen.

Tie Hyvinkäältä olisi voinut viedä mihin tahansa, ja Rytkönen kertoo oman polkunsa olleen lähinnä ajautumista nykyiseen pisteeseen, ei sinnikästä pyrkimistä.

– Varmasti on ihmisiä, jotka tavoittelevat pienestä pitäen poliittista tai muuta valtaa, mutta minä olen niin sattuman summana tässä tilanteessa ja siitä saan kiittää hyvin paljon muita kanssakulkijoita.

KOKOOMUKSEN hellimä ajatus siitä, että yksilö on yksin vastuussa omasta kohtalostaan, ei saa häneltä kannatusta.

– Elämä on täynnä sattumia. Minä jos kuka synnytyssalikätilönä sen tiedän. On asioita, joihin pystyy varautumaan ja joita voi suunnitella, mutta lopulta kukaan ei tiedä, mitä elämä tuo eteen. Se on myös lohdullista. Kukaan ei selviä elämästä ilman iskuja.

“Se, joka väittää, ettei raha muuta mitään, joko valehtelee tai ei ole kokenut luokkahyppyä”, Rytkönen kirjoittaa. Hänen omassa lapsuudenkodissaan ei liiemmin rahalla mässäilty, mutta nyt tilanne on toinen.

– Entistä enemmän tajuan sen, miten paljon raha ratkaisee. Jos joku väittää muuta, hän on syntynyt rikkaaksi. Se antaa vaihtoehtoja, kun ei tarvitse ajatella koko ajan rahan riittävyyttä. Se antaa tilaa myös luovuudelle, kuten esimerkiksi kirjoittamiselle.

ALLE 30-VUOTIAANA Rytkönen painoi pitkiä työpäiviä kätilönä, yksinhuoltajana, ja sellaiset haaveet sai silloin unohtaa.

– Mutta nyt minä olen se kermaperse, jolla on se mahdollisuus omiin valintoihin, hän naurahtaa.

“Kieltäydyin pitkään lähtemästä ehdolle Tehyn puheenjohtajaksi, koska pelkäsin julkisuuden tuomia haasteita”, Rytkönen kirjoittaa. Sekin pelotti, joutuuko itse tai oma perhe uhkailun kohteeksi. Ja näin on käynyt.

– Se kertoo kaiken tästä yhteiskunnasta, että erityisesti naisen pitää miettiä tulevaisuuttaan tästäkin näkökulmasta. On täysin fuulaa väittää, että naiset ja miehet olisivat tasa-arvoisessa asemassa työelämässä tai vaikkapa luottamustehtävissä.

“Minua ei ole koskaan tytötelty niin paljon kuin nykyisessä työssäni.”

Rytkönen suostui lopulta vuonna 2017 puheenjohtajaehdokkaaksi, koska hän kuvitteli, ettei tulisi kuitenkaan valituksi. Toisin kävi. Pomppaaminen hyvin naisvaltaisesta, turvallisesta työyhteisöstä, kätilöiden maailmasta, työmarkkinoiden kovaan ytimeen on myös hämmentänyt. Naispuolinen ay-pomo joutuu vastaamaan mitä kummallisimpiin kysymyksiin.

– Minua ei ole koskaan tytötelty niin paljon kuin nykyisessä työssäni. Olin sentään 42-vuotias valinnan aikaan. Ja olen joutunut moniin yllättäviin tilanteisiin. Minulta on kysytty esimerkiksi, kuka hoitaa lapseni, kun olen niin kiinni töissä tai kuka meidän perheessämme siivoaa.

Kukaan ei kysynyt näitä asioita, kun kätilönä tein yövuoroja ja viikonloppuja, Rytkönen huomauttaa.

– Se kertoo kummallisesta seksistisestä ajattelusta. Kun nainen on ”omalla paikallaan” vaikkapa kätilönä, häneltä ei kysytä tällaisia. Mutta nyt ay-pomon asemassa arjen sujumisesta ollaan kovin huolissaan.

SYNNYTYSSALISSA kaikki perustuu saumattomaan tiimityöhön tai muuten tuloksena voi olla hyvin rumaa jälkeä. Jokaisella on sama maali: saattaa lapsi turvallisesti maailmaan. Tehyn omassa porukassa tiimityö toimii, Rytkönen painottaa, mutta muuten, laajemmalti, hän ihmettelee, kuinka sopimisen kulttuurin romuttuminen vain etenee.

Ja osaamistakin on epäilty. Rytkönen painottaa, että Tehyn puheenjohtajana hän ei lähde koskaan soitellen sotaan mutu-tietämyksellä.

– “Sori siitä” ja miesministeri saa synninpäästön. On hyvä pysähtyä miettimään, ovatko pelisäännöt samat naisilla ja miehillä. Eivät ne ole.

“Some-ryönään”, jonka kohteeksi erityisesti naiset joutuvat, Rytkönen näyttää tottuneen. Hän osaa jo suojautua siltä eli hän ei lue koskaan itseään koskevia keskusteluja.

– Tiedän, että minun persoonaani käsitellään jopa hyvin aggressiivisesti. Mutta jos sitä tekstiä ei lue, se ei satuta.

Jo kätilönä ollessaan hän neuvoi synnyttäjiä, että älkää lukeko niitä Vauva-lehden keskustelupalstoja. Ammattilaisilta kannattaa kysyä, eikä jäädä some-maailman tarjoamien ansojen vangiksi.

“Kaikki eivät ehkä ymmärrä sarkasmiani.”

Onko mitään keinoa, jolla taistella somea vastaan? Onko ainoa keino vain antautua?

– Minä en hiljene, vaikka yritetään hiljentää. Milla ja lamppu -tili on tapani reagoida maalittamiseen. Kaikki eivät ehkä ymmärrä sarkasmiani ja miten katson maailmaa, mutta musta huumori on minun tyylini käsitellä asioita. Ja nauraminen myös itselle on vapauttavaa.

Rytkönen pohtii elämänsä tärkeimpiä käännekohtia. Yksi iso oli aloittaa opinnot Kätilöopistolla. Se oli oman tien löytämisen hetki.

– Kätilöys on muovannut minua ehkä eniten ihmisenä ädiksi tulemisen ohella. Tiesin, että olen nyt oikealla alallani. Löysin ”omat ihmiseni” – me olemme sielun siskoja ikuisesti.

Puoliso Jyrki saa kirjassa paljon kiitosta.

– Olisin edelleenkin varmaan Husin Hyvinkään synnärillä kätilönä, jos en olisi tavannut puolisoani Jyrkiä. Hän on ollut koko ajan arjen cheerleader, joka on kannustanut eteenpäin, uskonut.

“Oli niin iso asia nähdä, kuinka kiltit kollegat voimaantuivat.”

Tehyn puheenjohtajana Rytkönen on erityisen ylpeä vuoden 2022 liittokierroksesta, kun hoitajat lakkojen siivittämänä puolustivat palkkojaan ja muita oikeuksiaan siinä onnistuen.

– Jos muistini joskus hoivakodissa vielä pelaa, toivottavasti muistan sen vuoden. Oli niin iso asia nähdä, kuinka kiltit kollegat voimaantuivat ja löysivät rohkeuden käyttää omaa ääntään. He sanoivat julkisesti, että nyt riitti. Olin niin valtavan ylpeä heistä.

NORMIKIIRETTÄ, Rytkönen vastaa kysyttäessä, mitä kuuluu juuri nyt. Kiitos siitä kuuluu muun muassa työministeri Arto Satoselle (kok.), joka kutsui kaksi liittojohtajaa, joista toinen on siis Millariikka Rytkönen, selvittämään, miten kaikki palkansaajajärjestöt saataisiin neuvottelemaan yhdessä työnantajaliittojen kanssa niin sanotusta vientivetoisesta palkkamallista.

Muutenkin Petteri Orpon (kok.) hallituksella on työllistävä vaikutus minulle henkilökohtaisesti ja koko ay-liikkeelle, Rytkönen letkauttaa.

Huhtikuisen hallituksen kehysriihen jälkeen Tehyn puheenjohtaja on saanut hyvin epätoivoisia viestejä jäseniltä.

– He ovat järkyttyneitä ja surullisia meidän alan järjestelmällisestä tuhoamisesta. Tämä hallitus ei kyykytä pelkästään sairaita ja köyhiä vaan myös heidän auttajiaan.

Eli taistelut puheenjohtajana eivät ole loppumassa. Hän toivoo, että luovuudellekin jää vielä tilaa ja omaelämäkerta ei jää ainokaiseksi kirjalliseksi tuotokseksi.

AVAINSANAT

Orpo: Kansanedustajaan kohdistuva rikosepäily on aina hyvin vakava asia

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo STT:lle, että epäilty ampumatapaus on pysäyttävä ja poikkeuksellinen.

Orpo kommentoi kansanedustaja Timo Vornaseen (ps.) liittyviä tietoja tekstiviestitse.

Kansanedustajaan kohdistuva rikosepäily on aina hyvin vakava asia, Orpo sanoo. Poliisin tutkinta on kesken ja tiedot täsmentyvät.

Mediatietojen mukaan Vornanen osoitti ihmisiä aseella ja ampui maahan perjantaina aamuyöllä Helsingissä.

AVAINSANAT

Presidentti Stubb kommentoi Vornasen tapausta: Toivon, että suomalainen oikeusvaltio toimii

Tasavallan presidentti Alexander Stubb veteraanipäivän juhlassa kansallisena veteraanipäivänä Vaasassa 27. huhtikuuta.

Presidentti Alexander Stubb toivoo, että suomalainen oikeusvaltio ja -järjestelmä toimivat kansanedustaja Timo Vornaseen (ps.) liittyvässä ampumistapauksessa. Hän sanoi myös uskovansa, että näin tapahtuu.

Stubb kommentoi tapausta tiedotustilaisuudessaan kansallisen veteraanipäivän yhteydessä Mustasaaressa.

Stubbilta kysyttiin myös, voiko Vornanen jatkaa kansanedustajana tapahtuneen jälkeen. Stubbin mukaan tällaiset kysymykset eivät ole tasavallan presidentin päätettävissä.

Mediatietojen mukaan Vornanen osoitti ihmisiä aseella ja ampui maahan perjantaina aamuyöllä Helsingissä.

AVAINSANAT